Jos joku on ihastunut sinuun, miksi näyttelet kiinnostusta, jos et sitä ole??
Kommentit (12)
En ole koskaan näytellyt ihastusta. Ongelma on yleensä se, että ihastunut tulkitsee tavanomaisen ystävällisyyden (tai melkein minkä tahansa käytöksen) merkiksi vastakaiusta omille tunteilleen, eikä suostu näkemään että näin ei ole.
En ole koskaan näytellyt moista, kuulostaa joltain yläastemeiningiltä. Kuten nro. 2 tuossa jos kirjoittikin, niin ongelma on enemmän siinä ihastujassa, että tulkitsee niitä vastapuolen normaaliin käyttäytymiseen kuuluvia asioita itselleen mieluisaan suuntaan.
Niin. Ja sitten miehet itkevät, että naiset ovat ilkeitä ja tylyjä. Harva haluaa olla, mutta kaikilla lienee kokemusta siitä, että ihan normaali, kiva käytös tulkitaan kiinnostukseksi. Nainen ei voi voittaa. Jos hän on mukava, hän vedättää. Jos hän on tyly, hän on ylimielinen narttu. Itse en ole koskaan törmännyt ilmiöön, että nainen esittäisi kiinnostunutta, vaikka ei ole. Sen sijaan sehän on ihan tavallista, että mies tulkitsee tavanomaiset käytöstavat kiinnostukseksi ja on sitten ihan tyrmistynyt, kun hymy ei ollutkaan sänkyynkutsu. Itse ainakin välttelen miestä, joka tuntuu kiinnostuneelta, jos en itse ole samalla aaltopituudella.
Ja vaikka ei olisi kiinnostunut, niin voi sitä silti toisesta ihmisestä ihan pitää. Jos siis mies kysyy leffaan "ihan muutenvain, kun sain pari vapaalippua ja Make ei tänään pääse" niin miksi nainen ei voisi mennä? Jos haluaa selvyyden toisen tunteista niin pitää kysyä.
On myös tilanteita, ettei ihan heti itsekään tiedä mitä tuntee. En ole ikinä törmännyt ilmiöön, että joku olisi kertonut esittäneentä tietoisesti ihastunutta. Yleensä vika on siinä, että toinen tulkitsee ystävällisyyden kiinnostukseksi.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan näytellyt ihastusta. Ongelma on yleensä se, että ihastunut tulkitsee tavanomaisen ystävällisyyden (tai melkein minkä tahansa käytöksen) merkiksi vastakaiusta omille tunteilleen, eikä suostu näkemään että näin ei ole.
Juuri näin. Yksi mies on ollut ihastunut minuun jo aika kauan ja koska hän on ihan mukava ja ok, niin tottakai olen hänelle myös mukava ja asiallinen, mutta en yhtään sitä enempää. Koska työn puolesta näemme, niin en halua olla ikävä ja sanoa rumasti.
Minkälainen juttu sinulla ap nyt oikein on? Miksi näin katkera avaus?
Olen ihastunut mieheen, joka on ihastunut minuun. Pitkitän tilannetta nyt kuitenkin hieman, koska ujostuttaa...
Minun miehelleni kävi niin, että alainen tulkitsi hänen ystävällisyyttä vähän yläkanttiin. Nainen oli jo kylmettänyt välit mieheensä kun ajatteli, että tästä lähtee kun hän vähän kerrassaan menee pidemmälle. En ymmärrä miten hormonit voivat saada noin sekaisin pään. Mies oli ihmeissään, kun aina niin ystävällinen ja flirtti nainen alkoihin itkeskelemään ja kaipaamaan olkapäätä. Siitä seuraava askel olikin käydä housuihin kiinni. Huh.
Joskus tullut ohan puskista että joku mies pitää minusta. Sitten pohdin, mistä se on sellaista saanut päähäni ja mitä olen tehnyt?!
Ihmiset peilaavat omia tunteitaan toisiin, eli luullaan ja tulkitaan, että koska minä tunnen näin, niin toinen tuntee samoin. Siksi minullekin on käynyt niin, että ihastunut ihminen luuli minun jakavan tunteen, vaikka todellisuudessa en ollut huomannut koko ihastumista ja yritän vain yleensä kohdella ystävällisesti ja reilusti. Valitettavasti tätä joskus tulkitaan väärin.
No tulkitsin toisen tunteet väärin, koska lähetti rakas viestejä, saattoi suudella ihan selvänä tavatessamme ja halusi koskea, mielestäni enemmän kuin ystävä. Tiesi tunteeni, mutta lopulta kun olin varma hänen, totesi ettei tunne kuin ystävyyttä.
En tajua tulkitsinko tosiaan niin väärin.
Ap
No kyllä joku narsisti voi siitä ihastuakin, kun kaipaa jatkuvasti sitä toisen ihastunutta huomiota joten sitten päättää kiusata välillä antamalla ristiriitaisia merkkejä.
En näytä, ennemmin otan etäisyyttä ja välttelen.