Hauska ilmiö lahjojen antamisessa naiselle lapsen saamisen jälkeen

Noinhan se saattaa mennä, mutta mulle on ainakin olleet mieleisiä ne lapseen liittyvät lahjat. En niinkään itse tarvitse oikeastaan mitään, mutta lapselle kohdistetut lahjat ovat kivoja ja usein tarpeellisia.

Mä oon saanut tuollaisia lahjoja vain raskaana ollessani äidiltäni ja nekin olivat toivottuja lahjoja (esim. Ruskovillaa). Muuten en ole saanut mitään lastenhoitovälineitä lahjaksi.

Vierailija kirjoitti:

Noinhan se saattaa mennä, mutta mulle on ainakin olleet mieleisiä ne lapseen liittyvät lahjat. En niinkään itse tarvitse oikeastaan mitään, mutta lapselle kohdistetut lahjat ovat kivoja ja usein tarpeellisia.

Mieleisiä ne lahjat on mullekin olleet ja olen ollut niistä iloinen. Ap

Jollain tavalla avasi silmiä tämä aloitus.

Miksi ihmeessä sua pitäisi lahjoa? Nykynaiset ovat todella itsekkäitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä sua pitäisi lahjoa? Nykynaiset ovat todella itsekkäitä.

Katsos kun muilla ihmisillä on sukulaisia ja ystäviä, jotka antavat lahjoja. Ymmärrän, että konsepti on sulle vieras.

Jännä juttu, Ikäänkuin olisit vain vauvan jatke, et oma itsesi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä sua pitäisi lahjoa? Nykynaiset ovat todella itsekkäitä.

Et tainnut ymmärtää aloitusta.

Minusta se ei ole hupaisaa. Nainen on muutakin kuin äiti, joten on hyvä muistaa ihmisessä sekä naista että äitiä.

Mä vien aina ystävilleni lahjaksi joko skumppaa, suklaata, hemmottelutuotteita tms kun he saavat vauvan. Juuri siksi, että kyllä muut pitävät huolen tuttipulloista ja ruskovilloista... Aina ovat äidit positiivisesti yllättyneitä!

Naislasten ikioma "en saa lahjoja, yääää"-ketju.

Vierailija kirjoitti:

Naislasten ikioma "en saa lahjoja, yääää"-ketju.

Syrjäytyneen mieslapsen taukoamaton nillitys siitä, miten naiset ovat kauheita ja pilanneet hänen elämänsä (vaikka hän ei koskaan olekaan naisten kanssa missään tekemisissä).

Vierailija kirjoitti:

Naislasten ikioma "en saa lahjoja, yääää"-ketju.

Toinen, joka ei ymmärtänyt aloitusta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naislasten ikioma "en saa lahjoja, yääää"-ketju.

Toinen, joka ei ymmärtänyt aloitusta :)

Tuskinpa on toinen, todennäköisimmin samasta henkilöstä kyse.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi syntyi joulukuussa ja seuraavana jouluna kaikki mulle annetut lahjat liittyivät vauvaan. Oli vauvan ruuanlaittoon helpottavia välineitä, syöttötuolia, vauvan koppaa ym. Henk. koht. lahjaa en saanut.

Kun yhtenä kesänä oli mun tasavuosisynttärit, sain laatikollisen mansikoita saatteella, että lapselle on sitten vitamiineja talveksi. (olin jo siinä vaiheessa ostanut talouteeni mansikoita)

En halua tällä mitenkään vinkua lahjoistani, vaan tuoda esiin tämän hupaisan asian.

Onko tämä yleistäkin? Mä olen nimittäin aina saanut "omia lahjoja" merkkipäivinä,jouluna yms, poislukien ne kerrat kun olen itse toivonut jotain lapsiin liittyvää. 

Noin se menee :D sama jos esim. Isovanhemmat ottavat lapsen hoitoon niin se on palvelus nimenomaan äidille ja äidin kuuluu tästä olla kiitollinen kun häntä autetaan.

Vierailija kirjoitti:

Naislasten ikioma "en saa lahjoja, yääää"-ketju.

Eihän ap sanonut mitään tuonne päinkään.

Ja onhan se nyt mainitsemisen arvoista jos ihmisten käytös muuttuu noin radikaalisti.

