Voiko lääketieteelliseen päästä ilman kemiaa ja fysiikkaa?

Haaveidensa eteen pitää tehdä työtä, mutta jonkunlaiset realiteetit kannattaa muistaa. Ainahan joku ihmelapsi pääsee sekä lääkikseen että oikikseen samaan aikaan pelkällä ala-asteen oppimäärällä, mutta suurimmalle osalle se vaatii paljon työtä. Ja se ei oikein auta, että opettelee ulkoa jonkun kurssin, koska se pitää myös osata sisäistää ja soveltaa.  Ja onhan se niinkin, että joka vuosi tulee lukiosta uudet matikkanerot, jotka menevät lääkikseen heittämällä. 

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa ihmisistä on peruspulliaisia ja muilla on niin suuri etumatka ettei se riitä. Aineistokoe karsii sitten muuten vaan tyhmät pois. Todennäköisesti ei tule pääsemään edes kätilölinjalle saati ensihoitajaksi, hyvällä lykyllä sh-opintoihin. Niihinkin pääsee vain osa.

T: opo

No juupa juu. Mistäs sinä opo tiedät, ettei AP:n lapsi ole poikkeuksellisen älykäs tai tuleva monen laudaturin ylioppilas? Johonkin kätilölinjalle, ensihoitajiksi tai sh-opintoihin sitä paitsi pääsevät ne ihan tavalliset pulliaiset, varsinaiset älyköt nimittäin hakevat yleensä ihan toisiin kouluihin. 

Onhan siellä kiintiö ei-ylioppilaille, joilla on jokin muu terveydenhuoltoalan koulutus. Heillä ei ole välttämättä lukio-opintoja ollenkaan, mutta pääsykoe on sama kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Opo voi täällä olla realisti. Oppilaille pitää sitten näyttää toisenlaista puolta vaikka hauissa ei olisi mitään järkeä.

Missä haussa ei ole järkeä? - Kukaan ei kai väittänyt, että Ap:n tytär ei olisi valmis tekemään töitä haaveensa ja unelmansa eteen... Ja kuten joku jo huomautti "Opolle" niin sen sijaan, että hän (mm.) vähättelisi, niin kertoisi sitten mahdollisa vaihtoehtoja, miten edetä jos (a) haluaa edetä unelmaansa kohti. (b) Kertoisi mitä muita vaihtoehtoja on; ehkä hivenen raaputtaisi sitä pintaa ja kysyä, että mitä tai mistä nuori sanoo haaveilevansa kun hän sanoo haluavansa vaikka nyt sitten lääkikseen... Eli tavallaan testaa, että kuinka paljon nuori on valmis tekemään työtä unelmansa eteen. Ja neuvoisi ja tukisi sitten, että millaisia vaihtoehtoja on.

Esimerkiksi Opo voisi kertoa sen, mikä on hämmästyksekseni tullut monelle yllätyksenä, että sairaanhoitajan tutkinto ei ole mikään vähemmän opiskelua vaativa "puolikas lääkärin" tutkinnosta, vaan kokonaan eri ja josta saa hyvin vähän apuja ja tukea jos ykköstavoite on päästä lääkikseen. Tai, että mm. iltalukiossa voi kerrata ja opiskella tuetusti yksittäsiä oppiaineita, kuten juurikin fysiikkaa, kemiaa jne. Eli ei niitä tarvitse välttämättä ihan omin päin ja yksin opiskella. (Tai suorittaa niitä varten koko lukiota).  

Mutta ennen kaikkea kuulisi nuorta siinä, mihin hän haluaisi edetä ja pyrkiä. Sillä omasta mielenkkinnosta halusta se lähtee...  

Tämä on puppua. 90 luvulla oli kokeilu.

Vierailija kirjoitti:

Näin yliopistossa opettavana voin sanoa, että hankalaa tulee olemaan. Mutta ei mahdotonta. Lukion tiedothan voi opiskella vaikka iltalukiossa myöhemmin. Luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla kuitenkin on nykyään opiskelijoita, joilla on aivan uskomattoman surkea taso näissä aineissa, ja kuitenkin ollaan  puolella, joka jo jonkun verran karsii porukkaa pois. Eli luulisi, että sinne ei hakeudu ihmiset, joita ei ala yhtään kiinnostaisi.  Ja kuitenkin sielläkin joukossa on ihmisiä, joilla on perusasiat ja peruskoulun oppimäärä hakusessa ja siltikin ovat päässeet sisään. Alaa en kerro. Eli suurin osa opiskelijoista on ihan taviksia, joiden taso ei päätä todellakaan huimaa. Sitten on erikseen nämä hyvät opiskelijat, joita on kuitenkin vähemmistö.

