Lue keskustelun säännöt.
Koulukyyditykset
24.01.2018 |
Itselläni ei ole mitään kokemusta tai tietämystä koulukyydityksistä, joten huhuilen jos vaikka täällä jollain olisi.
Jos lapsi ilmoitetaan naapurikaupungin kouluun (lähikoulun ollessa sisäilmaongelmainen), n. 10 km matkan päähän, voiko ekaluokkalainen saada koulukyydityksen? Tämän varmasti vanhemmat siis maksaisivat, mutta onko tuo edes mahdollista vai pitääkö tenava kuskata itse aina kouluun? Jos on mahdollista, minkä suuruisista summista mahdollisesti puhuttaisiin?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Suomessa joku lapsi voi olla niin ruotsinkielinen, ettei pysty käymään koulua suomeksi?
Lapsi VOISI käydä koulua suomeksi, mutta esim. nyt hän on ruotsinkielisessä eskarissa, josta tietysti on luontevaa jatkaa ruotsinkieliseen kouluun. Itse olen kaksikielinen, mutta puhun lapselle suomea koska isä puhuu ruotsia. Asumme hyvinkin suomenkielisellä seudulla, joten jos lapsen haluaa oppivan ruotsia tarpeeksi hyvin, koulu on käytännössä pakko käydä ruotsiksi. Suomi on niin hallitseva kieli ympäristössä.
Varmaan siinä vaiheessa, kun pitää valita lapsen terveyden ja kielitaidon välillä, vaaka kallistuu terveyteen ja lapsi jättää tutut kaverinsa ja siirtyy suomenkieliseen kouluun. Tosin en tiedä, miten sekään käytännössä tapahtuu, kun hän on väestörekisteriin merkitty ruotsinkieliseksi.
Suomessa voi hyvinkin olla lapsia, jotka eivät oikeasti voi opiskella suomeksi, ainakaan peruskoulua. Aivan samoin kuin on suomenkielisiä lapsia, joita ei ruotsinkieliselläkään alueella voi heittää ummikkona ruotsinkieliseen kouluun. Mutta tämä ei nyt ollut ollenkaan pointti tässä koulukyydityskeskustelussa.
Ap
Kyllä se on pointti. Meillä lapset kävivät enkunkielisen eskarin ihan mm siitä syystä, että kouluvalikoima laajenisi. Koulujen tilanne on mikä on, joten hyvä vanhempi ottaa kaikki keinot käyttöön.
Jos minun pitäisi valita että saanko lapsen suomenkieliseen terveesen kouluun ja minun pitäisi ylläpirää sitten kotona sitä ruotsia sen sijaan että menee epäterveeseen ruotsinkieliseen kouluun, koska en voi kyyditä enkä voi tehdä muutenkaan mitään... en paljon miettisi.
Sen äidinkielen voi sinne rekiateriin ihan vaan muuttaa. Menee noin kaksi sekuntia.
On tuo kuitenkin hieman eri tilanne, kun lapsella tosiaan ruotsi on se äidinkieli eikä mikä tahansa kieli joka on valittu jostain syystä eskarikieleksi. Lisäksi tässä tulevat kaikenlaiset ruotsinkieliseen kulttuuriin liittyvät perinteet, joita juuri koulussa esitellään lapsille mukavassa muodossa.
Olet kuitenkin oikeassa siinä, että terveys on kielitaitoa tärkeämpi asia. En kuitenkaan ihan ilman taistelua haluaisi asiassa luovuttaa.
Ap
Kannattaako taistella, jos jo ennen taistelua tietää häviävänsä? Lapselle tulee osoittaa lähikoulu, sinne on tarvittaessa maksuton kuljetus (jos kriteerit täyttyvät). Jos vanhemmat valitsevat jotain muuta, he kustantavat itse kuljetukset. Kunnalla ei ole mitään velvollisuutta maksaa kyytejä toisen kunnan kouluun edes sillä perusteella, että lapsi on altistunut homeelle.
