Lue keskustelun säännöt.
Kumpi on oikeassa, Kela vai Sipilä aktiivimalliin liittyen?
20.01.2018 |
HS 15.1.2018: Sipilä painottaa, että aktiivimallissa tavoite on saada työtön edes pieneksi ajaksi töihin. "Keikkaduuni, olipa se mitä tahansa työtä, on askel kohti unelmaduunia. Uudistus tuo lisää rahaa 70 prosentille työttömistä eli tämä ei ole leikkaus.." jne.
Olen ymmärtänyt niin, että jos työskentelet vaikka 3 päivää siivoustyössä, loput tulosi tulevat sovitellun työmarkkinatuen kautta.
Kuitenkin, jos työnantajalla on tarjota esim. tätä siivoustyötä myös kokopäiväisesti (tai mitä vaan muutakin työtä), oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole. Jos työaika (tuo 3 päivää tässä tapauksessa) perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen tai työntekijän omaan pyyntöön, oikeutta suojaosaan tai soviteltuun työmarkkinatukeen ei myöskään ole. (Luettu Kysy Kelasta -palstalta, vastaus ei ole sanasta sanaan, mutta sisältö tuo, en muista mistä kohden tuon luin).
Eli suoraviivaisesti katsottuna, jos aktiivimallin täyttääksesi saat työn muutamaksi päiväksi alalta, jossa työtä on tarjolla kokopäiväisestikin, et ole oikeutettu työmarkkinatukeen, mikäli et ota vastaan kokopäivätyötä tuolta työnantajalta.
En tarkoita, että siivoustyöstä pitäisi kieltäytyä, mutta aika moni jaksaisi/pystyisi tehdä tuota kolme vuorokautta, mutta ei kuitenkaan kokopäiväisesti toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.
Onko tässä nyt riski menettää työttömyysturva, jos saa 18 tunnin työn alalta, jolla ei pystyisi kokopäiväisesti työskentelemään vai olenko ymmärtänyt ihan väärin?
Olisi mukava tietää etukäteen, onko jo kokemusta jollain?
Kommentit (15)
Mahtoiko kyseessä olla tämä linkki kyseisestä asiasta ?
https://kysykelasta.kela.fi/viewtopic.php?f=34&t=5002&start=30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tälläistä luki tän päivän HS:ssä:
HS kysyi mallista sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalta virkamieheltä.
Loppuuko työttömyysetuuksien maksaminen, jos työtön tekee yli 18 tuntia töitä 65 päivässä ja ansaitsee yli 300 euron suojaosan kuukaudessa, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Maisonlahti?
Ei. Hän voi saada soviteltua työttömyysetuutta. Tuki riippuisi siitä, miten tunnit ja eurot jakautuisivat.
Otetaan esimerkiksi ensimmäinen tarkastelujakso eli tammi–maaliskuu ja henkilö, jonka tekisi tammikuussa töitä 30 tuntia ja tienaisi 330 euroa eli 11 euroa tunnissa.
Laskusääntö menee sillä tavalla, että henkilön 300 euron suojaosan ylittävästä palkasta puolet, eli tässä tapauksessa 15 euroa ,pienentää koko kuukauden työttömyysturvaa.
Jos kyseessä olisi peruspäivärahan saaja, jolla ei ole lapsikorotuksia eikä muita lisiä, täysi peruspäiväraha kuukaudessa olisi keskimäärin 697 euroa.
Tästä siis vähennettäisiin 15 euroa, eli puolet suojaosan ylittävästä palkasta.
Kuukauden peruspäiväraha olisi näin ollen 682 euroa. Kun henkilö olisi kuukauden aikana ansainnut 330 euroa palkkaa, hänen tulonsa olisivat yhteensä 1 012 euroa.
Milloin työtön tulkitaan työllistyneeksi ja etuuksien maksu loppuu?
Aktiivimalli ja soviteltu työttömyysetuus ovat kaksi eri asiaa.
Aktiivimalli ei tuonut muutoksia siihen, miten soviteltua työttömyysetuutta maksetaan. Sovitellussa etuudessa on rajoja, joiden jälkeen ei enää jää etuuksia maksettavaksi.