Taso on laskenut kuin lehmän häntä ja tämä  on yleisesti tiedossa oleva fakta. Nythän aletaan helpottamaan esim. graduja, jotta saadaan nämä ihmiset valmistumaan. Nämä, joiden ei pitäisi edes olla koko paikassa eli yliopistossa.

No mitä muuta voi odottaa, kun valtio haluaa korkeakouluttaa 70% ikäryhmästä. Tarkoittaa sitä että koulutus pitää kyetä läpäisemään huomattavasti alle 100 äo:n.

Vaikka keskimäärin se tyhmempi osa varmaan meneekin amk-puolelle, niin kyllä niitä yliopistoonkin riittää. Seurauksena yliopistokoulutus jonka pitää olla sellaista että keskimääräistä tyhmempi pääsee läpi!

Koulutustavoite on siis aivan järjetön, ja johtaa vain niiden oikeasti fiksumpien turhautumiseen ja alisuoriutumiseen kun edes yliopistotasolla ei saa oikeasti älykkyydelleen sopivaa koulutusta.

Hei Ap, mieti sellaista asiaa, että miksi lapsellasi ei ole nyt lukiossa pitkä matikka, fysiikat ja kemiat. Todennäköinen syy on, että hän ei ole niissä lahjakas. Lähes poikkeuksetta matemaattisesti lahjakkaat oppilaat valitsevat tuon aineyhdistelmän lukioon. Matemaattisesti ei-lahjakkaat sitten valitsevat psykologiaa, kieliä jne. Itse olen teknisellä alalla ja erittäin vahvat matemaattiset taidot. Se on ihmiselle jopa ikävä kyllä melko määrittelevä ominaisuus, silloin harvoin päätyy palikkamatikkalinjalle - ei vaan pää kestä tehdä sitä valintaa. Oma lapseni oli erittäin vahva matemaattisissa aineissa, pääsi toisella kerralla lääkikseen sisään. Vaikka lukio meni ihan huipusti ja kaikki nämä aineet Laudaturia, niin pääsykokeeseen joutui vielä lukemaan.

On turhaa haaskata useita vuosia elämästä pääsykokeeseen, johon ei ole lahjoja. Lääkiksessä ikävä kyllä osaavat laatia pääsykokeen niin, että haihattelijat jäävät ulos. Viime keväänkin pääsykokeissa viimeisellä hyväksytyllä pistemäärällä, oli 6 henkilöä varasijallakin. Taso on todella kova.

Jos lapsesi on tosissaan niin sano, että aloittaa nyt lukiossa noiden aineiden opiskelun, siinähän se motivaatio ja osaaminen tulee punnittua. Jos ekat pitkän matikan kurssit ei suju niin turha jatkaa.

27 jatkaa

Lääkiksen pääsykoe on 5 tuntia ja laskurutiinin pitää olla todella hiotunut, että aika riittää tehtävien tekemiseen. Meidän kaikkien onneksi lääkiksen taso on korkealla. Monessa yliopistotutkinnossa on otettu pitkä matematiikka todistusvalintojen kynnysehdoksi. On todettu, että pitkässä matematiikassa menestyneiden opiskelijoiden opintomenestys on parempi kuin muilla. Tätä on helppo käyttää todistusvalinnoissa erottelevana tekijänä.

Matemaattisesti lahjakkaana huvittaa aina lukea noita palikkamatemaatikkojen vakuuttelua, että kaiken voi oppia - miksi sitten ette opettele, kun sitä kouluaikoina opetetaan. Usein on muodikasta selittää, että ei kiinnosta tms - usein kyse on matemaattisen älykkyyden puuttesta

Ei onnistu tuolla asenteella. Niin moni opettelee nuo aineet kunnolla koulussa

Itsellä aikoinaan oli vain lyhyt kemia ja luin sen kirjoitusten jälkeen preppauskurssilla ja pääsin ekalla kerralla sisään. Mutta pitkä matikka ja fysiikka oli kyllä.

