Tekisitkö abortin jos ehkäisy pettäisi?
Kommentit (40)
En tiedä. Nuorempana ajattelin, että ilman muuta tekisin abortin jos tulisin ehkäisystä huolimatta raskaaksi. Mutta enää en tiedä tekisinkö aborttia välttämättä, ehkä saattaisin pitääkin lapsen. Minulle on tehty sterilointi, joten on melko epätodennäköistä, että joutuisin asiaa edes pohtimaan, ja hyvä tietysti niin. En edelleenkään varsinaisesti halua lasta, mutta jos se siitä huolimatta nyt olisi tulossa, niin ehkä antaisin tulla.
No itse olen juuri raskaana pettäneen kondomiehkäisyn jäljiltä. En vakavasti ole miettinyt aborttia missään vaiheessa. Lapsi on jo neljäs, kyllä meidän perheeseen mahtuu. Talous kunnossa, ikää ei ihan mahdottoman paljoa, raskaudet olleet minulle helppoja, samoin vauva-ajat. Tämän jälkeen kyllä jompikumpi menee steriin ennenkuin seksiin suostun.
Tässä iässä kyllä, kun täytän kohta 49v. Miehellä vasektomia, mutta koska hormonkierukka on joskus pettänyt, niin mikään ei ole varmaa, edes ikä.
Ehdottomasti tekisin jos sterilisaatio pettäisi. Ei kestä pää eikä kroppa enää kolmatta lasta.
En tehnyt, hormonikierukka petti. En ole katunut päätöstä, vaikka ikää yli 40 ja olen pienyrittäjä (aiheutti omat järjestelynsä). Lapsi yhtä rakas ja ihana kuin ensimmäinen ”tekemällä tehty”.
Vierailija kirjoitti:
Tekisin, vaikka mieheni ei sitä tulisi hyväksymään. Syy on täysin itsekäs, sillä tiedän etten pystyisi lasta kantamaan tai synnyttämään, saati kestäisi vauva-aikaa. Pelkkä ajatuskin vanhingosta saa sykkeen kohoamaan ja pahan olon nousemaan kurkkuun.
Käytämme pillereitä ja kumia.
Ei miehellä ole mitään sanomista asiaan. Jos toinen ei halua lasta, niin sitä ei synnytetä. Sama asia toisinpäin. Jos nainen haluaa lapsen, mutta mies ei, niin abortti on ainoa reilu ratkaisu.
Tekisin. Olen 18 vuotias enkä halua lapsia. Tällä hetkellä ehkäisynsä on e-pillerit ja kondomit. Tuplaehkäisy on ihan vain sen takia että en halua tulla raskaaksi
Tekisin. Ehkäisynä kondomi, hormonit eivät sovi. Sterilisaatiota mietitään.
Tätä olen kovasti pohtinut enkä oikein osaa vastata. Olen 37-vuotias enkä ole koskaan edes harkinnut lasten hankkimista. Miehelläni on lapsia aiemmasta liitosta ja hän on paras isä mitä voisin lapselle kuvitella. En halua lapsia, mutta tuntuisi varmasti väärältä lopettaa raskaus. Mies ei toivo lisää lapsia, mutta varmasti toivottaisi tulokkaan tervetulleksi jos vahinko kävisi. Käytössä e-rengas.
Jos ehkäisy pettäisi, niin söisin jälkiehkäisypillerin. Jos sekään ei toimisi, niin tekisin abortin jos mies niin haluaisi. Jos hän haluaisi pitää lapsen, niin en tiedä mitä tekisin. Riippuu täysin tilanteesta.
Järkyttävää, että moni käyttää ehkäisynä pelkästään kondomia. Se ei ole luotettava ehkäisy. Joku vieläpä luottanut varmoihin päiviin ja mennyt sitten aborttiin. Tätäkö se ehkäisyn pettäminen sitten onkin tilastoissa.
Tekisin täysin empimättä. Tein abortin 18-vuotiaana pillereiden pettäessä ja jos nyt pettäisi hormonikierukka, niin tekisin todellakin uudelleen abortin. En halua lapsia näin nuorena, jos koskaan.
N26
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää, että moni käyttää ehkäisynä pelkästään kondomia. Se ei ole luotettava ehkäisy. Joku vieläpä luottanut varmoihin päiviin ja mennyt sitten aborttiin. Tätäkö se ehkäisyn pettäminen sitten onkin tilastoissa.
