Olen järkyttävän kateellinen. Sain tietää, että puolituttuni on Eurojackpot-voittaja :(
Puolituttuni, eli parhaan kaverini serkku (jota näen erilaisissa juhlissa ehkä kerran pari vuodessa) on Eurojackpot-voittaja. Jotain olin aavistellut jo pidemmän aikaa, kun serkku (joka on Facebook-kaverini) yllättäen irtisanoutui hyvästä työstään ja alkoi harrastaa vimmatusti kaikenlaista. Mies on edelleen töissä.
Voittosumma oli 8-numeroinen, eikä alhaisimmasta päästä. Kovin montaa Eurojackpot-voittoa Suomeen ei ole tullut, eli siitä vaan veikkaamaan summaa..
Nyt kun sain tietää tämän, olen käsittämättömän kateellinen. Miten kenelläkään voi olla noin paljon rahaa? He matkustelevat nyt tosi paljon ja panostavat harrastamiseen. Eivät varsinaisesti pröystäile, mutta kyllähän hirsihuvila pääkaupunkiseudulla mökkinä on vähän öky. Samoin loma-asunto Alpeilla. Ja iso, uusi auto pihassa (uudella hintaa yli 100 000 euroa..).
Mä vaan olen niin järkyttävän kateellinen, etten pysty olemaan tämän perheen kanssa missään luontevasti. Viikonloppuna oli yhdet juhlat, joissa tämä perhe oli. Olivat samoja ihmisiä kuin aiemmin, mutta en vain pysty suhtautumaan heihin mitenkään tavallisesti ja normaalisti. Mietin koko ajan vain niitä miljoonia ja miljoonia.
No, päätin ainakin sen, että jos joskus voitan Lotossa, niin en kerro ikinä kenellekään. Sen verran ottaa lujille nähdä toisen onnea.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se tietty silmiin pistää, jos alkaa hirsihuvilaa Helsingin keskustasta omistamaan. "voittiko lotossa?!" "en..."
Nimenomaan. Olivat hyvätuloisia jo ennen voittoa, mutta ei mitenkään sellaisia, että olisi voitu alkaa rakentaa isoa hirsihuvilaa mökiksi tähän maan kalleimmalle tonttimaalle.
ap
Eli raha menee rahan luo...huoh..
Jos uskot Jumalaan, yritä seuraavaa: tiedä varmasti että Jumala tarkoitti sen potin hänelle eikä kenellekään muulle. Ajattele miten mahtavaa että läheisillä on onnea!
Seuraahan pidempi aika ja huomaat mitä alkaa tapahtua, se onni ei yleensä riitä noilla spekseillä pitkälle.
Niin, mitenkähän AP on pärjännyt kateuden kanssa nämä vuodet? Miten voittajaperhe?
Olisin kyllä itsekin kateellinen. Olen jopa tämän viikon perjantain voittajalle kateellinen vaikken tunne koko tyyppiä.
Rahaa olisi kiva saada
Ihan turhaa olla kateellinen. Lottoon ym. osallistutaan siksi, että siten on mahdollisuus voittaa paljon rahaa. Jokainen tietää mahdollisuuden olevan häviävän pieni, joten siksi siihen ei sijoitetakaan paljoa. Toisaalta lopulta potti osuu jollekulle niinkuin pitääkin. Minusta on vain hienoa, jos isot potit osuvat Suomeen. Se osoittaa, että homma toimii kuten kuuluu ja antaa toivoa, että kenties vielä jonain päivänä...
