Lue keskustelun säännöt.
Huhhuh, miten nuorena lasten ruokamenekki rupeaa kasvamaan. 9v syö jo kuin iso mies.
01.02.2018 |
Miniluumutomaattorasia menee tuosta noin vaan ka sitten oikeaa ruokaa päälle ja leipää menee aikampiset läjät.
Näin nuorenako ne lapset rupeavat syömään aikuisten annoksia. Ihmettelinkin, että onko pojalle tullut joku kasvupyrähdys kun välillä tuntuu syövän enemmän kuin isänsäkään. 😁
Onneksi ei ole kuin yksi lapsi. Huhheijakkaa! 😅
Kommentit (26)
Tehkää oikeata ruokaa niin lähtee nälkä. Alusta loppuun asti. Paljon vihreitä kuitupitoisia vihanneksia (parsakaali, kaali etc), kunnon lihaa eikä mitään jauheliha jätettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsella alkaa olla ahmimista, olisi tosi tärkeää opettaa hänet syömään hitaammin. Kylläisyyden tunne ei ehdi aivoihin kovin nopeasti.
Toinen juttu on ruoan koostumus. Ellei ole keittoruokaa, älä tarjoa leipää aterialla! Se on turhaa ja lihottaa. Tarjoa proteiinia riittävästi ja vähemmän nopeita hiilihydraatteja.
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi jo puhua kohtuudesta. Ei ole hyväksi oppia mättämään järjettömiä määriä ruokaa. Ihan hyvin voit sanoa, että isäsi painaa 90 kiloa ja sinä puolet siitä. Mitäs arvelet että käy jos syöt saman verran?
Mitähän siinä muka käy? No lapsi todennäköisesti kasvaa. Kasvava lapsi kyllä tietää, milloin tarvitsee ruokaa, jos hänellä on normaali ja terve suhde ruokailuun.
Minulla on kaksi poikaa, jotka yhdessä vaiheessa vetivät ruokaa kuin viimeistä päivää. Välillä meinasi iskeä epätöivo, kun mikään määrä ruokaa ei tuntunut riittävän, mutta eipä olisi tullut mieleenkään ruveta nälkäiselle lapselle selittämään, että et saa syödä.
Pojistani kasvoi lähes kaksimetrisiä hoikkia nuorukaisia, mutta kummallakin kasvuvauhti oli niin hurja, että selässä risteilee muistona kasvupyrähdyksestä raskausarpia kuin ruoskan jälkiä. Ne ovat silti parempi jälki kuin se, millaisia jälkiä heidän mieleensä olisi tullut, jos olisin rajoittanut lasteni syömistä, kun he tarvitsivat ravintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi jo puhua kohtuudesta. Ei ole hyväksi oppia mättämään järjettömiä määriä ruokaa. Ihan hyvin voit sanoa, että isäsi painaa 90 kiloa ja sinä puolet siitä. Mitäs arvelet että käy jos syöt saman verran?
Mitähän siinä muka käy? No lapsi todennäköisesti kasvaa. Kasvava lapsi kyllä tietää, milloin tarvitsee ruokaa, jos hänellä on normaali ja terve suhde ruokailuun.
Minulla on kaksi poikaa, jotka yhdessä vaiheessa vetivät ruokaa kuin viimeistä päivää. Välillä meinasi iskeä epätöivo, kun mikään määrä ruokaa ei tuntunut riittävän, mutta eipä olisi tullut mieleenkään ruveta nälkäiselle lapselle selittämään, että et saa syödä.
Pojistani kasvoi lähes kaksimetrisiä hoikkia nuorukaisia, mutta kummallakin kasvuvauhti oli niin hurja, että selässä risteilee muistona kasvupyrähdyksestä raskausarpia kuin ruoskan jälkiä. Ne ovat silti parempi jälki kuin se, millaisia jälkiä heidän mieleensä olisi tullut, jos olisin rajoittanut lasteni syömistä, kun he tarvitsivat ravintoa.
No mutta tuo holtiton kasvu kertoo juuri siitä että ravintoa oli liikaa! Nykynuoret ovat aivan valtavan suuria - kuin mutantteja verrattuna entisajan ihmisiin - eikä se suinkaan ole hyvä asia. Eikä kenenkään ole hyvä syödä yli todellisen tarpeen vaikka kuinka tekisi mieli. Moni poika alkaa ahmia jo nuorena ja äidit antaa syödä holtittomasti.
Jaa, ei meillä vaan. 9-vuotiaan pojan terveystarkastuksessa paino oli 29 kg...