Hyvä vaihtoehto teille olisi kotikoulu, jolloin sinulle ei tule kyytikustannuksia ja lapsi saa haluamasi homeettoman vaihtoehdon. Mahdotontahan teidän olisi muuttaa sinne naapurinkuntaan, mikä olisi helppo ja yksinkertainen ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran kyseessä on isompi paikkakunta, missä bussit liikkuu, niin ne ekaluokkalaisetkin kulkevat busseilla vaikka koulukyytiin ovatkin oikeutettuja. Saavat bussikortit koululta. Ei todellakaan ole olemassa silloin mitään erillisiä koulukyytejä, kun korkeintaan erityisiä lapsia varten. Yllätys yllätys ei sinne naapurikuntaan ole olemassa mitään koulukyytejä, koska kyydin saa vain lähikouluun. Jos siis reittiä ei ole olemassa, ei siihen itsemaksavanakaan pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Suomessa joku lapsi voi olla niin ruotsinkielinen, ettei pysty käymään koulua suomeksi?
Lapsi VOISI käydä koulua suomeksi, mutta esim. nyt hän on ruotsinkielisessä eskarissa, josta tietysti on luontevaa jatkaa ruotsinkieliseen kouluun. Itse olen kaksikielinen, mutta puhun lapselle suomea koska isä puhuu ruotsia. Asumme hyvinkin suomenkielisellä seudulla, joten jos lapsen haluaa oppivan ruotsia tarpeeksi hyvin, koulu on käytännössä pakko käydä ruotsiksi. Suomi on niin hallitseva kieli ympäristössä.
Varmaan siinä vaiheessa, kun pitää valita lapsen terveyden ja kielitaidon välillä, vaaka kallistuu terveyteen ja lapsi jättää tutut kaverinsa ja siirtyy suomenkieliseen kouluun. Tosin en tiedä, miten sekään käytännössä tapahtuu, kun hän on väestörekisteriin merkitty ruotsinkieliseksi.
Suomessa voi hyvinkin olla lapsia, jotka eivät oikeasti voi opiskella suomeksi, ainakaan peruskoulua. Aivan samoin kuin on suomenkielisiä lapsia, joita ei ruotsinkieliselläkään alueella voi heittää ummikkona ruotsinkieliseen kouluun. Mutta tämä ei nyt ollut ollenkaan pointti tässä koulukyydityskeskustelussa.
Ap
Kyllä se on pointti. Meillä lapset kävivät enkunkielisen eskarin ihan mm siitä syystä, että kouluvalikoima laajenisi. Koulujen tilanne on mikä on, joten hyvä vanhempi ottaa kaikki keinot käyttöön.
Jos minun pitäisi valita että saanko lapsen suomenkieliseen terveesen kouluun ja minun pitäisi ylläpirää sitten kotona sitä ruotsia sen sijaan että menee epäterveeseen ruotsinkieliseen kouluun, koska en voi kyyditä enkä voi tehdä muutenkaan mitään... en paljon miettisi.
Sen äidinkielen voi sinne rekiateriin ihan vaan muuttaa. Menee noin kaksi sekuntia.
On tuo kuitenkin hieman eri tilanne, kun lapsella tosiaan ruotsi on se äidinkieli eikä mikä tahansa kieli joka on valittu jostain syystä eskarikieleksi. Lisäksi tässä tulevat kaikenlaiset ruotsinkieliseen kulttuuriin liittyvät perinteet, joita juuri koulussa esitellään lapsille mukavassa muodossa.
Olet kuitenkin oikeassa siinä, että terveys on kielitaitoa tärkeämpi asia. En kuitenkaan ihan ilman taistelua haluaisi asiassa luovuttaa.
Ap
No kai ne kaikki perinteet tulee teilläkin?
Jos se lähin suomenkielinen koulu on homeeton, niin laita sinne. Eikös se lapsi saa sitä ruotsin oppia ihan tarpeeksi, kun isänsä sitä sille puhuu.
Lapsi saisi kavereitakin lähialueilta.
Mieheni on ruotsinkielinen, mutta osaa hyvin suomeakin. Olemme puhuneet lapselle vain suomea ja lapsi on suomenkielisessä koulussa.
25 kysyy: mitä ruotsinkielisiä perinteitä ap tarkoittaa?
Tarkoitatko sitä, että osaa maamme-laulun, isä meidän - rukouksen, virret ja muut ruotsiksi, kun muuten oppisi suomeksi? Vai onko muita perinteitä. Kiinnostaisi kuulla, kun haluaisin toki lapsemme tutustuvan sellaisiin, kun isänsä on ruotsinkielinen.
Eli onko kyse siitä, että oppii ihan samat asiat vain ruotsiksi, vai onko muuta perinne kulttuuria? (tiedän vain Lucian päivän, mutta mieheni ei tunnu tietävän siitä yhtään mitään ja se tiedetään suomenkielisissäkin kouluissa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Vieraan koulupiirin alueella olevasta koulusta pitää anoa paikkaa ja sen sitten saa tai ei. Vieraan kunnan alueella koulun käyminen ei ole kovin tavallista.
2. Jos vieraan koulupiirin alueella käy siksi, että lähikoulussa ei ole tarvittavaa ryhmää (siis käytännössä erityisen tuen oppilas joka käy pienryhmässä, jollaista ei lähikoulussa ole) saa koulukuljetuksen tai kunta kustantaa bussilipun, JOS MATKA PITKÄ TAI OPPILAAN KATSOTAAN SE TARVITSEVAN.
3. Jos vieraassa koulupiirissä käydään perheen anomuksesta, perhe vastaa kuljetuksesta.
4. Kunnan koulukyytiin ei normaalisti voi ostaa paikkaa, jos ei ole kuljetuksiin oikeutettu. Tästä on joissakin kunnissa esitetty poikkeusta, en tiedä onko mennyt läpi.
Naapurikunnan kouluun pääseminen ei ole mikään itsestään selvyys. Naapurikoulun rehtori voi ottaa kouluun, jos siellä on tilaa. Vanhemmat ovat vastuussa koulukuljetuksessa. Jos samasta suunnasta kulkee muita voi sopia kimppakyydistä, samoin voi kysyä esim. taksilta tarjousta, jos muita kulkee kunnan maksamana samaan suuntaan (esim. käyvät erityisluokkaa siellä) ja kyydissä on tilaa, niin lisäkyytiläinen voi päästä mukaan varsin kohtuullisella hinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyyditykset?
Kyyditys:
1. (kansainvälinen oikeus) väestön siirtäminen pois kotiseudultaan, deportaatio; siirtovankeus.
2. (historia) majatalojen suorittama matkustajien kuljetus.
3. (historia) poliittisten vastustajien vastustajien väkivaltaisista kuljetuksista Suomessa 1930-luvulla, muilutus.
Tarkoitat varmaan koulukyytiä kuitenkin.
Koulukyyditykset? Hurjaa meininkiä.
Mutta joo. Koulukuljetukset on se sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyyditykset?
Kyyditys:
1. (kansainvälinen oikeus) väestön siirtäminen pois kotiseudultaan, deportaatio; siirtovankeus.
2. (historia) majatalojen suorittama matkustajien kuljetus.
3. (historia) poliittisten vastustajien vastustajien väkivaltaisista kuljetuksista Suomessa 1930-luvulla, muilutus.Tarkoitat varmaan koulukyytiä kuitenkin.
Tää on nettipalsta, puhekielellä. Kyllä mekin puhumme kyydityksistä, kouluun ja harrastuksiin. Ihan erotukseksi esim just tuosta koulukyyti-termistä, joka on kunnan tarjoama palvelu.
Isoissa kaupungeissa lasten koulukyydit järjestetään pääasiassa normaalilla julkisella liikenteellä. Ekaluokkalainen oppii kyllä käyttämään bussia, jopa kaupungissa. Edes maaseudulla kunta tuskin on järjestänyt erityistä koulukyytiä naapurikunnan kouluun.
Toinen asia on se, että ainakin Helsingissä on lähes mahdotonta saada lasta muualle kuin omaan lähikouluun. Tilanne voi olla sama myös muissa kaupungeissa. Oppilaaksiottoalueilla ja muilla kouluvalintaa rajoittavilla säännöillä halutaan estää koulushoppailua. En tiedä, voisiko lääkärintodistuksen avulla päästä muuhun kouluun helpommin. Naapurikunnan kouluun on joka tapauksessa vielä vaikeampi päästä kuin oman kunnan muihin kouluihin.
Onko edes varmaa, että naapurikunnan koulu ei ole homekoulu? Tuntuu, että lähes jokainen koulu on joko kokonaan homeessa tai muulla tavalla sisäilmaongelmainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyyditykset?
Kyyditys:
1. (kansainvälinen oikeus) väestön siirtäminen pois kotiseudultaan, deportaatio; siirtovankeus.