Itsellä kaveri sai juuri ison perinnön, yllättäen tuli. Oikein onnellinen olen hänen puolestaan, mutta pieni osa itseäni suree. Olen köyhänä syntynyt ja koko elämäni yrittänyt parantaa tilannetta. Huonoa onnea on ollut vastassa joka suunnassa. En ole hölmöillyt, käyttänyt päihteitä, pelannut tai mitään muutakaan. Nyt olen sairastunut, ja lääkäriin ei pääse kuin sairasloman jatkon kirjoitusta varten. Tutkimuksia ei tehdä, vähätellään vain. Olen pienistä rahoista säästänyt yksityiseen lääkäriin ja saanut sieltä apua, mutta en riittävästi. Toisella ihan järkyttävästi rahaa, ja itse haluaisin vain sen verran että saisin rahaa tutkimuksiin ja lääkäriin. Tätä ennen haaveilin omasta asunnosta kerrostalossa ja halvasta autosta, ja nyt en saavuta niitäkään. Elämä on epäreilua, eipä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kaveri sai juuri ison perinnön, yllättäen tuli. Oikein onnellinen olen hänen puolestaan, mutta pieni osa itseäni suree. Olen köyhänä syntynyt ja koko elämäni yrittänyt parantaa tilannetta. Huonoa onnea on ollut vastassa joka suunnassa. En ole hölmöillyt, käyttänyt päihteitä, pelannut tai mitään muutakaan. Nyt olen sairastunut, ja lääkäriin ei pääse kuin sairasloman jatkon kirjoitusta varten. Tutkimuksia ei tehdä, vähätellään vain. Olen pienistä rahoista säästänyt yksityiseen lääkäriin ja saanut sieltä apua, mutta en riittävästi. Toisella ihan järkyttävästi rahaa, ja itse haluaisin vain sen verran että saisin rahaa tutkimuksiin ja lääkäriin. Tätä ennen haaveilin omasta asunnosta kerrostalossa ja halvasta autosta, ja nyt en saavuta niitäkään. Elämä on epäreilua, eipä siinä.
Toivon, että saat tarvitsemasi hoidon ja paranet.
Ei heillä kovin kivaa ole. Kateelliset tekevät ihmissuhteista vaikeita, kun eivät osaa käsitellä kateuttaan rakentavalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla nainen, kun raha noin kovasti kiinnostaa?
Miehiähän ei raha ikinä ole kiinnostanut. Ei koskaan. :D
miehet tekee itse rahansa, naiset kärkkyy toisten.. eteenkin miesten rahojen perään. et semmoinen ero
Suomen kielessä rahaa ei tehdä vaan tienataan.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa vaurastua niin sijoittamisella indeksirahastoon on parempi kuin mikään lotto.
Minulla oli säästöt rahastoissa muutaman vuoden ajan ja myydessä oli potti jokaisesta 20-50snt tappio 😐
Sehän kertoo sitten kavereistasi paljon ovatko kateellisia. Itsellä on perintöä eikä kukaan yleensä tunnu kovin kiinnostuneelta asiasta, olankohautus vaan. On tässä nyt ollut pari erilaistakin tyyppiä, ehkä se kertoo jostain syvemmästäkin. Ilmeisesti on rahojen kanssa käynyt onni, mutta ystävien kanssa ei jos muuttuvat kateudesta katkeraksi.
Pidän sitä kyllä negatiivisena asiana jos joku kiinnostuu suunnattomasti varallisuudestani tai vaikuttaa kateelliselta. Ei terve ja onnellinen ihminen takerru noihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en olis kateellinen, mutta surullinen kyllä. Tajuaisi taas kuinka epäreilu elämä voi toisille olla ja joitakin onni potkaisee. Ja vaikka raha ei lopullista onnea tuokaan niin ei voittajilla ainakaan nälkä ole. Musta nuo kymmenienmiljoonien voitot on liian isoja ja pitäs jakaa. On ihan sairasta voittaa summia joita ei tarvitse.
Tasapäistetty, harmaa, ankea tuulipukusuomalainenhan se siinä...
Itse keksisin kyllä käyttöä vaikka millaisille summille.