Ensimmäisen säännön mukaan etuuksia ei makseta, jos tunnit ovat yhteensä yli 80 prosenttia työehtosopimusten tai työaikalain määrittelemästä kokoaikaisesta työstä työttömyysetuuden hakuajan eli yleensä kuukauden aikana.
Toisessa säännössä otetaan huomioon se, miten kuukauden aikana maksettu bruttopalkka vaikuttaa työttömyysetuuteen.
Palkka voi olla myös niin suuri, että taloudellisen tuen tarvetta ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Tälläistä luki tän päivän HS:ssä:
HS kysyi mallista sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalta virkamieheltä.
Loppuuko työttömyysetuuksien maksaminen, jos työtön tekee yli 18 tuntia töitä 65 päivässä ja ansaitsee yli 300 euron suojaosan kuukaudessa, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Maisonlahti?
Ei. Hän voi saada soviteltua työttömyysetuutta. Tuki riippuisi siitä, miten tunnit ja eurot jakautuisivat.
Otetaan esimerkiksi ensimmäinen tarkastelujakso eli tammi–maaliskuu ja henkilö, jonka tekisi tammikuussa töitä 30 tuntia ja tienaisi 330 euroa eli 11 euroa tunnissa.
Laskusääntö menee sillä tavalla, että henkilön 300 euron suojaosan ylittävästä palkasta puolet, eli tässä tapauksessa 15 euroa ,pienentää koko kuukauden työttömyysturvaa.
Jos kyseessä olisi peruspäivärahan saaja, jolla ei ole lapsikorotuksia eikä muita lisiä, täysi peruspäiväraha kuukaudessa olisi keskimäärin 697 euroa.
Tästä siis vähennettäisiin 15 euroa, eli puolet suojaosan ylittävästä palkasta.
Kuukauden peruspäiväraha olisi näin ollen 682 euroa. Kun henkilö olisi kuukauden aikana ansainnut 330 euroa palkkaa, hänen tulonsa olisivat yhteensä 1 012 euroa.
Milloin työtön tulkitaan työllistyneeksi ja etuuksien maksu loppuu?
Aktiivimalli ja soviteltu työttömyysetuus ovat kaksi eri asiaa.
Aktiivimalli ei tuonut muutoksia siihen, miten soviteltua työttömyysetuutta maksetaan. Sovitellussa etuudessa on rajoja, joiden jälkeen ei enää jää etuuksia maksettavaksi.
Ensimmäisen säännön mukaan etuuksia ei makseta, jos tunnit ovat yhteensä yli 80 prosenttia työehtosopimusten tai työaikalain määrittelemästä kokoaikaisesta työstä työttömyysetuuden hakuajan eli yleensä kuukauden aikana.
Toisessa säännössä otetaan huomioon se, miten kuukauden aikana maksettu bruttopalkka vaikuttaa työttömyysetuuteen.
Palkka voi olla myös niin suuri, että taloudellisen tuen tarvetta ei enää ole.
Kirjoittamasi on vähän asian vierestä. Sovitellussa tuessa on muitakin rajoituksia/ehtoja,, esim. juuri se, onko työnantajalla tarjota kokopäivätyötä, jos on, silloin on velvollisuus ottaa myös vastaan kokopäivätyö.
Ei taida paljon palkka olla neuvoteltavissa.
Mä taas haluaisin tietää mitä duunia voi alkaa tehdä tosta noin vaan? Ja kolme päivää? Eihän siinä ajassa ehdi kun oppia pintaraapasun paikasta jos sitäkään! Et tunne paikkoja, käytäntöjä ja ihmisiä, älytöntä. Mitä hölmöläisiä meidän hallituksessa oikein istuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen pykälä löytyy täältä : http://www.kela.fi/documents/10192/3239918/Ty%C3%B6markkinatuki.pdf
Jos työsuhteen osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteeseen tai työntekijän ja työnantajan
väliseen sopimukseen, kyse ei ole osa-aikatyöstä. Oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen ei
tällöin ole. (TTL 1290/2002 4 luku 1 § 1 kohta )
"En tarkoita, että siivoustyöstä pitäisi kieltäytyä, mutta aika moni jaksaisi/pystyisi tehdä tuota kolme vuorokautta, mutta ei kuitenkaan kokopäiväisesti toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa."
