Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kielenrikastamisketju! Kirjoita suomenkielinen sana, jota ei enää käytetä.
26.01.2018 |
Yläpeukuta, jos tiedät sanan merkityksen ja alapeukuta, jos sana on tuntematon. Aloitan: KOHVA
Kommentit (338)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ankkastukki, hantuuki. Vielä 80-luvulla kuuli täällä Etelä-Pohjanmaalla eli pullapitko ja käsipyyheliina.
Vierailija kirjoitti:
Kuuppa, koussikka = vesikauha
vesikauhasta taidettiin jossain päin maata käyttää myös nimitystä nappo
354 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joriini
Eli georgiini eli dahlia. Upea iso vanhanajan perenna, jonka juurakoita säilytettiin pohjoisemmassa vaikkapa navetan (karjasuojan) nurkassa. Pionin kaltainen.
Sano vaan reilusti joriini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuppa, koussikka = vesikauha
vesikauhasta taidettiin jossain päin maata käyttää myös nimitystä nappo
Käytetään edelleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ankkastukki, hantuuki. Vielä 80-luvulla kuuli täällä Etelä-Pohjanmaalla eli pullapitko ja käsipyyheliina.
Kävitkö jo lypsämässä itikat? Ennen vanhaan täällä EP:llä lehmiä sanottiin itikoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ankkastukki, hantuuki. Vielä 80-luvulla kuuli täällä Etelä-Pohjanmaalla eli pullapitko ja käsipyyheliina.
Kävitkö jo lypsämässä itikat? Ennen vanhaan täällä EP:llä lehmiä sanottiin itikoiksi.
Sanotaan edelleenkin. Erityisesti vanhempi väki käyttää tuota sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Ne ek eri.
V ttu kun tääkin täytyy kirjoittaa välilyönneillä.
Ei vittua tartte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuuppa, koussikka = vesikauha
Kuuppa on ihan normaali ja yleisesti käytössä oleva sana ainakin minun hämäläises-karjalaisessa suvussani nykyisinkin. Kauha on meille vain ruuanlaittoväline.
Kuukuuspuu - savon murretta eli este, joku mihin voi esim. kompastua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pottuvoi, eli perunamuusi
Pottuvoi on ihan eri asia kuin perunamuussi. Pottivoi on nimensä mukaisesti vain murskattua perunaa ja voita. Muussiin tulee myös maitoa ja se on sileämpää kuin pottuvoi.
Vierailija kirjoitti:
Kerihanki (hankikanto, lumi kestää kävellä pakkasen jälkeen), pohmelo (krapula) , pislaakit (treffit), muisku (suukko), vanna (lapsen kylpypaju), ometta (navetta)
Tietääkseni ometta on asumus lampaille eli siis ei sama kuin navetta. Vai onko tässä jotain paikkakuntakohtaisia tai murre-eroja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitusasun muutokset kautta aikain tarjoavat halpaa hupia:
tietosanakirjassa vuodelta 1906 löytyvät ainakin biologian/maantiedon puolelta "kameeli" ja "Jaappani" :)
Yhdessä lastenkirjassa aikoinaan oli sirahvi, siis kirahvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerihanki (hankikanto, lumi kestää kävellä pakkasen jälkeen), pohmelo (krapula) , pislaakit (treffit), muisku (suukko), vanna (lapsen kylpypaju), ometta (navetta)
Tietääkseni ometta on asumus lampaille eli siis ei sama kuin navetta. Vai onko tässä jotain paikkakuntakohtaisia tai murre-eroja?
Ometta on nimenomaan navetta. Lampaat asuvat lampolassa.
Alue: Aihe vapaa
Ketjussa muutama vuosi sitten mainittu telex oli vielä suomalaisemmalta nimeltään kaukokirjoitin.
Kielioppitermeistä on jo mainittu nominien sijamuotojen suomenkielisiä nimityksiä, mutta nykymittapuun mukaan erikoisilta kuulostavia kielioppitermejä on muitakin. Esimerkiksi verbien tapaluokat (modukset): tositapa (indikatiivi), ehtotapa (konditionaali), mahtotapa (potentiaali) ja käskytapa (imperatiivi). Myös sanaluokkia kutsuttiin suomenkielisillä termeillä; käsitteet teonsana (verbi) ja laatusana (adjektiivi) on helppo ymmärtää nykyäänkin, sen sijaan asemosana (pronomini) lienee jo harvinaisempi.
Useille eurooppalaisille kielillehän on ominaista, että sivistyssanat on lainattu latinasta. Tästä poikkeavia kieliä, joissa myös sivistyssanat (ja kielioppitermit yhtenä niiden osa-alueena) ovat nykyäänkin hyvin pitkälti asianomaisen kielen omaa sanavarastoa hyödyntäen muodostettuja latinalaisperäisten termien käännöksiä, ovat esimerkiksi suomalais-ugrilaisista kielistä viro, germaanisista hollanti ja slaavilaisista puola. Esimerkkejä: aikamuoto perfekti on viroksi täisminevik (täysin menneisyyttä), sanaluokka pronomini hollanniksi voornaamwoord (nimen sijasta käytettävä sana), kieliopillinen suku neutri puolaksi nijaki (ei kumpikaan). Voikin sanoa suomen kielen menettäneen identiteetistään jotain sellaista, mitä näissä kielissä on vielä jäljellä.
Hallintorakenteiden historiasta voi mainita, että teologinen ja oikeustieteellinen tiedekunta olivat aikaisemmin jumaluusopillinen ja lainopillinen. Ja tuomiokapitulien nykyisten pappisasessorien ja lakimiesasessoreiden virkanimikkeet olivat jumaluusoppinut asessori ja lainoppinut asessori.