Vierailija

Olen 51 vuotta täyttänyt mies, sinkku, ja jäin viime syksynä työttömäksi. Siitä on nyt 5 kk.

Työskentelin bisnesmaailmassa asiantuntijatehtävissä ja palkkani jäädessäni työttömäksi oli 5200 e kk. Olen ollut työttömänä ennenkin, mutta silloin työllistyminen ei ollut vaikeaa.

Nyt digitalisaatio on muuttanut maailmaa niin paljon, että pariinkymmeneen paikkaan haettuani, minua ei ole kertaakaan pyydetty edes haastatteluun. Tärkeää osaa näyttelee myös tuo 51 vuoden ikä.

Minulla on työkokemusta 20 vuoden ajalta, myös ulkomailta. Työskentelin todella komeassa työpaikassa Ranskassa vuoden, silloin elämäni oli täynnä parhaita ravintoloita ja oopperaa. Kumpaakaan en kaipaa enää.

Olen omistanut asunnon, mutta nyt asun vuokralla Helsingin keskustassa. Se on oikeastaan ainoa "luksusasia" elämässä jonka haluan, kunnon asunto vanhassa talossa keskustassa.

Olen koulutukseni ja työkokemukseni vuoksi joidenkin mielestä hienostelija. Se nyt vaan johtuu harrastuksistani ja kiinnostuksen kohteista joita on vuosien varrella ollut. Niistä en pääse irti. Olen myös sanavalmis, mutta en perinteisellä tavalla.

Mitä minun nyt pitäisi tehdä? Uudelleenkouluttauminen tässä iässä on hankalaa ja suoraan sanottua monille aloille noloa, mutta siihenkin olisin valmis, kunhan saa itse päättä mille alalalle kouluttaudun. Hoitoalalle minusta ei ole. Tiedän että otan mieluummin oman henkeni, kuin vaihdan vaippoja elämänsä viimeisiä päiviä eläville dementikoille.

Myyjä en myöskään ole persoonallisuutyypiltäni, siihen olen ihan liian empaattinen. Miksi myisin jotain ihmisille, joka ei sitä tarvitse tai halua? Voisin kuvitella hotellialaa, tarjoilijaksi minusta ei ole.

51-vuotiaana kroppa tuskin kestää kovin fyysistä työtä, eikä sitä minun työhistoriallani todellakaan saa.

Vaihtoehtoja ovat pienten paikkakuntien pienet firmat, joissa asiantuntemustani epäilemättä tarvittaisiin, mutta jopa Helsinkin on aivan liian pieni kaupunki omaan makuuni, joten epäilemättä siitä seuraisi masennus. Tässä on nyt se, että pitäisi muuttaa työn perässä, minun tapauksessani ei pääkaupunkiseudulle, vaan pienille paikkakunnille!

Olen suuren kysymyksen edessä. Muuttaako koko elämäni ja persoonallisuuteni suuntaa kouluttautumalla ammattiin, joka on minulle vieras? Yrittääkö koko 1,5 vuotta, jonka olen ansiosidonnaisella päästä Helsingissä oman alani tehtäviin, vai ryhtyäkö toimenpiteisiin aikaisemmin. Aktivointimalli ei ole ongelma, sillä saan muutaman sadan keikkoja freelancerina, jotka kattavat ne. Yrittäjäksi minusta ei kuitenkaan ole, leipä on siellä vielä vaikeammin saatavilla kuin yrityksissä, joille olen työskennellyt.

En pyydä teiltä sääliä, sillä se on viimeinen asia mitä av-palstalta saa. Tämä on kylmimpiä paikkoja koko Suomessa.

  • ylös 73
  • alas 11

Sivut

Kommentit (62)

tämä tarina on tosi

Nyt kehittelet mukavan liikeidean esim ilmalaivan, josta voi tiputella tuotenäytteitä yleisön joukkoon, ilmalaivaan voi myös laittaa mainostavan yrityksen logon.Marssit LEIJONANLUOLA suomeen ja pyydät 100000 20% osuudesta liikeideasta..jos tarjotaan 50% SUOSTUT HETI...siirrät busineksen thaimaahan...ja käytät rahat Pattayalla H..riin ja kaljaan

  • ylös 0
  • alas 13
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Olet sinkku, ei omistusasuntoakaan riesana, viihdyt suurissa kaupungeissa ja omaat jo työkokemusta ulkomailta. En miettisi vielä 5 kk työttömyyden jälkeen uudelleenkouluttautumista, vaan laajentaisin ehdottomasti työnhakua ulkomaille. Voisit saada kaikin puolin uutta potkua elämään.