2. (historia) majatalojen suorittama matkustajien kuljetus.
3. (historia) poliittisten vastustajien vastustajien väkivaltaisista kuljetuksista Suomessa 1930-luvulla, muilutus.Tarkoitat varmaan koulukyytiä kuitenkin.
Tää on nettipalsta, puhekielellä. Kyllä mekin puhumme kyydityksistä, kouluun ja harrastuksiin. Ihan erotukseksi esim just tuosta koulukyyti-termistä, joka on kunnan tarjoama palvelu.
Höpö höpö. Kyydityksellä on myös puhekielessä sama merkitys, vaikka sinä et ole sitä tiennyt. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyyditykset?
Kyyditys:
1. (kansainvälinen oikeus) väestön siirtäminen pois kotiseudultaan, deportaatio; siirtovankeus.
2. (historia) majatalojen suorittama matkustajien kuljetus.
3. (historia) poliittisten vastustajien vastustajien väkivaltaisista kuljetuksista Suomessa 1930-luvulla, muilutus.Tarkoitat varmaan koulukyytiä kuitenkin.
Tää on nettipalsta, puhekielellä. Kyllä mekin puhumme kyydityksistä, kouluun ja harrastuksiin. Ihan erotukseksi esim just tuosta koulukyyti-termistä, joka on kunnan tarjoama palvelu.
Höpö höpö. Kyydityksellä on myös puhekielessä sama merkitys, vaikka sinä et ole sitä tiennyt. :D
Höpöhöpö. Tietenkin se tarkoitaa myös tuota, mutta ihan yleisesti puhutaan kyyditsemisestä, kun lapsia kyyditään sinne sun tänne.
Ylipäätääm vapaassa viestinnässä pääsee pidemmälle, kun ei juutu epäolennaiseen...
T. Äidinkielen ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako taistella, jos jo ennen taistelua tietää häviävänsä? Lapselle tulee osoittaa lähikoulu, sinne on tarvittaessa maksuton kuljetus (jos kriteerit täyttyvät). Jos vanhemmat valitsevat jotain muuta, he kustantavat itse kuljetukset. Kunnalla ei ole mitään velvollisuutta maksaa kyytejä toisen kunnan kouluun edes sillä perusteella, että lapsi on altistunut homeelle.
Hyvä vaihtoehto teille olisi kotikoulu, jolloin sinulle ei tule kyytikustannuksia ja lapsi saa haluamasi homeettoman vaihtoehdon. Mahdotontahan teidän olisi muuttaa sinne naapurinkuntaan, mikä olisi helppo ja yksinkertainen ratkaisu.
Sitä tässä just yritän selvittää, että kannattaako se taistelu vai ei. Mistä sen voin etukäteen tietää, kun en tosiaan näistä kouluKULJETUSasioistakaan (anteeksi nyt joillekin ei-niin-täydellisesti-suomea-osaamattoman ilmeisen väärästä termistä) mitään tiedä. Ei ole tarvinnut tätä ennen tietää, nääs.
Kotikoulu on varmaan hyvä vaihtoehto lapsille, joiden vanhemmat eivät käy töissä ja osaavat opettaa. Huoh.
Muutto naapurikuntaan ei tosiaan ole mahdollinen, syihin sen enempää nyt menemättä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyyditykset?
Kyyditys:
1. (kansainvälinen oikeus) väestön siirtäminen pois kotiseudultaan, deportaatio; siirtovankeus.
2. (historia) majatalojen suorittama matkustajien kuljetus.
3. (historia) poliittisten vastustajien vastustajien väkivaltaisista kuljetuksista Suomessa 1930-luvulla, muilutus.Tarkoitat varmaan koulukyytiä kuitenkin.
Tää on nettipalsta, puhekielellä. Kyllä mekin puhumme kyydityksistä, kouluun ja harrastuksiin. Ihan erotukseksi esim just tuosta koulukyyti-termistä, joka on kunnan tarjoama palvelu.
Höpö höpö. Kyydityksellä on myös puhekielessä sama merkitys, vaikka sinä et ole sitä tiennyt. :D
Höpöhöpö. Tietenkin se tarkoitaa myös tuota, mutta ihan yleisesti puhutaan kyyditsemisestä, kun lapsia kyyditään sinne sun tänne.
Ylipäätääm vapaassa viestinnässä pääsee pidemmälle, kun ei juutu epäolennaiseen...
