Naiset jotka olette tavanneet paljon sosiaalisesti kömpelöitä miehiä

Olen tavannut sosiaalisiksi ja puheliaiksi itseään mainostavia naisia ja olen tavannut aroiksi ja hiljaisiksi itseään kutsuvia naisia.

Helpointa ja sujuvinta on ollut jutustella jälkimmäisten kanssa. Vapautunutta, avointa ja syvällistäkin keskustelua eikä kiusallisia hiljaisia hetkiä.

Ensin mainittujen kanssa on usein niitä kiusallisia hiljaisia hetkiä, keskustelu on töksähtelevää ja pintapuolista eikä naisesta irtoa mitään syvällisempää.

Onko niin, että nämä ujommat rentoutuvat seurassani, koska olen etukäteen maininnut itsekin olevani varautunut vieraiden ihmisten kanssa? Nämä sosiaaliset taas lukkiutuvat samaisesta syystä? Odottavat keskustelun olevan kömpelöä kanssani ja pelkäävät joutuvansa pitämään keskustelua yllä. Minä olen kuitenkin se kyselevämpi, avoimempi ja puheliaampi osapuoli yhdeksän kertaa kymmenestä. Silti perustellaan natsaamattomuutta minun hiljaisuudellani. Outoa.

Vierailija kirjoitti:

Teitä kun tuntuu olevan täällä aika paljon, niin esittäisin kysymyksen:

Oletteko miettineet miksi juuri teidän kohdalle sattuu heitä ja kiusallisia hiljaisia hetkiä niin usein?

Niinpä.

Ap vihjailee tietävänsä asian paremmin.

Olen kyllä tavannut paljon sosiaalisesti kömpelöitä miehiä. Mutta eivät he mitenkään juuri minun kohdalleni ole sattuneet. Yhtä laille heidät tuntee moni muukin ihminen. Ja muutkin pitävät heitä sosiaalisesti kömpelöinä. Vaikka olenkin nainen, niin tapaan miehiä muissakin yhteyksissä kuin treffeillä.

Eiköhän kyse ole vain ekstrovertti-introvertti asetelmasta. Introvertit tuumailevat enemmän ja tuovat ajatuksensa ilmi enemmän pureskeltuina, jolloin ekstrovertin on hankala pitää keskustelu small talk-tasoisena. Tietenkin on hankala keskustella, jos ajattelumallit kulkevat täysin eri rataa.

Kaltaistensa kanssa on helpoin keskustella.