Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hesari jakoi valetilaston

Vierailija
03.02.2018 |

https://pbs.twimg.com/media/DT_KYZMX4AEA8so.jpg

Tuo punainen käyrä siis oli Hesarissa. Se kertoo, kuinka todennäköisesti työtön työllistyy milläkin työttömyysviikolla. Tarkoituksena on osoittaa, että kun ansiosidonnaisen loppu lähenee, niin työllistymisessä tulee "piikki". Siitä vain puuttuu tieto, että suurin osa työttömistä on työllistynyt jo ennen kuin tuo loppuviikkojen tilanne on käsillä. Sininen käyrä (jota ei ollut Hesarissa) kertoo tämän. Loppuviikoilla on vain pieni töyssy ylöspäin, melkein kaikki ovat takaisin töissä jo sitä ennen. Tuo lopussa työllistyneiden määrä on alle puoli prosenttia kaikista työttömistä.

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten todennäköisyys voi olla eri riippuen siitä, mikä on vertailukohta? Ts. miten todennäköisyys työllistyä voi olla toisen käyrän mukaan n. 6% ja toisen 0,5%? Eikö siinä kuitenkin tarkoiteta yksittäisen työttömän todennäköisyyttä työllistyä.

Vierailija
2/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta eikö tuo punainen käyrä nimenomaan kerro sen, että kun ansiosidonnainen (tai muu päiväraha-) kausi on loppumassa, niin tapahtuu työllistyminen? Vertailukohtana on viikon alun tilanne eli kaikista niistä, jotka ovat olleet työttöminä melkein päivärahakauden loppuun asti, noin 6% työllistyy juuri ennen päivärahakauden päättymistä.

Jos verrataan työttömyysjakson alkuun eli tehdään vertailua yksilötasolla, niin tietenkin saadaan toisenlainen vastaus (se sininen käyrä), mutta massoja tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa sitä tosiasiaa, että osa todennäköisesti olisi voinut työllistyä aikaisemminkin, mutta ei ole halunnut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiristele ruuvisi, ap.

Fakta on, että kun ilmaisen rahan tulo ehtyy, ihmiselle tulee hinku etsiä työtä.

Vierailija
4/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molemmissa käyrissä on kuhmu samalla kohtaa ja se kertoo just siitä että osa porukasta lorvii päivät loppuun ja sitten suhteillaan aloittaa duunin kun on pakko. Tuo punainen käyrä ei sinänsä ole valheellinen muttei myöskään kerro mitään järkevää työllistymisinnosta koska sillä ei ole merkitystä minä viikonpäivänä työllistyy, yleisin työnaloituspäivä luultavasti on maanantai tai kuun alku.

Vierailija
5/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tajua. Linkki uutiseen, jonka yhteydessä esiintyy?

Vierailija
6/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiristele ruuvisi, ap.

Fakta on, että kun ilmaisen rahan tulo ehtyy, ihmiselle tulee hinku etsiä työtä.

Ei tule.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiristele ruuvisi, ap.

Fakta on, että kun ilmaisen rahan tulo ehtyy, ihmiselle tulee hinku etsiä työtä.

Seuraatko uutisia lainkaan?

Lapsikin tietää että työllistyvät työttömät ovat vain noin 3kk työttöminä.

Miksi kirjoitat roskaa, kun et edes tiedä mitään?

Vierailija
8/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten todennäköisyys voi olla eri riippuen siitä, mikä on vertailukohta? Ts. miten todennäköisyys työllistyä voi olla toisen käyrän mukaan n. 6% ja toisen 0,5%? Eikö siinä kuitenkin tarkoiteta yksittäisen työttömän todennäköisyyttä työllistyä.

Ei, vaan kuinka moni vertailujakson alussa työttöminä olleista oli töissä vertailujakson lopussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikö tuo punainen käyrä nimenomaan kerro sen, että kun ansiosidonnainen (tai muu päiväraha-) kausi on loppumassa, niin tapahtuu työllistyminen? Vertailukohtana on viikon alun tilanne eli kaikista niistä, jotka ovat olleet työttöminä melkein päivärahakauden loppuun asti, noin 6% työllistyy juuri ennen päivärahakauden päättymistä.

