Muita joilla käynnit psyk. polilla vain huonontaneet oloa?
Tunnen olevani erilainen kuin muut kun joudun käymään. Tunnen syyllisyyttä, häpeää ja arvottomuutta. Ennen huolehdin itsestäni niin nykyään en enää niin paljoa. Kohta joudun töistäkin varmaan eläkkeelle. Käynnit ja juttelu siis vain huonontaneet oloa.
Kommentit (27)
on vaihtunut työntekijä vaikka kuin monta kertaa...
ap
Vierailija kirjoitti:
on vaihtunut työntekijä vaikka kuin monta kertaa...
ap
Eli ongelmiesi ydin on sittenkin sinä itse, ei huono työntekijä. Omien kipupisteittensä äärelle pysähtyminen harvoin on yhtä autuutta. On ihan normaalia ahdistua. Hyöty tulee pidemmän päälle (jos on tullakseen).
Jep kun en saanut jatkokäyntejä. Tuli arvoton olo ja vahvistus, että mun elämällä ei ole mitään väliä
Ei tuossa mitään uutta. Joskus psykiatria on parantaa itseään potilailla ajamatta niiden asiaa ja etua.
Etsi itse jotain hyvää elämääsi, onhan täällä elämässä vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Etsi itse jotain hyvää elämääsi, onhan täällä elämässä vaikka mitä.
miten se auttaa arvottomuuden, häpeän ja erilaisuuden tunteeseen? On minulla kiinnostuksen kohteita, kuten muoti ja itsensä laittaminen, sisustus ym. esteetikko kun olen. Silti olen lihonut lääkkeistä yli 20kg ja tunnen itseni eri ihmiseksi kuin aiemmin. Olen töissäkin silmätikkuna.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsi itse jotain hyvää elämääsi, onhan täällä elämässä vaikka mitä.
miten se auttaa arvottomuuden, häpeän ja erilaisuuden tunteeseen? On minulla kiinnostuksen kohteita, kuten muoti ja itsensä laittaminen, sisustus ym. esteetikko kun olen. Silti olen lihonut lääkkeistä yli 20kg ja tunnen itseni eri ihmiseksi kuin aiemmin. Olen töissäkin silmätikkuna.
ap
Minusta nuo kuulostaa kiinnostavilta kiinnostuksenkohteilta. Kai niistä tehdyistä jutuista saa iloa huolimatta millainen ulkonäkö asian tehneellä ihmisellä on. Itselleni on myös ulkonäkö tärkeä ja ymmärrän kyllä että se vaikuttaa itsevarmuuteen.
Mun hoitaja hoki kaikkeen että lähde metsään kävelylle niin piristyt ja paranet. Lääkitystä en saanut. Lopetin käynnit 3kk jälkeen koska joka kerta voin aina vaan huonommin käyntien jälkeen. En saanut mitään apua.
Vierailija kirjoitti:
Mun hoitaja hoki kaikkeen että lähde metsään kävelylle niin piristyt ja paranet. Lääkitystä en saanut. Lopetin käynnit 3kk jälkeen koska joka kerta voin aina vaan huonommin käyntien jälkeen. En saanut mitään apua.
Rupesitko käymään siellä metsässä?
Noi psykologinkäynnit on niiiiin TURHIA. Yhteiskunnan, veronmaksajien rahojen tuhlausta. Liirumlaarumdiipadaapahellanlettaslässynlässyn. Tätä samaa kuukausi tolkulla. Yhteiskunta maksaa ja nämä kukkahatut taustajoukkoineen rikastuvat. No jatketaan, on siellä ihan mukavat leposohvat joilla voi lepäillä. Kallista huvia.