Eipä yhden yön jutuissa voi juuri muuta käyttää. Suhteessa ollessani naiselle ei myöskään sopinut oikein mikään ehkäisykeino, joten käytettiin lopulta pelkkää kumia. Toki tarkastimme kumin kunnon aina seksin jälkeen ja jos se olisi ollut puhki, niin oltaisiin haettu jälkiehkäisypilleri.
Tekisin. Olen jo 51-vuotias ja toinen lapsistani on autismikirjolainen, joten riski saada toinen on iso.
Ei sillä, etteikö tuo lapseni olisi minulle kovin rakas. Mutta en enää tässä iässä jaksaisi samaa myllytystä uudelleen.
Kondomi on kyllä oikein käytettynä hyvä ehkäisykeino. Mikään keino ei ole sataprosenttisen varma, oikein käytettynä kondomi on kumminkin hyvä.
Pitää vaan muistaa, että miehen pitää vetää siitin ulos aika pian orgasmin jälkeen ja niin, että pitää kiinni kondomista samalla - ettei se luiskahda kutistuneesta siittimestä emättimeen spermoineen.
Ja että yhdynnän jälkeen tarkistaa, että kumi on pysynyt ehjänä ja spermat on sisällä.
Jos noissa käy vahinko, aamulla mars jälkiehkäisyn ostoon.
Meillä kumilla on ehkäisty menestyksekkäästi 25 vuotta, koska minä saan hormoneista sivuoireita ja kierukkaa en halua.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää, että moni käyttää ehkäisynä pelkästään kondomia. Se ei ole luotettava ehkäisy. Joku vieläpä luottanut varmoihin päiviin ja mennyt sitten aborttiin. Tätäkö se ehkäisyn pettäminen sitten onkin tilastoissa.
Kondomi oikein käytettynä on kyllä hyvinkin luotettava. Meillä ollut käytössä 15+ vuotta, ei yhtään hajonnutta kumia tai vahinkoraskautta. Mitä lääkärien kanssa olen ehkäisystä puhunut, niin heidän mukaansa usein kun kondomi pettää, on se laitettu liian myöhään, säilytetty väärin tms. Ei tietenkään aina, mikään ehkäisyhän ei ole täydellinen, ei kondomikaan.
En tiedä.
Oletusarvoisesti ottaisin. Elämäntilanteeni ei ole lapsille ollenkaan otollinen ja olen sinkku. Pystyisin olemaan hyvä vanhempi ainoastaan jos kävisi aivan käsittämätön mäihä eikä ainakaan viiteentoista vuoteen kävisi missään vähänkään isommassa asiassa huono onni.
Mutta toisaalta jollain tasolla haluan lapsen, juuri sillä mahdollisimman epäkypsällä, itsekkäällä tavalla, itselleen rakastettavaksi, suunnilleen leluksi ja oman egon jatkeeksi. Tämän on aina korostettu minulle olevan täysin hyväksyttävä syy hankkia lapsi. Ei siihen lapsen tekoon käsittääkseni muitakaan syitä oikein ole, ellei lasketa abstrakteja tekosyitä kuten suvun jatkaminen tai yhteiskunnan etu, mihin kukaan ei kuitenkaan oikeasti usko.
Olen tunne-elämältäni aika arvaamaton. Ihan hyvin saattaisin raskaaksi tultuani voimakkaasti haluta pitää lapsen, ja varmasti pystyisin sen itselleni kulttuurisessa ilmapiirissä perustelemaan helposti. Tekisin valintaa itsekkäästi ja vastuullisesti toimimisen väliltä, ja minulla olisi käytössä kaikki itsepetoksen keinot.
Täysin mahdotonta sanoa, miten kävisi.
Teinkin tuossa vuodenvaihteessa. Kondomi oli ehkäisynä. Lapsia 3. Olen 33v. masentunut, työtön ja köyhä. Pitää ajatella jo olemassa olevia lapsia ja niiden hyvinvointia.
Vielä ainakin seuraavat 8-10 vuotta tekisin. En ole 100% varma haluanko koskaan lapsia, mutta se on satavarmaa etten nuoruuttani heitä niiden takia hukkaan. Vielä on niin paljon koettavaa ja maailmaa näkemättä. Raskaus olisi tässä vaiheessa pahin painajaiseni, vaikka olen hyvätuloinen ja vakaassa, mahtavassa parisuhteessa.
N26