Tupakoinnin lopettaneet, miten onnistuitte?

Kaikkea kokeilin 25 vuoden aikana onnistumatta. Sitten ostin sähköhöyrystimen muutama vuosi sitten, enkä ole enää sortunut.

Champixilla onnistui tosi helpolla. Mutta pitää olla myös aidosti motivoitunut lopettamaa. Nyt oon ollu 2v 5kk polttamatta ja enää en alottas ku on nii tyyristä :D

Poltin 8vuotta, sitten ei enää huvittanut. Lopetin enkä polttanut enää. Ei ollut itselle tiukkaa, joskus kesäisin voi muutama körssi rannalla mennä.

Kyllästyin ja lopetin. Nyt olen kyllästynyt alkoholiin, taitaa loppua senkin käyttö.

Tapoin itseni.

Ihan vaan lukemalla Stumppaa tähän- kirjan. Ei oo tehnyt tippaakaan mieli tupakkaa, eikä kertaakaan ole tullut lähellä piti- tilannetta. Suosittelen. Tiedän monia, jotka lopettaneet tuon kirjan avulla.

Niin poltin siis n. 15 vuotta ja takana on nyt muutama vuosi savutonta elämää.

-6

Pelkäsin sairastumista ja häpesin koko pahetta koska se näyttää niin tyhmältä ja haisee kuvottavalta metrien päähän. Pari vuotta poltin unissani tupakkaa, nykyään en enää näe noita unia kuin maks 1-2 kertaa vuodessa. Jää rahaa muuhun esim matkusteluun.

Ostin inhalaattorin, kielen alle laitettavia tabletteja (purkkaa inhoan) ja laastarin.

Aluksi käytin inhalaattoria ja tabletteja (noin keskivahvuutta) parin tunnin välein, vaikka olin tupakoinut vain n. 3 savuketta päivässä. Viikonloppupäiviksi laitoin aamusta laastarin.

Näillä keinoin nyt puoli vuotta ilman. Enää en käytä mitään. Tupakka kyllä mielessä vieläkin, valitettavasti. Mutta ei enää suurta mahdollisuutta sortua.

Tärkeää on, että todellakin käytä nikotiinikorvaushoitoa - ja pitkään. Käytä, vaikka jo luulisit olevasi kuivilla.

Itse käytin sitä enemmän kuin olisin tupakoinut, ja noin neljä kuukautta yhteensä. Enää en käytä, tosin kaikki tarvikkeet ovat kaapissa, jos tulee tupakanhimo, laitan tabletin kielen alle.

Tärkeää: Älä heitä korvaustuotteita pois! Voit tarvita niitä vielä vuosienkin päästä.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin sairastumista ja häpesin koko pahetta koska se näyttää niin tyhmältä ja haisee kuvottavalta metrien päähän. Pari vuotta poltin unissani tupakkaa, nykyään en enää näe noita unia kuin maks 1-2 kertaa vuodessa. Jää rahaa muuhun esim matkusteluun.

Kyllä juuri kaiken tuon muun "hyvän" lisäksi hävettää.. Työssäni tapaan paljon asiakkaita niin mietityttää juuri tuo haju, joillekin voi olla oikeasti ongelma.

Höyryttelijä kirjoitti:

Kaikkea kokeilin 25 vuoden aikana onnistumatta. Sitten ostin sähköhöyrystimen muutama vuosi sitten, enkä ole enää sortunut.

40 vuotta tupakoin, sähköhöyrystimen avulla sain lopetettua.

Muista apukeinoista ei mitään hyötyä, sähköhöyrystin oli ainoa toimiva apukeino.

Tulin raskaaksi, loppu jo raskausepäilykseen.

Joskus saatan kuitenkin nykyään viihteellä lapsivapaalla (muutaman kerran vuodessa) polttaa muutaman. Mutta pysyy hallinnassa kun en halua altistaa lasta.

Olin polttanut (vain)6 vuotta, ja raskauden jälkeenkin aloittanut uudellen. Äitini sairastui syöpään vaikka ei ollut koskaan tupakoinut. Kuoli sairauteensa. Mietin, että en tahdo ehdointahdoin auttaa syöpää osumaan kohdalleni. Ostin nikotiinipurkkaa, jonka sitten vaihdoin viimein tavalliseen purkaan.

Vei pitkän aikaa, mutta nykyään ihmetyttää miksi ihmeessä poltin. Ja miten tyhmännäköistä tupakointi mielestäni nykyään on.

Vierailija kirjoitti:

Ihan vaan lukemalla Stumppaa tähän- kirjan. Ei oo tehnyt tippaakaan mieli tupakkaa, eikä kertaakaan ole tullut lähellä piti- tilannetta. Suosittelen. Tiedän monia, jotka lopettaneet tuon kirjan avulla.