Mä en tiedä mitä tehdä, toisaalta ahdistaa mutta haluan entisen minäni takaisin.
ap
Uskalla lopettaa ne lihottavat lääkkeet. Ei mulla muuta.
pakko syödä niitä, on psykoosinestoon ja masennukseen. En tiedä pärjäänkö ilman ja joudunko pakkohoitoon jos en syö.
ap
Ei ole normaalia lihoa 20 kg! Se aiheuttaa muita terveysongelmia. Vaadi vaihtamaan ne lääkkeet sopivampiin!
lääkäri vain sanoo että vika minussa, ei lääkkeet lihota vaan huono itsekuri.
ap
Minulla auttoi painon kanssa kun stressitasot helpotti, aloin nukkua ja löysin elämään uutta tavoiteltavaa. Sen jälkeen aloin korjata ravintoani, ensiksi selvitin tarvitsenko jotain vitamiineja kun puutostila on varmaan huonon ravinnon takia. Sitten aloin ostaa useampaa kasvista tomaattien lisäksi sekä proteiinin lähteitä. Veden juontia olin laiminlyönyt, lisäsin sitä. Satuin käymään vaa'alla ja pari kiloa oli poissa, olin aiemmin yrittänyt ruokaa niukentamalla ja laiminlyömällä saada niitä pois tuloksetta mutta nyt kävi näin.
mulla ei ole kohta enää työtä, ei miestä, ei perhettä kun lääkkeet lihottaneet.
ap
Elamme maailmassa, joka haluaa sairastuttaa seka pitaa kanssaihmisia sairaina. Edes se mita sanotaan tieteeksi ei tunne edustajineen harmia moisesta.
Tietenkin psyyken-polilla kaynti aiheuttaa arvottomuuden tunnetta, koska kulttuuri maarittelee, etta arvottomat, muita huonommat, ja ne joilta viedaan oikeuksia; Enemman tai vahemman, kayvat Psyyken-polilla.
Mikali katsottaisiin niin, etta psyyken-polilla vierailu olisi valttamattomyys ja etu ihmiselle olisi tilanne toinen. Tiedetta se ei kuitenkaan kaynnista tekisi.
Psykiatrinen tutkimuskaan ei ole tietedetta. Siita syysta, etta se tapahtuu ymparistossa, jossa ei ole eliminoitu kulttuurin ja toisten ihmisten vaikutusta tutkimustulokseen. Otamme esimerkin: Tutkittava henkilo laitetaan huoneeseen, missa hanta tarkkaillaan toiseen suuntaan lapaisevan lasin lapi. Kaikki muut ihmiset on eliminoitu tilanteesta. Kulttuurin vaikutusta ei kuitenkaan ole eliminoitu, silla ilmeisesti tutkittava tietaa etta hanta tutkitaan esimerkiksi a) potilaan asemassa b) jonkin muun henkilon asemassa.
Tata epatasa-arvoa, ja sen vaikutusta ns. tieteelliseen tulokseen ei voida eliminoida, ja jo siksikin kyseiset tutkimukset ovat kovin naurettavia. Niita tehdaan suomessakin.
Joskus vertasin Psykiatriaa pseudotieteena vaa-alla punnitsijaan, joka pitaa kadellaan kiinni punnittavasta pussista, samalla kun suorittaa tieteellista ihmetekoaan....
*pakana*
Vierailija kirjoitti:
Noi psykologinkäynnit on niiiiin TURHIA. Yhteiskunnan, veronmaksajien rahojen tuhlausta. Liirumlaarumdiipadaapahellanlettaslässynlässyn. Tätä samaa kuukausi tolkulla. Yhteiskunta maksaa ja nämä kukkahatut taustajoukkoineen rikastuvat. No jatketaan, on siellä ihan mukavat leposohvat joilla voi lepäillä. Kallista huvia.
Juurikin näin. Lääkkeitä ei voi syödä koska ne ovat vaarallisia, terapioihin ei voi uskoa ja on jo päätetty että ne ei auta. Sitten se vaihtoehto että ottaisi itseään niskasta kiinni ja menisi vaikka töihin on myös ihan mahdoton, koska masennus ja paha olo. Ainoaksi ratkaisuksi jää siis vain elää yhteiskunnan rahoilla ja valittaa vielä siitäkin. Nyyh.
Vaihda työntekijää