Jos verrataan työttömyysjakson alkuun eli tehdään vertailua yksilötasolla, niin tietenkin saadaan toisenlainen vastaus (se sininen käyrä), mutta massoja tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa sitä tosiasiaa, että osa todennäköisesti olisi voinut työllistyä aikaisemminkin, mutta ei ole halunnut.

Se "osa" on alle puoli prosenttia työttömien kokonaismäärästä.

Vierailija
10/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tajua. Linkki uutiseen, jonka yhteydessä esiintyy?

https://www.hs.fi/talous/art-2000005532024.html 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietysti suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy muutaman kuukauden kuluessa. Se kuuluu toimiviin työmarkkinoihin. Ansiosidonnainen työttömyysturva sopii juuri näiden työpaikkaa vaihtavien vakuutukseksi talousvaikeuksia vastaan.

Huolta aiheuttaa kaksi työttömien ryhmää, jotka näkyvät molemmista käyristä selvästi: ansisidonnaista palkallisena vapaana käyttävät, helposti työllistyvät henkilöt, ja ne vaikeasti työllistyvät, jotka jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Kumpaankaan meillä ei olisi varaa.

Käyrästä näkyy myös ratkaisu edellisen ryhmä asenneongelmaan: Porrastamalla työttömyysturvaa luodaan paine löytää työpaikka nopeammin. Pidetään työttämyyden alkupäivien etuuden hyvinä, jopa nykyistä parempina, ja lasketaan niitä joka kuukausi!.

Vierailija
12/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten todennäköisyys voi olla eri riippuen siitä, mikä on vertailukohta? Ts. miten todennäköisyys työllistyä voi olla toisen käyrän mukaan n. 6% ja toisen 0,5%? Eikö siinä kuitenkin tarkoiteta yksittäisen työttömän todennäköisyyttä työllistyä.

Ei, vaan kuinka moni vertailujakson alussa työttöminä olleista oli töissä vertailujakson lopussa.

Ei tuo punainen käyrä muuta tee kuin korostaa sitä työn alkamisen hetkeä eli minä viikonpäivänä työ alkaa. Se noudattaa samaa suuntaa kuin pohjakäyrä muttei tuo mitään hyödyllistä lisätietoa, lähinnä korostaa muutoshetkiä melko keinotekoisella kikalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tietysti suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy muutaman kuukauden kuluessa. Se kuuluu toimiviin työmarkkinoihin. Ansiosidonnainen työttömyysturva sopii juuri näiden työpaikkaa vaihtavien vakuutukseksi talousvaikeuksia vastaan.

Huolta aiheuttaa kaksi työttömien ryhmää, jotka näkyvät molemmista käyristä selvästi: ansisidonnaista palkallisena vapaana käyttävät, helposti työllistyvät henkilöt, ja ne vaikeasti työllistyvät, jotka jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Kumpaankaan meillä ei olisi varaa.

Käyrästä näkyy myös ratkaisu edellisen ryhmä asenneongelmaan: Porrastamalla työttömyysturvaa luodaan paine löytää työpaikka nopeammin. Pidetään työttämyyden alkupäivien etuuden hyvinä, jopa nykyistä parempina, ja lasketaan niitä joka kuukausi!.

Nuo kaksi ryhmää ovat yhteensä alle 5 prosenttia työttömistä.

Vierailija
14/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ottaako joku Hesarin vielä tosissaan? Sehän suoltaa samanlaista roskaa kuin iltapaska-lehdet. Surullista, jos joku uskoo hesaria yhtään missään asiassa, sehän on pelkkä rahamaailman juoksupoika. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy muutaman kuukauden kuluessa. Se kuuluu toimiviin työmarkkinoihin. Ansiosidonnainen työttömyysturva sopii juuri näiden työpaikkaa vaihtavien vakuutukseksi talousvaikeuksia vastaan.