Mitenkäs se työ niin mahdottomaksi muuttuu sen kolmen vuorokauden jälkeen? Jälleen kerran taisit osoittaa miksi mallille on niin paljon tilausta. Jatkuvasti halutaan tehdä se aivan välttämätön minimi ja mennä sieltä mistä aita on matalin, ja mietitään vain mikä on se absoluuttinen minimi, jolla tukiporsastelua voi jatkaa entiseen tapaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"En tarkoita, että siivoustyöstä pitäisi kieltäytyä, mutta aika moni jaksaisi/pystyisi tehdä tuota kolme vuorokautta, mutta ei kuitenkaan kokopäiväisesti toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa."
Mitenkäs se työ niin mahdottomaksi muuttuu sen kolmen vuorokauden jälkeen? Jälleen kerran taisit osoittaa miksi mallille on niin paljon tilausta. Jatkuvasti halutaan tehdä se aivan välttämätön minimi ja mennä sieltä mistä aita on matalin, ja mietitään vain mikä on se absoluuttinen minimi, jolla tukiporsastelua voi jatkaa entiseen tapaan.
Eli olet sitä mieltä, että esim. eläkeikää lähestyvä reumasairautta poteva työtön opettaja, joka olisi kykenevä tekemään muuttomiehen työtä, siivoustyötä, mainosten jakoa tai muuta fyysisesti kuormittavaa työtä vaihtoehtojen puuttuessa juuri ja juuri vaikkapa 5 tuntia viikossa (riippuen sekin työn raskaudesta), on tukiporsastelija? Reumasairaudella ei kuitenkaan ole ollut merkitystä alalla, jolla hän on työskennellyt. Yhtä lailla hän voisi olla toimittaja, hälytyskeskuspäivystäjä, neuvolan terveydenhoitaja, TE-toimiston virkailija..
Pieni tuntimäärä vähentäisi joka tapauksessa yhteiskunnalle koituvia kuluja. Toinen vaihtoehto, jos tämä ei ole mahdollista, on olla hakeutumatta mihinkään fyysiseen työhön. Usein vaan työt, joita voi tehdä ilman koulutusta, ovat juuri niitä raskaita töitä, eikä tällaisiakaan kovin paljon enää ole (töitä, joita on mahdollista tehdä ilman koulutusta). Jos olisi mahdollista, tottakai jokainen valitsisi kolmeksi päiväksi alan, jonka työtehtävissä pärjää, usein se ei vaan ole mahdollista.
On paljon työssä jo olevia ja työttömiä, jotka eivät kykene työskentelemään fyysisesti raskaissa ammateissa. Taitaa olla Suomessakin jo suurin osa sellaisia ammatteja. Ja silloinko on järkevämpää olla tekemättä mitään?
Oikeastaan tämä ei liity edes välttämättä ainoastaan aktiivimalliin, mutta lehden artikkelista ymmärtäisi, että työpaikan voi valita vapaasti ja se hyödyttää aina työnhakijaa. Kuitenkin, jos menettää työttömyysturvan kolmen päivän työskentelyn seurauksena, tilanne onkin jo hankala. Kelan virkailijoiden on ilmeisesti kuitenkin noudatettava taas omalta osaltaan heille annettuja ohjeita, jotka perustuvat lakiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En tarkoita, että siivoustyöstä pitäisi kieltäytyä, mutta aika moni jaksaisi/pystyisi tehdä tuota kolme vuorokautta, mutta ei kuitenkaan kokopäiväisesti toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa."
Mitenkäs se työ niin mahdottomaksi muuttuu sen kolmen vuorokauden jälkeen? Jälleen kerran taisit osoittaa miksi mallille on niin paljon tilausta. Jatkuvasti halutaan tehdä se aivan välttämätön minimi ja mennä sieltä mistä aita on matalin, ja mietitään vain mikä on se absoluuttinen minimi, jolla tukiporsastelua voi jatkaa entiseen tapaan.
