Vierailija

Käyn psykoterapiassa. Terapeutin sanomiset ahdistukseeni ovat aina sitä samaa, eli "Pitää vain pikkuhiljaa mennä niihin ahdistaviin tilanteisiin" "Kaikki lähtee sun mielestä. Voit mielen avulla hallita itseäsi".

Ensinnäkin, minä en mieleni avulla pysty ahdistustani kylläkään hallitsemaan lainkaan. Ei mua auta, että ajattelen, että "Ota nyt vain ihan rauhallisesti, kaikki menee hyvin, älä ahdistu". Kun se sydän alkaa joka tapauksessa hakkaamaan hulluna, kädet hikoaa, suuta kuivaa, vatsassa pyörii jne.

Kotona teen kaiken maailman hengitysharjoituksia, ne auttavat, siis jos kotona alkaa ahdistamaan. Eivät kyllä aina auta silloinkaan.

Mutta jos olen vaikkapa lähdössä kauppaan (joka on minulle kauhean vaikeaa), niin ei siinä mitkään mindfullnes tuokiot kyllä auta yhtään, kun se kauhea paniikinomainen tunne valtaa mut joka tapauksessa viimeistään siinä kaupan pihalla.

Ymmärrän, että terapia ei ole mikään taikasana, joka poistaa sun mt-ongelmasi, mutta mietin, että jos terapeutilla ei ole tuohon oikein muuta kummempaa sanottavaa, niin kannattaako terapiassa silloin käydä?

Onko ylipäätänsä mitään, mitä terapeutti voisi enään tehdä ahdistuksen lievittämiseksi? Kuin siis sanoa noita samoja asioita, että mennä vain ahdistaviin tilanteisiin, tee hengitysharjoituksia? Tiedän jo nämä, mutta eivät tehoa, joten en tiedä mitä tässä voi sitten tehdä?

Olen siis sairastanut todella vaikea asteista sosiaalisten tilanteiden pelkoa 18vuotta. Psykoterapiassa olen käynyt noin vuoden ja sitä ennen olen käynyt vuosia psyk.sairaanhoitajan luona juttelemassa ja sitä ennen kävin parin vuoden ajan psykologilla.

Yhteensä olen siis käynyt terapioimassa itseäni noin 4-5vuoden ajan, mikä on todella vähän kun ottaa huomioon, että 18vuotta olen tämän sairauden kanssa kamppaillut. Lisäksi taustalla on myös vakavaa masennusta.

Senkin vuoksi olen ajatellut, että pitäisikö vielä jatkaa vai antaisko jo olla? Ikääkin "jo" 29vuotta.

  • ylös 6
  • alas 0

Kommentit (15)

Vierailija

Jos tuntuu, ettei hoitosuhde nykyisen terapeutin kanssa ole muuta kuin ajanhukkaa, on ehkä syytä harkita terapeutin tai terapiasuuntauksen vaihtoa. Mutta älä ihmeessä luovu toivosta, että apua tilanteeseen on saatavilla! 

Vierailija

Oletko saanut terapeutiltasi minkäänlaisia konkreettisia vinkkejä ja harjoituksia mielen ja ahdistuksen hallintaan? Harjoituksilla viittaan siis muihin kuin näihin hengitysharjoituksiin, sellaisiin, joiden avulla oikeasti pystyisit hallitsemaan tunnetilojasi ja ikään kuin ohjelmoimaan mielesi uudelleen. "Pitää vain pikkuhiljaa mennä niihin ahdistaviin tilanteisiin" on kyllä täysi maallikkoneuvo ja koulutetulta psykoterapeutilta odottaisi asiantuntevampaa ja syvällisempää otetta. Näkemyksellisempi ja aktiivisempi terapeutti voisi mahdollisesti olla sinulle parempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Terapeutti voi neuvoa ja ohjeistaa sekä auttaa löytämään itseä helpottavia keinoja, mutta muutostyön tekee asiakas itse. Eli  mm. kohtaa epämiellyttäviä asioita.

Vierailija

Vaihtaisin terapeuttia. Olen itse käynyt terapiassa kuusi vuotta. Ensimmäinen vuosi oli yhtä helvettiä (psykoanalyysi). Pahensi sairauttani. Vasta yli kymmenen vuoden päästä uskaltauduin uudelleen terapiaan, jolla olikin parantava vaikutus. Vaihda heti terapeuttia. Kokeile useampaa. Valitse oikea terapiasuuntaus. Kun koet johonkin terapeuttiin luottamusta, saat aloittaa uuden terapian hyvillä mielin.

Vierailija

Mikä sinua on ap tähän mennessä auttanut? Miten olet selviytynyt haastavista ja ahdistavista tilanteista?

Vierailija

Kysy lähtiskö terapeutti sun kanssa kauppaan ja kirjastoon tms. paikkaan missä voitte yhdessä harjoitella. Jos ei, niin vaihda terapeuttia. Sellaisiakin on, joille ei ole välttämättömyys tavata aina vain siellä työhuoneessa.

  • ylös 11
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kysy lähtiskö terapeutti sun kanssa kauppaan ja kirjastoon tms. paikkaan missä voitte yhdessä harjoitella. Jos ei, niin vaihda terapeuttia. Sellaisiakin on, joille ei ole välttämättömyys tavata aina vain siellä työhuoneessa.

Ehdottomasti näin! Tämän suuntauksen toivoisi leviävän kulovalkean tavoin! Ei pelkkää puhetta, vaan tekoja jalkautuen tuetusti niihin tilanteisiin. Samallahan terapeutti sutten todistaa hoitonsa toimivuuden - ettei tosiaan jää teorian tasolle.

  • ylös 10
  • alas 1
Vierailija

Mä luulen että aika harva noista terapioista oikeasti hyötyy eikä se ainakaan sen rahan arvoista (80 e kerta?) voi olla.

Oletko kokeillut mitään lääkitystä? Tai varmaan olet, onko siitä ollut mitään hyötyä?

Itse en usko että terapiasta olisi itselleni mitään hyötyä. Kärsin jännittämisestä ja pahimpiin tilanteisiin mulla on lääkärin määräämää Propralia. Apua on siitäkin. Paljon myös auttaa, kun välttää epämukavia tilanteita ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.

  • ylös 10
  • alas 1
Vierailija

Niin se vain on, että terapeutti ei yksistään voi sinua parantaa. Tärkein mt-ihmisten auttamisessa on tuki ja vierellä kulku ja mahdolliset lääkkeet, mutta ei nekään auta, jos hoidettava ole itse valmis muuttamaan/aktivoimaan ajatuksiaan. Helppoa ei ole minullekaan sosiaaliset tilanteet ja olen kausittain erittäin ahdistunut ja masentunut. Osaltaan nämä laukeaa, kun olen altistanut itseäni liikaa sos.tilanteille ja väsymys. Mutta myös liika analysointi omasta toimesta tai esim. jonkun läheisen saa mielen jumittamaan ja sitä myötä ahdistumaan.

Vierailija

Idea on että päätät itse lähteä tilanteisiin, ei sitä Porvoossakaan terppa tee😂

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kysy lähtiskö terapeutti sun kanssa kauppaan ja kirjastoon tms. paikkaan missä voitte yhdessä harjoitella. Jos ei, niin vaihda terapeuttia. Sellaisiakin on, joille ei ole välttämättömyys tavata aina vain siellä työhuoneessa.

Tähän pitäisi terapeuteilla olla velvoite. Harvapa pelkällä lässytyksellä ja rahastuksella (= sitouttaminen lässytyssessioohin) tervehtyy. Se, että homma liikahtaa aktiiviseksi, saattaisi olla monelle todella tervehdyttävä kokemus.

Vierailija

En ole käynyt kaupassa valehtelematta noin 5vuoteen. Yleensä tilaan ruoat kotiinkuljetuksella, välillä joku tuttu käy kaupassa puolestani. Että joo, olen selviytynyt näistä tilanteista olemalla vain kotona, mikä tietenkin pahentaa vaan olotilaa. Käyn kyllä lenkillä ja siellä terapiassa, mutta en missään muualla. 

Minkälaiset on ne konkreettiset vinkit ja harjoitukset? En edes itsekään varmaan tiedä, mitä oikein terapeutilta toivon ja haluan! Jotain siis juuri syvällisempää pohdiskelua ja neuvoja, ei pelkkää "kokeile pikkuhiljaa mennä sinne ja tuonne ja tänne".

On terapeutti itse ehdottanut, että mentäisiin yhdessä jonnekin, joka aiheuttaa sitä ahdistusta. Sanoi, että kokeiltaisiinko mennä yhdessä vaikka kaupan pihalle, ei siis ollenkaan kauppaan vielä sisälle. Tämä olisi siis tarkoitus toteuttaa seuraavaksi.

AP

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla