Millainen ihminen vastustaa vallitsevia sosiaalisia normeja?

Kaiken? Silloin olisi melkoinen rikollinen. Vai tarkoitatko vain "kirjoittamattomia" sääntöjä? Niihinhän kukaan ei voi velvoittaa. Olisi kiva jos sanoisit joitain esimerkkejä.

En ole ap. Mutta mietin samaa. Jotkut haluavat vastustaa normeja, kuten normaaleja käytöstapoja. Minulle käytöstavat auttavat toimivassa vuorovaikutuksessa. Toiselle ne ovat turhaa rajoittuneisuutta.

Mitä normien vastustaja tavoittelee?

Ehkä osa nuoremmasta väestä ei enää edes tiedä joidenkin normien olemassaolosta, eikä siis osaa vaikkapa pitää ovea auki seuraavalle tms. Itse koen myös, että kaupungissa nämä normit ovat erilaisia kuin maalla, ja monesti rapautuneet.

Sosiaalisia normeja nyt on niin monenlaisia, eikä niistä kaikki pidä yhteiskuntaa pystyssä. Kyllä minäkin olen aloittanut tupakoinnin 15-vuotiaana, vaikkei ikä riittänyt ja vaikka sosiaalinen normi on se, ettei lapset saa polttaa tupakkaa. En minä silti vastusta käytöstapoja, tuhoa kiinteistöjä, syljeskele metron lattioille tai kieltäydy työstä.

Joskus se on tärkeää muutoksen kannalta. Esim. Toista ihmistä ei ole enää useimmissa maissa sosiaalisesti hyväksyttävää pitää orjana.

Ehkä siksi, että ihmiskunnalla on kymmeniä tuhansia vuosia historiaa mutta sosiaaliset "normit" vaihtuvat helposti parinkymmenen vuoden välein. Miksi säilyttää jotain, jonka voi yrittää muuttaa paremmaksi?

Onko normien vastustajalla ajatus, että normit ovat lähtökohtaisesti haitallisia?

Vastustajia on kahta tyyppiä: rohkeat, joita motivoi oikeudenmukaisuus ja luuserit, jotka kuvittelevat oman elämänsä paranevan muutoksesta. Ensimmäistä ryhmää ovat esimerkiksi ihmisten ja eläinten oikeuksien puolesta kamppailevat, jälkimmäisiä vaikkapa sovinistit.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä osa nuoremmasta väestä ei enää edes tiedä joidenkin normien olemassaolosta, eikä siis osaa vaikkapa pitää ovea auki seuraavalle tms. Itse koen myös, että kaupungissa nämä normit ovat erilaisia kuin maalla, ja monesti rapautuneet.

Minusta melkein päinvastoin. Maalla on ihan todella ilkeää nuorisoa roikkumassa kioskin kulmilla, jotka yrittävät kerjätä rahaa tai kaljaa. Jos et anna rahaa, huudellaan perään. Puhun nyt mökkikunnan kokemuksista. Kaupungissa riippuu varmaan kaupunginosasta, miten nuoret käyttäytyy. Maalla tuntuu myös vaatenormit olevan aika vapaat. Kirkkokonserttiin voidaan tulla kumpparit jalassa tai isännät istuu likainen lippis päässä. Kaupungissa on ahtaammat käsitykset, mikä on sopivaa.

Vierailija kirjoitti:

Onko normien vastustajalla ajatus, että normit ovat lähtökohtaisesti haitallisia?

Tai ainakin ne normit, joita vastustaa?

Sellainen, joka ei halua, että tietyn ryhmän arvot määrittelevät hänen omaa elämää, joka ei kuitenkaan sinällään ole haitaksi muille. Miksi esim. ainoastaan yksiavioisuus on hyväksyttävää, jos moniavioisuuteen osallistuvat ovat kaikki vapaaehtoisesti mukana olevia aikuisia?

Ärsyttäviä tällaiset mitään-kertomattomat aloitukset. Esimerkkejä, kiitos?

Nyt kyllä kaipaisin tähän esimerkkejä. Ei varmaan puhuta lain noudattamisesta?

Tietynlaiset tavat toimia, vaikkapa käytöstavat, mutta laajemminkin käytösmallit ovat kyllä hyviä, jotta yhteiskunnassa säilyy jonkinlainen moraali jne. Mutta ongelmallista on alkaa määritellä hyviä ja huonoja normeja, jos ne eivät ole yksiselitteisesti laissa määriteltyjä.

Onko tämä nyt tyyliin: mene naimisiin, hanki kaksi lasta, kouluttaudu nuorena, osta asunto jne?

Kuten kommentoija 1 sanoi, aloittajan olisi ollut hyvä tarkentaa, millaisia normeja hän tarkoittaa.

Esim. kristitty voi vastustaa joitakin normeja joissakin yhteiskunnissa. Vielä 1960-luvulla tietyissä USAn osavaltioissa pidettiin täysin perusteltuna ja kunnon kansalaisen merkkinä, että kannatti "rotuerottelua" eikä rikkonut normia vastaan käyttäytymisellään. Niitä, jotka rikkoivat ja julistivat muutosta, pidettiin hyvän järjestyksen vastustajina.

Ap. kysyi, millainen ihminen vastustaa vallitsevia normeja. No esim. noissa osavaltioissa moni kristitty julisti muutosta normiin ja vastusti sitä toiminnallaan.

Kun taas perus käytössäännöt, kohteliaisuus ja huomaavaisuus sekä asianmukainen, intiimialueet peittävä pukeutuminen ovat kannatettavia ja ne ovatkin melko ajattomia normeja.

Minulla on kaveri, joka haluaa olla erilainen, ei halua mennä massan mukana. Siksi tietoisesti esim. jättää tervehtimättä, koska tervehtiminen olisi turhien normien noudattamista.

Minusta tuo on lähinnä tylyä ja epäkohteliasta. Enkä saa kiinni siitä ajatuksesta, että miten tuo toiminta parantaa maailmaa. Vai mikä siinä tavoitteena lienee.

Olen kuullut sanottavan, ettei halua alistua normeihin. Eli kokee normit sellaisena asiana, jotka alistavat häntä ja hän pyrkii olemaan niiden yläpuolella. Aika yliampuvan iso merkitys annettu normeille siis.

Normeihin kuuluu niin paljon asioita. Normeja ovat mm. jo mainitut liikennesäännöt, ja jokaiselle luulisi olevan selvää miksi on perusteltua noudattaa niitä. Tai kun normina on "älä varasta", niin ymmärretään, että varastaminen vahingoittaa kohdetta.

Mutta sitten kun puhutaan vaikkapa siitä, että juhliin on normitapana pukeutua asianmukaisesti, niin vieras ei aiheuta varsinaista vahinkoa, vaikka tulisikin juhliin arkisissa tai nuhjuisissa vaatteissa. Joku voi pitää sitä vain epäkunnioittavana, mutta asenne vaikuttaa henkisen vamman vakavuuteen.

Tai jos normina on kätellä vieraat, niin siitä normista voi joku haluta tautiaikana poiketa, ja sehän on ihan perusteltua.

Jonkin verran on alapeukkuja. Voisiko joku asiaa ymmärtävä selventää, että mitä normien vastustajat toiminnallaan tavoittelevat?

Normien vastustaminen on vain kaunisteltu tapa sanoa, että kyseessä on epäsosiaalinen persoonallisuus.