Luin tuon, mutta poltin sen jälkeen vielä vuoden. Lopullinen kyllästyminen tapahtui, kun en treeneissä jaksanut riittävän hyvin ja tiesin että syy on tupakka. Eli kaikki vaan vääntämään bjj:tä tai jotain niin ehkä sitten loppuu se tupakointi.

Mä olen just se inhottava tupakoinnin lopettaja joka vaan lopetti ja that's it. Aloitin teininä ja poltin parikymmentä vuotta sen enempää asiaa ajattelematta enkä edes harkinnut (saati yrittänyt) lopettamista koskaan. Sitten tuli päivä, kun jotenkin koko tapa (ja etenkin haju) alkoi ällöttää ja ei vaan tehnyt enää mieli. Tupakointi loppui siihen paikkaan ilman mitään korvikkeita ja nyt olen ollut savuton yli neljä vuotta.

Veikkaankin, että onnistunut lopettaminen vaatii ennen kaikkea aidon oman halun. Toisen käskystä/toisen mieliksi se tuskin onnistuu vaikka käyttäisi kaikki mahdolliset apukeinot.

Mulla auttoi se, että en halunnut tulla rinnastetuksi muihin röökaajiin. En siis tiedä miksi, mutta minusta röökaajat on jotenkin sellaisen epäonnistujan oloisia. 

Päätin että lopetan ja määräsin päivän itselleni parin viikon päähän. Kummasti loppui polttelu ennen määrättyä päivää. Ja takana 20 vuotta polttelua.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen just se inhottava tupakoinnin lopettaja joka vaan lopetti ja that's it. Aloitin teininä ja poltin parikymmentä vuotta sen enempää asiaa ajattelematta enkä edes harkinnut (saati yrittänyt) lopettamista koskaan. Sitten tuli päivä, kun jotenkin koko tapa (ja etenkin haju) alkoi ällöttää ja ei vaan tehnyt enää mieli. Tupakointi loppui siihen paikkaan ilman mitään korvikkeita ja nyt olen ollut savuton yli neljä vuotta.

Veikkaankin, että onnistunut lopettaminen vaatii ennen kaikkea aidon oman halun. Toisen käskystä/toisen mieliksi se tuskin onnistuu vaikka käyttäisi kaikki mahdolliset apukeinot.

Itse lopetin 18v polttamisen jälkeen, ekana viikkona oli henkisenä tukena nikotiinipurkkapakkaus joka jäi aika lailla täydeksi. Lopetin, koska alettiin suunnitella lapsen tekoa. Joskus aiemmin olin pohtinut lopettamista tyyliin että pitäisiköhän sitä yrittää lopettaa mutta pohdinnan tasolle jäi. Sitten kun päätin että se vaan loppuu, ei mitään yrityksiä tai selityksiä niin oli sitten yllättävän helppoa. Vasta pari vuotta myöhemmin alkoi taas tulla tupakanhimoa, n. kerran kuukaudessa mutta ei se auta kuin kärvistellä niin menee taas ohi. Lasta ei saatu mutta en ole viitsinyt aloittaa uudelleen.

Mitä kaveripiirin lopettajia ja yrittäjiä olen seurannut niin tärkein onnistumisessa tuntuu olevan juurikin se oma halu ja päätös siitä että tupakointi loppuu. Ne jotka "yrittävät lopettaa", tai miettivät että "kai se pitäis lopettaa" retkahtavat parissa viikossa. Ne pari jotka ilmoittivat että tupakointi loppuu nyt syystä X tuli mitä tuli, ovat yhä edelleen savuttomia.

Ap.lle mielenlujuutta ja päättäväisyyttä hommaan, kyllä sä pystyt siihen jos todella lopettaa haluat! :)

En pistänyt enää spaddua suuhun. Avuksi oli myös Allen Carrin The Easy Way to Stop Smoking.

Korvaustuotteissa on nikotiinia, joten käytännössä edelleen tupakoit, vaikket enää poltakaan. Niin kauan kuin veressäsi on nikotiinia et ole päässyt etkä voi päästä eroon tupakanhimosta. Siksi cold turkey  -menetelmä on paras, nopein ja helpoin.

Korvaustuotteet ovat tupakkateollisuuden salajuoni saada ihmiset jatkamaan tupakoimista vaikka he luulevat yrittävänsä lopettaa. Jos haluat lopettaa, lopetat vaan.

Kohta 30 vuotta ilman nikotiinia.

Champix! Vaikka poltin vähän, ei ollut tarpeeksi itsekuria lopettaa ilman vieroituslääkettä.