Huolta aiheuttaa kaksi työttömien ryhmää, jotka näkyvät molemmista käyristä selvästi: ansisidonnaista palkallisena vapaana käyttävät, helposti työllistyvät henkilöt, ja ne vaikeasti työllistyvät, jotka jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Kumpaankaan meillä ei olisi varaa.

Käyrästä näkyy myös ratkaisu edellisen ryhmä asenneongelmaan: Porrastamalla työttömyysturvaa luodaan paine löytää työpaikka nopeammin. Pidetään työttämyyden alkupäivien etuuden hyvinä, jopa nykyistä parempina, ja lasketaan niitä joka kuukausi!.

Nuo kaksi ryhmää ovat yhteensä alle 5 prosenttia työttömistä.

Määrällisesti ehkä mutta noin 70-80% työn aloittavista on ollut töissä todella lyhyen ajan. Iso joukko on sellaisia jotka ei työllisty (kun ei kelpaa työnantajille joilla on liikaakin valinnanvaraa) vaikka haluakin olisi ja osa porukasta käyttää ansiosidonnaista lomana kuten tuokin käyrä kertoo eli kovin aktiivisesti ei työtä haeta ennen kuin kauden lopussa.

Olisko ollut viime keväänä kun jonkun muun aiheen ohessa oli haastateltu telkkariin yhtä ay-toimitsijaa/johtajaa ja tuo selitti pokkana että kahden vuoden ansiosidonnainen on ansaittu etu jota ei sovi virkamiehen häiritä millään aktiivitoimenpiteillä tai pakotetulla työnhaulla. ELi siellä se asenne on aika syvällä ay-liikkeessä että ansiosidonnainen on ansaittu loma.

Ay-liike myös aika agressiivisen aktiivisesti on kertomatta jäsenilleen ja kansalle että noin 95% ansiosidonnaisen kuluista maksavat veroissaan yhdessä työnantajat ja kaikki työntekijät, myös ne jotka ei liittoihin tai kassoihin kuulu.

Vierailija
16/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy muutaman kuukauden kuluessa. Se kuuluu toimiviin työmarkkinoihin. Ansiosidonnainen työttömyysturva sopii juuri näiden työpaikkaa vaihtavien vakuutukseksi talousvaikeuksia vastaan.

Huolta aiheuttaa kaksi työttömien ryhmää, jotka näkyvät molemmista käyristä selvästi: ansisidonnaista palkallisena vapaana käyttävät, helposti työllistyvät henkilöt, ja ne vaikeasti työllistyvät, jotka jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Kumpaankaan meillä ei olisi varaa.

Käyrästä näkyy myös ratkaisu edellisen ryhmä asenneongelmaan: Porrastamalla työttömyysturvaa luodaan paine löytää työpaikka nopeammin. Pidetään työttämyyden alkupäivien etuuden hyvinä, jopa nykyistä parempina, ja lasketaan niitä joka kuukausi!.

Nuo kaksi ryhmää ovat yhteensä alle 5 prosenttia työttömistä.

Määrällisesti ehkä mutta noin 70-80% työn aloittavista on ollut töissä todella lyhyen ajan. Iso joukko on sellaisia jotka ei työllisty (kun ei kelpaa työnantajille joilla on liikaakin valinnanvaraa) vaikka haluakin olisi ja osa porukasta käyttää ansiosidonnaista lomana kuten tuokin käyrä kertoo eli kovin aktiivisesti ei työtä haeta ennen kuin kauden lopussa.

Olisko ollut viime keväänä kun jonkun muun aiheen ohessa oli haastateltu telkkariin yhtä ay-toimitsijaa/johtajaa ja tuo selitti pokkana että kahden vuoden ansiosidonnainen on ansaittu etu jota ei sovi virkamiehen häiritä millään aktiivitoimenpiteillä tai pakotetulla työnhaulla. ELi siellä se asenne on aika syvällä ay-liikkeessä että ansiosidonnainen on ansaittu loma.