Eli olet sitä mieltä, että esim. eläkeikää lähestyvä reumasairautta poteva työtön opettaja, joka olisi kykenevä tekemään muuttomiehen työtä, siivoustyötä, mainosten jakoa tai muuta fyysisesti kuormittavaa työtä vaihtoehtojen puuttuessa juuri ja juuri vaikkapa 5 tuntia viikossa (riippuen sekin työn raskaudesta), on tukiporsastelija? Reumasairaudella ei kuitenkaan ole ollut merkitystä alalla, jolla hän on työskennellyt. Yhtä lailla hän voisi olla toimittaja, hälytyskeskuspäivystäjä, neuvolan terveydenhoitaja, TE-toimiston virkailija..
Pieni tuntimäärä vähentäisi joka tapauksessa yhteiskunnalle koituvia kuluja. Toinen vaihtoehto, jos tämä ei ole mahdollista, on olla hakeutumatta mihinkään fyysiseen työhön. Usein vaan työt, joita voi tehdä ilman koulutusta, ovat juuri niitä raskaita töitä, eikä tällaisiakaan kovin paljon enää ole (töitä, joita on mahdollista tehdä ilman koulutusta). Jos olisi mahdollista, tottakai jokainen valitsisi kolmeksi päiväksi alan, jonka työtehtävissä pärjää, usein se ei vaan ole mahdollista.
On paljon työssä jo olevia ja työttömiä, jotka eivät kykene työskentelemään fyysisesti raskaissa ammateissa. Taitaa olla Suomessakin jo suurin osa sellaisia ammatteja. Ja silloinko on järkevämpää olla tekemättä mitään?
Oikeastaan tämä ei liity edes välttämättä ainoastaan aktiivimalliin, mutta lehden artikkelista ymmärtäisi, että työpaikan voi valita vapaasti ja se hyödyttää aina työnhakijaa. Kuitenkin, jos menettää työttömyysturvan kolmen päivän työskentelyn seurauksena, tilanne onkin jo hankala. Kelan virkailijoiden on ilmeisesti kuitenkin noudatettava taas omalta osaltaan heille annettuja ohjeita, jotka perustuvat lakiin?
Lisäys, noista mainituista raskaista ammateista ei niitäkään suurta osaa pysty harjoittamaan ilman koulutusta, ehkä pientä osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä aloituksen kysymys paljastaa juuri sen, että poliitikot eivät edes ymmärrä, mitä ovat päättäneet. Niin Sipilä, Lindström, Lintilä kuin Mykkänenkin ovat puhuneet aivan läpiä päähänsä tästä leikkurimallista, ja vastuuministeri Mattila taas on piiloutunut julkisuudelta kokonaan - taisi jäädä sinne savusaunaan lopullisesti tai sitten vetäisi taas kunnon lärvit.
Tällaiset ihmiset meillä on hallituksessa!
Vierailija kirjoitti:
"En tarkoita, että siivoustyöstä pitäisi kieltäytyä, mutta aika moni jaksaisi/pystyisi tehdä tuota kolme vuorokautta, mutta ei kuitenkaan kokopäiväisesti toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa."
Mitenkäs se työ niin mahdottomaksi muuttuu sen kolmen vuorokauden jälkeen? Jälleen kerran taisit osoittaa miksi mallille on niin paljon tilausta. Jatkuvasti halutaan tehdä se aivan välttämätön minimi ja mennä sieltä mistä aita on matalin, ja mietitään vain mikä on se absoluuttinen minimi, jolla tukiporsastelua voi jatkaa entiseen tapaan.
Esimerkiksi minä, päälle viisikymppinen nainen, jolla on selkä leikattu kahdesti ja polvi oikuttelee, en kykenisi tekemään raskasta siivoustyötä kovin usein. En pysty kerralla siivoamaan omaakaan kotiani. Sen sijaan voisin kyllä pystyä tekemään siivoustyötä vaikkapa pienissä erissä silloin tällöin, jos se ei olisi mitään erityisen raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis häh? Jos menen nyt kysymään kolme päivää kestävää keikkaa joltain yritykseltä, en ole oikeutettu soviteltuun työttömyysrahaan koska olen itse tehnyt aloitteen määräaikaisuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kuin Sippe ei itse maksa sitä rahaa kellekään, en luottaisi ukkoon.
Kelaa tuskin kiinnostaa muu kuin heidän tulkintansa asiasta.