Ymmärrän molempien näkökantoja. Tokihan jo parikin miljoonaa riittäisi järkevästi toimimalla taloudellisesti mukavaan loppuelämään, mutta toisaalta kyllähän pelkkään veneeseen saa jo menemään 100 miljoonaa, jos asia ei ole rahasta kiinni kuten miljardööreillä, tms.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kaveri sai juuri ison perinnön, yllättäen tuli. Oikein onnellinen olen hänen puolestaan, mutta pieni osa itseäni suree. Olen köyhänä syntynyt ja koko elämäni yrittänyt parantaa tilannetta. Huonoa onnea on ollut vastassa joka suunnassa. En ole hölmöillyt, käyttänyt päihteitä, pelannut tai mitään muutakaan. Nyt olen sairastunut, ja lääkäriin ei pääse kuin sairasloman jatkon kirjoitusta varten. Tutkimuksia ei tehdä, vähätellään vain. Olen pienistä rahoista säästänyt yksityiseen lääkäriin ja saanut sieltä apua, mutta en riittävästi. Toisella ihan järkyttävästi rahaa, ja itse haluaisin vain sen verran että saisin rahaa tutkimuksiin ja lääkäriin. Tätä ennen haaveilin omasta asunnosta kerrostalossa ja halvasta autosta, ja nyt en saavuta niitäkään. Elämä on epäreilua, eipä siinä.
Mulla on saman tyylinen tilanne. Olen köyhästä perheestä ja aina joutunut tekemään kovasti töitä pärjätäkseni elämässä. Mitään en shoppaile, tuhlaa tai muutenkaan käytä rahaa nautintoihin kuin ihan minimin. Olen asunut 35-neliöisessä yksiössä yli 10 vuotta - en tule koskaan saamaan omaa kotia koska aina jos säästän vähän lisää, hinnat ovat nousseet. En kuulemma ole tarpeeksi rikas saamaan asuntolainaa - mutta jonkun toisen lainaa olen maksanut täsmälleen ajallaan jo vuosikymmenen??
Mitään perintöjä ei ole tulossa enkä voi luottaa mihinkään onnenpotkuun. Sairauteni vuoksi en pysty hankkimaan mitään johtotason työtä josta saisi paljon rahaa. Pitää siis pienestä palkasta säästää eläkettä varten, joka häämöttää yksinäisenä 30 vuoden päästä (koska en tule alle 7-kymppisenä eläkkeelle pääsemään, sekin masentaa jo nyt).
Niin onhan se tällaisessa tilanteessa vaan rehellistä myöntää että todellakin olen kateellinen jos jollekulle rapsahtaa 50 miljoonaa tilille. Jos saisin tuollaisen summan, laittaisin oman ja rakkaiden ihmisten elämät kuntoon. Olishan se upeaa.
Muistan nuorena teininä kun napurin rikkaan perheen poika voitti ison summan eli miljoonia . Ei me kadehdittu .Itse oltiin köyhiä ja tämä perhe rikas , meitä katsottiin alaspäin mutta äiti opetti että raha ei saa olla epäjumala.
"Niin onhan se tällaisessa tilanteessa vaan rehellistä myöntää että todellakin olen kateellinen jos jollekulle rapsahtaa 50 miljoonaa tilille. Jos saisin tuollaisen summan, laittaisin oman ja rakkaiden ihmisten elämät kuntoon. Olishan se upeaa."
Noin varmaan tekisivät useimmat niiltä osin, mitä asioita voi laittaa rahalla kuntoon, mutta toisaalta tietysti useimmille ei voi tuollaisia summia rapsahtaa, ja inflaatio tuhoaisi sen lisärahan arvon, jos sitä olisi tyyliin kaikilla.
Sitten voisit miettiä mistä saadaan tasa-arvoa. Ei hieno kapine ole kallis, mutta sen merkki on tehty "kalliiksi". Autot voisi suunnitella miten vaan ja samoin muut vempeleet.
Moni mies voi olla kiinnostunut pääsemään rahamieheksi mm. ja erityisesti siksi, jotta naiset kiinnostuisivat?