Ay-liike myös aika agressiivisen aktiivisesti on kertomatta jäsenilleen ja kansalle että noin 95% ansiosidonnaisen kuluista maksavat veroissaan yhdessä työnantajat ja kaikki työntekijät, myös ne jotka ei liittoihin tai kassoihin kuulu.

piti siis olla: on ollut työtön...

Vierailija
17/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sipilän hallitus on kiinnostunut nypläämään käppyröiden ja prosenttien kanssa. Aspergerporukkaa, jotka nussivat pilkkuja. Oikeasti työttömien työllistämisestä ne eivät ole pätkääkään kiinnostuneita. Onmielisairasta yrittää siivota tilastoja kepulikonstein, kursseille jne.ja vetää siitä orgiat pystyyn riemusta ja tuota avohoito-osastoa pitäisi sietää vielä vuosi.

Vierailija
18/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikävää että hs. tällä lailla kokonaisuutta selittämättä mustamaalaa työttömiä.

Loistava esimerkki VALEUUTISESTA.

Vierailija
19/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti suurin osa työttömäksi jääneistä työllistyy muutaman kuukauden kuluessa. Se kuuluu toimiviin työmarkkinoihin. Ansiosidonnainen työttömyysturva sopii juuri näiden työpaikkaa vaihtavien vakuutukseksi talousvaikeuksia vastaan.

Huolta aiheuttaa kaksi työttömien ryhmää, jotka näkyvät molemmista käyristä selvästi: ansisidonnaista palkallisena vapaana käyttävät, helposti työllistyvät henkilöt, ja ne vaikeasti työllistyvät, jotka jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Kumpaankaan meillä ei olisi varaa.

Käyrästä näkyy myös ratkaisu edellisen ryhmä asenneongelmaan: Porrastamalla työttömyysturvaa luodaan paine löytää työpaikka nopeammin. Pidetään työttämyyden alkupäivien etuuden hyvinä, jopa nykyistä parempina, ja lasketaan niitä joka kuukausi!.

Nuo kaksi ryhmää ovat yhteensä alle 5 prosenttia työttömistä.

Luet tilastoja täysin väärin. Jo pelkästään pitkäaikaistyöttömiä on on työttömistä lähes neljännes (yli 50000), kuten voit tilastoista tarkistaa. Se on ongelma.

Ja kuten sanottu, lyhytaikainen työttömyys kuuluu normaalina osana joustaviin työmarkkinoihin. Suurin osa työttömäksi jäävistä työllistyy nopeasti kaikissa oloissa, eikä näistä tilapäisesti työttömistä ole kukaan huolissaan. Heitä varten on ja kuuluu olla ansiosidonnainen työttömyysturva, jonka he itse maksavat palkastaan. Näiden toimivien työmarkkinoiden olemassaolo ei kiilota yhdenkään sellaisen kruunua, joka passivoituu työttömänä.

Nopeasti työhön haluavien ja pääsevien suuri määränsä ei poista sitä tosiasiaa, että toisaalla on valtavia ongelmia pitkäaikaistyöttömyyden kanssa. Se ei myöskään poista tosiasiaa, että pitkä ja porrastamaton ansiosidonnainen kausi houkuttelee tiettyä joukkoa ottamaan vapaata, mikä esimerkiksi heikentää monen mamman ansiokehitystä koko työuran ajaksi ja pahimmillaan johtaa pitkäaikaistyöttömyyteen.

Vierailija
20/28 |
03.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kiristele ruuvisi, ap.

Fakta on, että kun ilmaisen rahan tulo ehtyy, ihmiselle tulee hinku etsiä työtä.

Avauksen linkin sininen käyrä osoittaa että 98prosentilla tuo hinku on tullut jo aiemmin kuin päivärahan loppuessa.

Jos 2% kokonaismäärästä saadaan aikaan pieni töyssy lopussa niin en metelöisi asialla.

Sininen käyrä osoittaa pikemminkin ettei ansiosidonnainen vaikuta työn vastaanottamiseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä viisi