Voi johtua siitä, että monet naiset muuttuvat lapsen saatuaan. He eivät puhu mistään muusta kuin lapsesta ja lapsista. He näkevät koko maailman vain palvelemassa lapsia. Joillain tämä menee niin pitkälle, että lapsettomat häipyvät, koska kyllästyvät kuulemaan miten "elämää ymmärtää oikeasti nyt kun on lapsia".

Monet äidit kiillottavat kruunuaan kerskailemalla itsensä laiminlyönnillä: ei ole enää aikaa lukea, ulkoilla, harrastaa, syödä kokonaista ateriaa rauhassa, meikata, tai tehdä ylipäätään mitään muuta kuin "pyörittää arkea" (huhhuh, mikä kamala kuvaus elämästä!)

Joten onko näissä oloissa ihme, jos lahjat liittyvät lastenhoitoon?

Vierailija kirjoitti:

Voi johtua siitä, että monet naiset muuttuvat lapsen saatuaan. He eivät puhu mistään muusta kuin lapsesta ja lapsista. He näkevät koko maailman vain palvelemassa lapsia. Joillain tämä menee niin pitkälle, että lapsettomat häipyvät, koska kyllästyvät kuulemaan miten "elämää ymmärtää oikeasti nyt kun on lapsia".

Monet äidit kiillottavat kruunuaan kerskailemalla itsensä laiminlyönnillä: ei ole enää aikaa lukea, ulkoilla, harrastaa, syödä kokonaista ateriaa rauhassa, meikata, tai tehdä ylipäätään mitään muuta kuin "pyörittää arkea" (huhhuh, mikä kamala kuvaus elämästä!)

Joten onko näissä oloissa ihme, jos lahjat liittyvät lastenhoitoon?

Tosin kyllä tämän tyypin naiset lakkaavat viettämästä omia merkkipäiviään ja suorastaan loukkaantuvat jos kysäisee esim. synttärisuunnitelmista. Joten ei lahjojen miettiminen ole relevanttia. Kylään voi tuliaisiksi viedä jotain kuluvaa, kuten suklaata.

No en kyllä ymmärrä, miksi aikuiselle ihmiselle pitäisi viedä lahjoja!

Meidän suvussa on ollut tapana, etteivät aikuiset enää osta lahjoja toisille aikuisille. Ei merkitystä sillä, onko tällä aikuisella lapsia vai ei, 18-vuotta täytettyään ei enää saa lahjoja - eikä tosin sitten myöskään tarvitse ostaakaan toisille suvun aikuisille lahjoja. Poislukien toki yo-juhlat (tai muut vastaavat) ja häät, joihin joko ostetaan lahja tai annetaan rahaa. Toki mummut saattavat halutessaan antaa esim. jouluna pienen rahasumman, mutta mitään lahjaa ei todellakaan aikuisena enää odoteta toisilta.

Eikä meidän suvussa kyllä synttäreitäkään enää vietetä aikuisena. No joo, oman perheen kesken voidaan jotain juhlia (itsetehty täytekakku kahvin kanssa miehen ja lasten kesken, ei muuta), mieheltä saatan joskus toivoa jotain (en joka vuosi) ja hänelle joskus ostan jotain kivaa (mm. joskus laskuvarjohyppy, yms. Ei näitäkään joka vuosi). Jos joku minulle ostaisi jotain lastenhoitoon liittyvää, olisin vain kiitollinen ilmaisista tavaroista. Joskus käyn kylässä kahvilla oman isäni tai äitini syntymäpäivänä, mutta eivät hekään sentään halua tehdä mitään sen suurempaa numeroa omista syntymäpäivistään, oma lähipiiri (=puoliso ja lapset, lastenlapset) riittävät oikein hyvin ja lahjoja tärkeämpää on yhdessäoleminen! Näin koen myös itse. Syntymäpäivät voi hyvin pyhittää vain omalle perheelle, kaikista rakkaimmille läheisille.

Lapsille meidän suvussa kyllä ostetaan, eli jo pieni vauva saa ensimmäisenä vuotenaan sekä synttärilahjoja että joululahjoja isovanhemmiltaan, kummeiltaan ja muilta lähipiirinsä ihmisiltä.

Ostavathan nämä lahjojen kinuajat sitten myös muille sukunsa aikuisille lahjoja joka vuosi syntymäpäiville ja jouluksi?? Mummut, anoppi, appikukko, äiti, isä, tädit ja sedät huomioitu ja muistettu joka ikinen kerta? Kuulosti vähän siltä, että itselle kyllä halutaan vaikka mitä, mutta unohdetaan sitten ne muut aikuiset...