Eri asenne kehiin. Jos äiti joutuu kyselemään, eikä tyttö itse revi tietoa kuin nälkäinen susi, unohda koko juttu. On niitä monia muitakin kivoja ammatteja.

T sis el

27: Oman kokemukseni perusteella juttu ei ole ihan noin simppeli, etenkään tyttöjen kohdalla. Tytöillä (etenkin niillä lahjakkailla) on tapana harrastaa sisäistä vertailua ainevalintoja tehdessä, kun taas pojilla ei tätä taipumusta ole, ainakaan samoissa määrin. Toki sellaisessa tilanteessa jossa joku tietty aine tiedetään tarpeelliseksi unelma-alan kannalta (esim. jo pienestä pitäen lääkäriksi haluavalla nuo fysiikka, kemia ja matikka) säästyvät ne aineet tältä vertailulta, kun tiedetään, että ne ovat tarpeellisia tietyn asian saavuttamiseksi. Kun ei tiedetä, mihin halutaan, nämä itselle vaikeammat aineet jätetään usein pois - onhan se ihan selvä juttu, että kielet, psykologiat yms. ovat käytännössä kaikille helpompia kuin luonnontieteet. Ei välttämättä ajatella, että olen huono matikassa tai fysiikassa - ajatellaan vain, että olen parempi kielissä, ja otetaan siksi kieliä. Lukiota aloitteleva 15-vuotias ei useinkaan osaa tehdä vielä kovin rationaalisia päätöksiä ihan vaan siitä johtuen, etteivät aivot ole vielä kypsyneet siinä määrin.

On kuitenkin ihan totta, että matemaattinen lahjakkuus on ihan tosiasia ja kaikilla sitä ei valitettavasti voi olla. Rohkenen väittää, että iso osa lyhyen matikan penkkien kuluttajista ei pääsisi lääkikseen vaikka lukisi kuinka, mutta kyllä niihin lyhytmatikkalaisiinkin mahtuu aina niitä, jotka ovat jättäneet pitkät matikat ja fysiikat lukematta nimenomaan tuon sisäisen vertailun vuoksi - usein nämä tapaukset tosin katuvat tätä jossain vaiheessa. Oma tyttäreni (sellainen perinteinen kympin tyttö) meinasi lukioon mennessään jättää fysiikat, kemiat ja pitkät matikat lukematta, kun ne ovat "niin vaikeita" ja oli sitä mieltä, että on parempi muissa aineissa. Tytön isän kanssa sitten houkuteltiin käymään edes muutama kurssi, jonka jälkeen itseluottamusta alkoikin löytyä ja lopulta kirjoittikin kaikista noista hienot arvosanat. Nimenomaan koenkin tällaisen matemaattisten aineiden pois jättämisen tyttöjen ongelmaksi, monella kun lahjakkuudesta huolimatta puuttuu itseluottamus valita noita "vaikeita" aineita. Se on toki hirvittävän surullista, maailma tarvitsisi kyllä lahjakkaiden tyttöjenkin aivoja.

Nyt meni vähän ot:ksi, mutta kuitenkin. :) 

Oman kokemukseni mukaan lääkikseen hakemisen täytyy aloittaa lukion linjoja / kursseja valitessa. Jos ei pitkää matikkaa ota, ei hyvältä kuullosta. Lääkikseen on niin kova tunku, että edes kaikki huiput eivät pääse. Olen itse jo vanha osastonylilääkäri ja täytyy sanoa, että Suomen yliopistoissa on loistavat lääkikset moniin muihin maihin verrattuna. Kesäkandit jos tulevat Suomen yliopistoista, pärjäävät loistavasti. Ulkomailla opiskelleet suomalaiset vaihtelevat, mutta koulutus on kyllä huonompi.

Haen lääkikseen ja pitkä matematiikka oli itsestäänselvyys kursseja valitessa. Samoin myös joka ikinen fysiikan, kemian ja biologian kurssi. Fysiikasta on turhaa odottaa menestystä, jos ei omista hyvää matemaattista ajattelukykyä.