  • ylös 85
  • alas 0
Vierailija

Nykyinen identiteettisi on ihan yhtä lailla rakennettu kuin se uusikin. Lähde vain opiskelemaan jotain nykyistä tukevaa alaa esim. yliopistolle. Miksi alan pitäisi olla juuri myyjä tai lähihoitaja? 

  • ylös 24
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
"Moi, olette kaikki kylmiä urpoja, voisitteko auttaa?" 

t. ap

Apuvaa apuvaa huutaa aikuinen mies vauvapalstalla..tulkaa pylly pyyhkimään

  • ylös 10
  • alas 33
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen 51 vuotta täyttänyt mies, sinkku, ja jäin viime syksynä työttömäksi. Siitä on nyt 5 kk.

Työskentelin bisnesmaailmassa asiantuntijatehtävissä ja palkkani jäädessäni työttömäksi oli 5200 e kk. Olen ollut työttömänä ennenkin, mutta silloin työllistyminen ei ollut vaikeaa.

Nyt digitalisaatio on muuttanut maailmaa niin paljon, että pariinkymmeneen paikkaan haettuani, minua ei ole kertaakaan pyydetty edes haastatteluun. Tärkeää osaa näyttelee myös tuo 51 vuoden ikä.

Minulla on työkokemusta 20 vuoden ajalta, myös ulkomailta. Työskentelin todella komeassa työpaikassa Ranskassa vuoden, silloin elämäni oli täynnä parhaita ravintoloita ja oopperaa. Kumpaakaan en kaipaa enää.

Olen omistanut asunnon, mutta nyt asun vuokralla Helsingin keskustassa. Se on oikeastaan ainoa "luksusasia" elämässä jonka haluan, kunnon asunto vanhassa talossa keskustassa.

Olen koulutukseni ja työkokemukseni vuoksi joidenkin mielestä hienostelija. Se nyt vaan johtuu

harrastuksistani ja kiinnostuksen kohteista joita on vuosien varrella ollut. Niistä en pääse irti. Olen myös sanavalmis, mutta en perinteisellä tavalla.

Mitä minun nyt pitäisi tehdä? Uudelleenkouluttauminen tässä iässä on hankalaa ja suoraan sanottua monille aloille noloa, mutta siihenkin olisin valmis, kunhan saa itse päättä mille alalalle kouluttaudun. Hoitoalalle minusta ei ole. Tiedän että otan mieluummin oman henkeni, kuin vaihdan vaippoja elämänsä viimeisiä päiviä eläville dementikoille.

Myyjä en myöskään ole persoonallisuutyypiltäni, siihen olen ihan liian empaattinen. Miksi myisin jotain ihmisille, joka ei sitä tarvitse tai halua? Voisin kuvitella hotellialaa, tarjoilijaksi minusta ei ole.

51-vuotiaana kroppa tuskin kestää kovin fyysistä työtä, eikä sitä minun työhistoriallani todellakaan saa.

Vaihtoehtoja ovat pienten paikkakuntien pienet firmat, joissa asiantuntemustani epäilemättä tarvittaisiin, mutta jopa Helsinkin on aivan liian pieni kaupunki omaan makuuni, joten epäilemättä siitä seuraisi masennus. Tässä on nyt se, että pitäisi muuttaa työn perässä, minun tapauksessani ei pääkaupunkiseudulle, vaan pienille paikkakunnille!

Olen suuren kysymyksen edessä. Muuttaako koko elämäni ja persoonallisuuteni suuntaa kouluttautumalla ammattiin, joka on minulle vieras? Yrittääkö koko 1,5 vuotta, jonka olen ansiosidonnaisella päästä Helsingissä oman alani tehtäviin, vai ryhtyäkö toimenpiteisiin aikaisemmin. Aktivointimalli ei ole ongelma, sillä saan muutaman sadan keikkoja freelancerina, jotka kattavat ne. Yrittäjäksi minusta ei kuitenkaan ole, leipä on siellä vielä vaikeammin saatavilla kuin yrityksissä, joille olen työskennellyt.

