Mies ilmoitti keskellä yötä, että ulkoilevat kissat ovat sisällä ja mies ei ole kotona yötä

Kaipaan tiistaina kantoapua. Lähteeköhän mies auttamaan? :D Etuna kuitenkin se, että kysyn asiaa ennakkoon, koska mulla ei ole sitten aikaa odotella, että saapuuko hän, aiko eikö.

ap

Vierailija kirjoitti:

Siis eihän tämä ole mikään mielipideasia: ei yksikään eläinsuojelujärjestö kehota pitämään kissoja ulkona. Sanokaa yksikin toinen kotieläin joka kulkee ulkona vartioimatta. Sanokaa edes hyötyeläin. Kissat ja porot. Kammottava loppu kissalla, kun kettu tai auto sen tappaa.

Eläinsuojelujrjestöt nyt on muutenkin vähän kiliä väkeä. Kuka niitten horinoista piittaa? Ei kissat egyptissäkään valjaissa aikoinaan kulkeneet 😂 Nyt järki käteen, se maalais-.

ap

Minusta sisäkissan elämä on kammottavaa joka päivä. Mutta ymmärrän silti, että moni haluaa kissan ottaa, eikä voi olosuhteista johtuen antaa sen ulkoilla.

ap

Kana vois kulkea vartioimatta ellei se ois niin tyhmä? Ja söis jotain kasvimaalta, eiks ne syö.

ap

Toivottavasti ois nyt gagelit jossain, niin mun protestista ois jotain hyötyäkin.

ap

Vähän kyllä nyt tuli olo, että olen paha, kun en mennyt. Mä en jaaaaksaaa! Mikään ei ole hyvin voi hevetin hevetti!

ap

Ikinä ei ooo hyvä voi vttttujen vtttu!!!!!!

ap

Mun päivä oli tämän takia nyt ainakin ihan erilainen kuin ois muuten ollut. En pystynyt tämän takia ainakaan keskityymään oikein mihinkään. Ja jos oisin mennyt, tiedän, että vituttais oma lammasmaisuus. En halua auttaa kun ei etukäteen kysytty ja silä sipuli.

ap

Kauheaa. Tajusin että mun mielen rakenne oli ennen tällainen kuin ap:n. Olin koko ajan onneton, masentunut, muille vittumainen, vihainen, syyttelevä. Inhosin itseäni ja muita. En kantanut vastuuta esim. lapsistani koska oli tekosyy etten jaksa, enkä kykene, sillä lapsuuteni oli huono. Aloin muuttua vasta totaalisen pohjalla käymisen ja henkisen heräämisen kautta. Ja elämäni, ja läheisteni elämä, on nykyään noin tuhat kertaa kevyempää. Ap on hyvin sairas, surullinen ja kipeä ihminen. Ainoa mikä sua voi auttaa on uskoon tuleminen, oikeesti. 

Vierailija kirjoitti:

Kauheaa. Tajusin että mun mielen rakenne oli ennen tällainen kuin ap:n. Olin koko ajan onneton, masentunut, muille vittumainen, vihainen, syyttelevä. Inhosin itseäni ja muita. En kantanut vastuuta esim. lapsistani koska oli tekosyy etten jaksa, enkä kykene, sillä lapsuuteni oli huono. Aloin muuttua vasta totaalisen pohjalla käymisen ja henkisen heräämisen kautta. Ja elämäni, ja läheisteni elämä, on nykyään noin tuhat kertaa kevyempää. Ap on hyvin sairas, surullinen ja kipeä ihminen. Ainoa mikä sua voi auttaa on uskoon tuleminen, oikeesti. 

Miten voit sanoa kykenemttömyyttäsi tekosyyksi, jos tuossa välissä kuitenkin tapahtui jotain, mikä muutti asioita? Et vaikuta rehelliseltä itsellesi, kuten ei uskikset yleensäkään.

ap

Kun tämä muutos ei tapahtunut itse tekemällä vaan luovuttamalla ja armosta. Mikä on uskon yks suuri paradoksi. 

Ja siis mies rasittaa mua ihan tajusti, kun jos HÄNELLE ON OK auttaa toisia pyydettäesä, niin se ei vain MUUTA MUITA SELLAISIKSI, että heillä ois voimia samaan. Turha syyttää ja syyllistää mua siitä, etten pompi herran ideoitten mukaan!!!!! Haluaisin kyllä, mutta kun siitä tulee aina paha olo!!!!!

ap

Sori  ap mutta kivi ei muutu kristalliksi eikä  susta tule henkisesti  tervettä  ihmistä ikinä. Lopeta meidän muiden kiusaaminen  näillä mielipuolisilla postauksillasi  ja avaa jonnekin  muualle oma blogi.

Vierailija kirjoitti:

Kun tämä muutos ei tapahtunut itse tekemällä vaan luovuttamalla ja armosta. Mikä on uskon yks suuri paradoksi. 

Niin no ei se varsinkaan silloin ollut tekosyy vaan ihan oikea syy, jota et edes itse korjannut.

ap

Minä tykkään näistä, kun aina saa vastakommentin, vaikka vastaisi ikävästikin. Ap ei ole tyhmä ja tietää toimivansa väärin lapsiaan kohtaan, toivoen sisäisesti näiden hylkäävän hänet. Kuten hän ei ole pystynyt tehdä omalle äidilleen.

Kyllä olet oikeassa, tekosyy oli väärä sana, minä en kyennyt itse parempaan. Sinuakin kyllä autetaan jos pyydät. Olet kipeä ja sairastunut ihminen, et paha. 

Vierailija kirjoitti:

Minä tykkään näistä, kun aina saa vastakommentin, vaikka vastaisi ikävästikin. Ap ei ole tyhmä ja tietää toimivansa väärin lapsiaan kohtaan, toivoen sisäisesti näiden hylkäävän hänet. Kuten hän ei ole pystynyt tehdä omalle äidilleen.

Niin. En ehkä kestäis jos he ei hylkäis tällaista paskaa :'( Ja samalla toivon, ettei sen tarttis mennä niin.

ap

Tämä ihminen uskoo kaiken minkä sairas ego hänelle syöttää. Sen sijaan että hän nauttisi päivästä, hän kiusaa itseään loputtomasti kissaepisodilla. Jonakin päivänä siinä tulee raja vastaan ja mieli menee pirstaleiksi. Jonka jälkeen parantuminen on mahdollista. 

Ole nyt ihan rauhassa ja hyvillä mielin. Et olisi voinut mennä ilman takkia ruokkimaan kissoja. Reagoit valtavan voimakkaasti noin pieneen asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olet oikeassa, tekosyy oli väärä sana, minä en kyennyt itse parempaan. Sinuakin kyllä autetaan jos pyydät. Olet kipeä ja sairastunut ihminen, et paha. 

Kiitos. Kävin pe lääkärissä ja puhuin tarpeestani saada enemmän apua, siis psykiatrista. Tai vuodatin hänelle sitä, miten pahalta tuntuu, kun en asu perheeni kanssa, en vielä sanonut kai kuin että toivoisin psykiatrin apua ehkä. Niin lääkäri kysyi: ja miten sinä ajattelit minun voivan auttaa? Niiiii. Aika nöyryytetty olo, että pydäpä tässä nyt sitten apua. Miten mä kuvittelinkaan hänen voivan mua auttaa!!!!??????

ap