Lääketieteellinen on hakukohteista seksikkäin ja himotuin. Jokainen voi googlettaa hakijatilastot ja huomata, että hakijamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Lääkikseen pääseminen on eräänlainen fy/ke/bi-SM-mestaruuskilpailu; vain parhaat ko. aineiden osaajat saa opiskelupaikan. Ne, jotka eivät jaksa mahdollisesti jopa vuosia kestävää hakurumbaa, hakevat ulkomaille. Tulevaisuudessa lääkäreistä tulee olemaan ylitarjontaa ja suosituimmille erikoisaloille on vaikeampaa päästä erikoistumaan. Ylitarjonta voi mahdollisesti alentaa palkkatasoa.

Koska alalle pääseminen on erittäin kilpailtu, niin parhaat pohjat hakuprojektille antaa hyvä yo-todistus + fy/ke/bi oppimäärän suorittaminen mahdollisimman hyvin.

Ei pääse.

Pääsykokeesta pitää ymmärtää alkajaisiksi se että sen ensisijainen tarkoitus ei ole mitata osaamista niin kuin yo-kirjoituksissa tai koulun kokeissa. Tarkoitus on erotella sisäänpääsijät hakijoiden massasta.

Kaikki tietävät, että lääkikseen on vaikea päästä. Se tarkoittaa, että suuri osa hakijoista on valmistautunut sen mukaisesti: pohjalla huipputason lukiotiedot ja lahjakkuutta, valmennuskurssit ja jopa monen vuoden rutiini pääsykoemateriaalin raa'asta pänttäämisestä johon käytetään lähes koko valveillaoloaika alkaen pääsykoekirjojen julkistamisesta. Motivaatio on timanttinen. Minkään aineen tai osa-alueen hallinnassa ei ole selkeitä heikkouksia -ne joilla on, tipahtavat jo alkumetreillä.

Pohjimmiltaan näilläkään realiteeteilla ei ole väliä, sillä jos (eli kun) hakijoiden lähtötaso on kova, kysymykset tehdään vaan vielä pirullisemmiksi niin että niiden avulla pystytään edelleen erottelemaan sisään pääsijät. Mikään määrä erinomaisuutta ei riitä jos ei pysty pääsykokeessa pärjäämään paremmin kuin iso lauma erittäin lahjakkaita ihmisiä jotka ovat raataneet kuin pienet apinat jopa vuositolkulla.

Jos ei ymmärrä, keitä vastaan on kilpailemassa ja minkä määrän työntekoa se tulee vaatimaan, kannattaa koko juttu unohtaa. Jos ymmärtää ja on valmis tekemään kaiken sen mitä täytyy tehdä jotta olisi kohtuullinen mahdollisuus päästä sisään, niin sitten vaan tekemään töitä sen mukaisesti. 

Jos tyttö ei suorita pitkää matematiikkaa&fysiikkaa&kaikkia biologian ja kemian kursseja kympin tuntumaan, ne täytyy opetella sitten iltalukiossa (helpompi vaihtoehto) tai vapaa-aikana. Se on alku, ja sen jälkeen aloitetaan todellinen työnteko.

Tulipa tällainen kirjoittamani ketju vastaan, päivittelenpä vähän tyttären kuulumisia. Hän tosiaan kirjoitti huippurivin nyt kirjoituksista ja aloitti jo kevättalvesta ennen kirjoituksia armottoman fyken pänttäämisen, bilsaakin toki lueskeli. Pääsykoe oli mennyt kuulemma paremmin kuin ikinä osasi odottaa ja hyvän vastauksen piirteiden perusteella sieltä olisi odotettavissa varsin kilpailukykyiset pisteet. Nyt sitten jännäillään, aukeaisivatko lääkiksen ovet peräti jo tänä vuonna! Jos ei, niin ainakin varsin hyvät mahdollisuudet hänellä on sisäänpääsyyn sitten ensi vuonna. Kyllä on omena päässyt putoamaan kauas puusta...

ap

Voi tsiisus! Tyhmiä riittää. Kaikien pitäisi opiskella ko. aineita, mutta pilipaliaineet kiinnostavat enemmän. Ei näet tartte silloin käyttää päätä.

Ohhoh, onnea tytölle! Hänen on pakko olla poikkeuksellisen älykäs, jos oikeasti pääsee sisään noin vähällä lukemisella...