En pyydä teiltä sääliä, sillä se on viimeinen asia mitä av-palstalta saa. Tämä on kylmimpiä paikkoja koko Suomessa.

Minusta sinun pitäise ihan vaan protestina soittaa suoraan työministerille ja käydä hänen kanssaan "rakentava keskustelu" siitä, että pitääkö sinun nyt todellakin alkaa kouluttautua vaippojen vaihtajaksi.

Minun puolestani suuret ikäluokat saavat hukkua paskaansa.

  • ylös 24
  • alas 10
kylmä urpo

Vierailija kirjoitti:
Nykyinen identiteettisi on ihan yhtä lailla rakennettu kuin se uusikin. Lähde vain opiskelemaan jotain nykyistä tukevaa alaa esim. yliopistolle. Miksi alan pitäisi olla juuri myyjä tai lähihoitaja? 

"Moi, olette kaikki kylmiä urpoja, voisitteko auttaa?"

t. ap

  • ylös 2
  • alas 12
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 51 vuotta täyttänyt mies, sinkku, ja jäin viime syksynä työttömäksi. Siitä on nyt 5 kk.

Työskentelin bisnesmaailmassa asiantuntijatehtävissä ja palkkani jäädessäni työttömäksi oli 5200 e kk. Olen ollut työttömänä ennenkin, mutta silloin työllistyminen ei ollut vaikeaa.

Nyt digitalisaatio on muuttanut maailmaa niin paljon, että pariinkymmeneen paikkaan haettuani, minua ei ole kertaakaan pyydetty edes haastatteluun. Tärkeää osaa näyttelee myös tuo 51 vuoden ikä.

Minulla on työkokemusta 20 vuoden ajalta, myös ulkomailta. Työskentelin todella komeassa työpaikassa Ranskassa vuoden, silloin elämäni oli täynnä parhaita ravintoloita ja oopperaa. Kumpaakaan en kaipaa enää.

Olen omistanut asunnon, mutta nyt asun vuokralla Helsingin keskustassa. Se on oikeastaan ainoa "luksusasia" elämässä jonka haluan, kunnon asunto vanhassa talossa keskustassa.

Olen koulutukseni ja työkokemukseni vuoksi joidenkin mielestä hienostelija. Se nyt vaan johtuu

harrastuksistani ja kiinnostuksen kohteista joita on vuosien varrella ollut. Niistä en pääse irti. Olen myös sanavalmis, mutta en perinteisellä tavalla.

Mitä minun nyt pitäisi tehdä? Uudelleenkouluttauminen tässä iässä on hankalaa ja suoraan sanottua monille aloille noloa, mutta siihenkin olisin valmis, kunhan saa itse päättä mille alalalle kouluttaudun. Hoitoalalle minusta ei ole. Tiedän että otan mieluummin oman henkeni, kuin vaihdan vaippoja elämänsä viimeisiä päiviä eläville dementikoille.

Myyjä en myöskään ole persoonallisuutyypiltäni, siihen olen ihan liian empaattinen. Miksi myisin jotain ihmisille, joka ei sitä tarvitse tai halua? Voisin kuvitella hotellialaa, tarjoilijaksi minusta ei ole.

51-vuotiaana kroppa tuskin kestää kovin fyysistä työtä, eikä sitä minun työhistoriallani todellakaan saa.

Vaihtoehtoja ovat pienten paikkakuntien pienet firmat, joissa asiantuntemustani epäilemättä tarvittaisiin, mutta jopa Helsinkin on aivan liian pieni kaupunki omaan makuuni, joten epäilemättä siitä seuraisi masennus. Tässä on nyt se, että pitäisi muuttaa työn perässä, minun tapauksessani ei pääkaupunkiseudulle, vaan pienille paikkakunnille!

Olen suuren kysymyksen edessä. Muuttaako koko elämäni ja persoonallisuuteni suuntaa kouluttautumalla ammattiin, joka on minulle vieras? Yrittääkö koko 1,5 vuotta, jonka olen ansiosidonnaisella päästä Helsingissä oman alani tehtäviin, vai ryhtyäkö toimenpiteisiin aikaisemmin. Aktivointimalli ei ole ongelma, sillä saan muutaman sadan keikkoja freelancerina, jotka kattavat ne. Yrittäjäksi minusta ei kuitenkaan ole, leipä on siellä vielä vaikeammin saatavilla kuin yrityksissä, joille olen työskennellyt.

