Hesari jakoi valetilaston

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy muutaman kuukauden kuluessa. Se kuuluu toimiviin työmarkkinoihin. Ansiosidonnainen työttömyysturva sopii juuri näiden työpaikkaa vaihtavien vakuutukseksi talousvaikeuksia vastaan.

Huolta aiheuttaa kaksi työttömien ryhmää, jotka näkyvät molemmista käyristä selvästi: ansisidonnaista palkallisena vapaana käyttävät, helposti työllistyvät henkilöt, ja ne vaikeasti työllistyvät, jotka jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Kumpaankaan meillä ei olisi varaa.

Käyrästä näkyy myös ratkaisu edellisen ryhmä asenneongelmaan: Porrastamalla työttömyysturvaa luodaan paine löytää työpaikka nopeammin. Pidetään työttämyyden alkupäivien etuuden hyvinä, jopa nykyistä parempina, ja lasketaan niitä joka kuukausi!.

Nuo kaksi ryhmää ovat yhteensä alle 5 prosenttia työttömistä.

Luet tilastoja täysin väärin. Jo pelkästään pitkäaikaistyöttömiä on on työttömistä lähes neljännes (yli 50000), kuten voit tilastoista tarkistaa. Se on ongelma.

Ja kuten sanottu, lyhytaikainen työttömyys kuuluu normaalina osana joustaviin työmarkkinoihin. Suurin osa työttömäksi jäävistä työllistyy nopeasti kaikissa oloissa, eikä näistä tilapäisesti työttömistä ole kukaan huolissaan. Heitä varten on ja kuuluu olla ansiosidonnainen työttömyysturva, jonka he itse maksavat palkastaan. Näiden toimivien työmarkkinoiden olemassaolo ei kiilota yhdenkään sellaisen kruunua, joka passivoituu työttömänä.

Nopeasti työhön haluavien ja pääsevien suuri määränsä ei poista sitä tosiasiaa, että toisaalla on valtavia ongelmia pitkäaikaistyöttömyyden kanssa. Se ei myöskään poista tosiasiaa, että pitkä ja porrastamaton ansiosidonnainen kausi houkuttelee tiettyä joukkoa ottamaan vapaata, mikä esimerkiksi heikentää monen mamman ansiokehitystä koko työuran ajaksi ja pahimmillaan johtaa pitkäaikaistyöttömyyteen.

Esität mielipiteen . Mitään faktaa ansiosidonnaisen haittavalkutuksista et löydä. Käyrä olisi, "taustakohinaa" lukuunottamatta, samanlainen vaikka ei olisi olenkaan työttömyssturvaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiristele ruuvisi, ap.

Fakta on, että kun ilmaisen rahan tulo ehtyy, ihmiselle tulee hinku etsiä työtä.

Mutta kun se hinku tulee 95prosentille jo aiemmin. 

Hesari ei tunnetusti korjaa valeuutisiaan.

YLE:n toimittajat korjaavat, jos antaa palautetta jolla osoittaa uutisen heikot kohdat.

Hesarin toimittajissa ei ole yhtäkään tilastotieteissä pätevää henkilöä. Tilastoja esitetetään ilman minkäänlaista pätevyyttä. Juurihan uutisoitiin että hallinnolla ei ole hajuakaan ketkä ovat työttömiä ja ketkä eivät. Nyt todellisuudessa jo vuosia työssä olleita on siivottu rekisteristä. Ja mikähän on laitettu näille työllistymisajankohdaksi. Ettei vain ansiosidonnaisen päättymispäivä. Sitäpaitsi tuo parin prosentin "piikki" työllistymistodennäköisyydessä ei ainakaan minua ihan hirveästi saa muutenkaan vakuuttuneeksi. Kuka ei töitä saadessaan sopisi sen alkamaan työttömyyden loppuessa. Itselläni oli työllistyessä kolmeen paikkaan neuvottelut käynnissä kahden kuukauden ajan ja takarajana neuvotteluille juuri ansiosidonnaisen loppu.

Vierailija kirjoitti:

Hesari ei tunnetusti korjaa valeuutisiaan.

YLE:n toimittajat korjaavat, jos antaa palautetta jolla osoittaa uutisen heikot kohdat.

Hesarin sisältö on koko 2000 luvun ollut pelkkää paskaa ja mielipidevaikuttamista. Keskittyisivät hömppäänsä ja jättäisivät uutisoinnin journalisteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiristele ruuvisi, ap.

Fakta on, että kun ilmaisen rahan tulo ehtyy, ihmiselle tulee hinku etsiä työtä.

Avauksen linkin sininen käyrä osoittaa että 98prosentilla tuo hinku on tullut jo aiemmin kuin päivärahan loppuessa.

Jos 2% kokonaismäärästä saadaan aikaan pieni töyssy lopussa niin en metelöisi asialla.

Sininen käyrä osoittaa pikemminkin ettei ansiosidonnainen vaikuta työn vastaanottamiseen.

Vedät aika pitkälle vietyjä johtopäätöksiä käyrästä.

Ei se sen parempi ole että osa tulkitsee ansiosidonnaisen esim. 6kk palkallisena lomana ja sitten voi ruveta haeskelemaan töitä tai vuoden palkallisena lomana.

Käyrässä on selkeät piikit sekä noin 20+ viikon kohdalla eli puolen vuoden kohdalla (siis noin 80 viikkoa jäljellä) tai toinen piikki noin vuoden kohdalla (50 jäljellä).

Sattumaako? Miksi työnantajan palkkausinto nousisi noissa tietyissä kohdissa työttömyyttä? Ei miksikään joten piikki johtuu työttömän omasta aktiivisuuden noususta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy muutaman kuukauden kuluessa. Se kuuluu toimiviin työmarkkinoihin. Ansiosidonnainen työttömyysturva sopii juuri näiden työpaikkaa vaihtavien vakuutukseksi talousvaikeuksia vastaan.

Huolta aiheuttaa kaksi työttömien ryhmää, jotka näkyvät molemmista käyristä selvästi: ansisidonnaista palkallisena vapaana käyttävät, helposti työllistyvät henkilöt, ja ne vaikeasti työllistyvät, jotka jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Kumpaankaan meillä ei olisi varaa.

Käyrästä näkyy myös ratkaisu edellisen ryhmä asenneongelmaan: Porrastamalla työttömyysturvaa luodaan paine löytää työpaikka nopeammin. Pidetään työttämyyden alkupäivien etuuden hyvinä, jopa nykyistä parempina, ja lasketaan niitä joka kuukausi!.

Nuo kaksi ryhmää ovat yhteensä alle 5 prosenttia työttömistä.

Luet tilastoja täysin väärin. Jo pelkästään pitkäaikaistyöttömiä on on työttömistä lähes neljännes (yli 50000), kuten voit tilastoista tarkistaa. Se on ongelma.

Ja kuten sanottu, lyhytaikainen työttömyys kuuluu normaalina osana joustaviin työmarkkinoihin. Suurin osa työttömäksi jäävistä työllistyy nopeasti kaikissa oloissa, eikä näistä tilapäisesti työttömistä ole kukaan huolissaan. Heitä varten on ja kuuluu olla ansiosidonnainen työttömyysturva, jonka he itse maksavat palkastaan. Näiden toimivien työmarkkinoiden olemassaolo ei kiilota yhdenkään sellaisen kruunua, joka passivoituu työttömänä.

Nopeasti työhön haluavien ja pääsevien suuri määränsä ei poista sitä tosiasiaa, että toisaalla on valtavia ongelmia pitkäaikaistyöttömyyden kanssa. Se ei myöskään poista tosiasiaa, että pitkä ja porrastamaton ansiosidonnainen kausi houkuttelee tiettyä joukkoa ottamaan vapaata, mikä esimerkiksi heikentää monen mamman ansiokehitystä koko työuran ajaksi ja pahimmillaan johtaa pitkäaikaistyöttömyyteen.

Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä ei ole ansiosidonnaisella koskaan ollutkaan, monet ei edes kelan päivärahoilla, vaan toimeentulotuella, joten he eivät ole mukana vertailussa jossa käsitellään ansioturvan vaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikö tuo punainen käyrä nimenomaan kerro sen, että kun ansiosidonnainen (tai muu päiväraha-) kausi on loppumassa, niin tapahtuu työllistyminen? Vertailukohtana on viikon alun tilanne eli kaikista niistä, jotka ovat olleet työttöminä melkein päivärahakauden loppuun asti, noin 6% työllistyy juuri ennen päivärahakauden päättymistä.

Jos verrataan työttömyysjakson alkuun eli tehdään vertailua yksilötasolla, niin tietenkin saadaan toisenlainen vastaus (se sininen käyrä), mutta massoja tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa sitä tosiasiaa, että osa todennäköisesti olisi voinut työllistyä aikaisemminkin, mutta ei ole halunnut.

Se "osa" on alle puoli prosenttia työttömien kokonaismäärästä.

Merkittävämpää on, että se on noin 6% työttömistä, jotka ovat siihen asti olleet vailla työtä. Tuskin on sattumaa, että juuri tuossa vaiheessa palataan työmarkkinoille, joten jos halutaan saada työttömät töihin, pitää päivärahakatta lyhentää huomattavasti. Silloin tuo "nousu" tulee viikoissa huomattavastivarhaisemmin.