T. Äidinkielen ope
"Ope" takaisin koulunpenkille. Hopi hopi.
Vierailija kirjoitti:
25 kysyy: mitä ruotsinkielisiä perinteitä ap tarkoittaa?
Tarkoitatko sitä, että osaa maamme-laulun, isä meidän - rukouksen, virret ja muut ruotsiksi, kun muuten oppisi suomeksi? Vai onko muita perinteitä. Kiinnostaisi kuulla, kun haluaisin toki lapsemme tutustuvan sellaisiin, kun isänsä on ruotsinkielinen.
Eli onko kyse siitä, että oppii ihan samat asiat vain ruotsiksi, vai onko muuta perinne kulttuuria? (tiedän vain Lucian päivän, mutta mieheni ei tunnu tietävän siitä yhtään mitään ja se tiedetään suomenkielisissäkin kouluissa.)
Kyllä, tarkoitan esimerkiksi noita asioita. Lisäksi ruotsinkielisillä on oma kulttuurinsa ja tapansa, haluttiinpa sitä tai ei. Lucia-neito on tosi iso juttu. Esimerkiksi ruotsinkielinen kirjallisuus ja muu taide tulee myös ruotsinkielisessä koulussa ihan eri tavalla tutuksi ja lähelle kuin suomenkielisessä. Ei meillä kotona Lucia-kulkueita järjestetä eikä koulun joulujuhlia. Enkä yhtään väitä, että ruotsinkieliset perinteet olisi suomenkielisiä tärkeämpiä tai parempia, ne nyt vain sattuvat olemaan ko. lapsen omaa kulttuuriperintöä.
Ap
Käyttäjä2628 kirjoitti:
1. Vieraan koulupiirin alueella olevasta koulusta pitää anoa paikkaa ja sen sitten saa tai ei. Vieraan kunnan alueella koulun käyminen ei ole kovin tavallista.
2. Jos vieraan koulupiirin alueella käy siksi, että lähikoulussa ei ole tarvittavaa ryhmää (siis käytännössä erityisen tuen oppilas joka käy pienryhmässä, jollaista ei lähikoulussa ole) saa koulukuljetuksen tai kunta kustantaa bussilipun, JOS MATKA PITKÄ TAI OPPILAAN KATSOTAAN SE TARVITSEVAN.
3. Jos vieraassa koulupiirissä käydään perheen anomuksesta, perhe vastaa kuljetuksesta.
4. Kunnan koulukyytiin ei normaalisti voi ostaa paikkaa, jos ei ole kuljetuksiin oikeutettu. Tästä on joissakin kunnissa esitetty poikkeusta, en tiedä onko mennyt läpi.
Kiitos valaisevasta ja ilmeisen asiantuntevasta vastauksesta käsillä olevaan kysymykseen :)
Ap
Kyydityksistä puhuvat tällaisissa yhteyksissä vain yksittäiset ja tietämättömät hölmöt. Mitään yleistä puhekieltä se ei ole. Edes Google ei tunnista tuota verbiä käytettävän kuljettamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Naapurikunnan kouluun pääseminen ei ole mikään itsestään selvyys. Naapurikoulun rehtori voi ottaa kouluun, jos siellä on tilaa. Vanhemmat ovat vastuussa koulukuljetuksessa. Jos samasta suunnasta kulkee muita voi sopia kimppakyydistä, samoin voi kysyä esim. taksilta tarjousta, jos muita kulkee kunnan maksamana samaan suuntaan (esim. käyvät erityisluokkaa siellä) ja kyydissä on tilaa, niin lisäkyytiläinen voi päästä mukaan varsin kohtuullisella hinnalla.
Kiitos vinkistä :)
Ap
On tuo kuitenkin hieman eri tilanne, kun lapsella tosiaan ruotsi on se äidinkieli eikä mikä tahansa kieli joka on valittu jostain syystä eskarikieleksi. Lisäksi tässä tulevat kaikenlaiset ruotsinkieliseen kulttuuriin liittyvät perinteet, joita juuri koulussa esitellään lapsille mukavassa muodossa.
Olet kuitenkin oikeassa siinä, että terveys on kielitaitoa tärkeämpi asia. En kuitenkaan ihan ilman taistelua haluaisi asiassa luovuttaa.
Ap