En pyydä teiltä sääliä, sillä se on viimeinen asia mitä av-palstalta saa. Tämä on kylmimpiä paikkoja koko Suomessa.

Minusta sinun pitäise ihan vaan protestina soittaa suoraan työministerille ja käydä hänen kanssaan "rakentava keskustelu" siitä, että pitääkö sinun nyt todellakin alkaa kouluttautua vaippojen vaihtajaksi.

Minun puolestani suuret ikäluokat saavat hukkua paskaansa.

Apuvaa apuvaa huutaa aikuinen mies vauvapalstalla..tulkaa pylly pyyhkimään

  • ylös 0
  • alas 20
Vierailija

Jos löydät tuotteen, johon aidosti uskot ja joka ratkaisee asiakkaiden ongelmia, innostut ja ilmeisesti onnistut myös myyntityössä. Tuttavani oli samantyyppisessä tilanteessa ja siirtyi myymään erään alan ratkaisua eli tuotetta asiakkaille. Palkka nyt n. 7000 e/kk. Ei halunnut edes vaihtaa johtamiatyöhön vaikka sitä jo ehdotettiin.
Todellinen myyntityö on niin paljon laajempaa kuin ns. lehtimyyjän tuo. Lue alan kirjoja ja artikkeleita, tiedät mistä silloin on kyse.

  • ylös 10
  • alas 10
Onnee vaan

Tolla liksalla et ole ostanut omistusasuntoa, vaan asut vuokralla? Syy työttömyyteesi lienee tyhmyys.

  • ylös 12
  • alas 28
Vierailija

tämä tarina on tosi kirjoitti:
Nyt kehittelet mukavan liikeidean esim ilmalaivan, josta voi tiputella tuotenäytteitä yleisön joukkoon, ilmalaivaan voi myös laittaa mainostavan yrityksen logon.Marssit LEIJONANLUOLA suomeen ja pyydät 100000 20% osuudesta liikeideasta..jos tarjotaan 50% SUOSTUT HETI...siirrät busineksen thaimaahan...ja käytät rahat Pattayalla H..riin ja kaljaan

Eikö kukaan auta minua?Miksi olette kylmiä paskiaisia?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Jos löydät tuotteen, johon aidosti uskot ja joka ratkaisee asiakkaiden ongelmia, innostut ja ilmeisesti onnistut myös myyntityössä. Tuttavani oli samantyyppisessä tilanteessa ja siirtyi myymään erään alan ratkaisua eli tuotetta asiakkaille. Palkka nyt n. 7000 e/kk. Ei halunnut edes vaihtaa johtamiatyöhön vaikka sitä jo ehdotettiin.
Todellinen myyntityö on niin paljon laajempaa kuin ns. lehtimyyjän tuo. Lue alan kirjoja ja artikkeleita, tiedät mistä silloin on kyse.

Myyjät ovat moraalittomia idiootteja, jotka pakottavat ihmiset ostamaan turhaa tavaraa.ap

  • ylös 7
  • alas 10
Vierailija

Jeesus kristus voi sinut pelastaa. toteutukoon hänen tahtonsa..tapahtukoot hänen ihmeensä.lisääntykää ja täyttäkää maa. Miksi et ole lisääntynyt?kuka huorin tekee jumala vihaa ja tuhoaa

  • ylös 1
  • alas 11
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Moi, olette kaikki kylmiä urpoja, voisitteko auttaa?" 

t. ap

Apuvaa apuvaa huutaa aikuinen mies vauvapalstalla..tulkaa pylly pyyhkimään

Tämä on aihe vapaa-palsta ja suosituimpia palstoja. Mikä ihmeen pönttö-Eevari siellä lällättelee. Kysymys oli retorinen. Ja en ole ap, vaan tympääntynyt sinkkunainen, joka ei jaksa nyt olla ymmärtäväinen kaikenmaailman ääliöille.

  • ylös 21
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä "bisnesmaailmassa asiantutijatehtävässä" työskentelevä ihan oikeasti tekee?

hän on työtön..hänen täyty olla SIJOITTAJA!

Massia liikaa

Vierailija kirjoitti:
"Moi, olette kaikki kylmiä urpoja, voisitteko auttaa?" 

t. ap

Hajoo fabu ongelmiisi. Et tule ikinä pääsee enää duunii. Taidat olla ite urpo.

  • ylös 2
  • alas 11

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla