Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Reissaamme lasten kanssa miehen työn perässä maailmalla. Itse en hankkinut kunnon koulutusta ja uraa, nyt olen katkera ja ahdistunut.
17.01.2018 |
Olen tehnyt töitä koko aikuisikäni, mutta vain ns. hanttihommia. Lukion jälkeen kävin ammattikoulun ja sain kokin paperit. Niitä hommia en tosin ole päivääkään tehnyt, vaan työskennellyt tarjoilijana. Opiskelin vähän aikaa yliopistolla yhteiskuntapolitiikkaa, mutta en silloin jostain syystä jaksanut viedä asiaa loppuun asti ja jätin opinnot. Oli kivempi ansaita rahaa ja vapaapäivinä tissutella työkavereiden kanssa. Miten lyhytnäköistä.
Sitten myöhemmin tapasin mieheni ja asiat etenivät pikkuhiljaa seurustelun kautta avioliittoon ja perheen perustamiseen.
Mieheni on korkeasti kouluttautunut ja hänellä on ura. Viimeisen vuoden olemme asuneet ulkomailla miehen työn perässä ja olen alkanut katua valintojani toden teolla:(
Olen niin kateellinen miehelle hänen kiinnostavasta urastaan ja työ-ja ystäväverkostoistaan. Mullakin on toki täällä verkostoja, mutta kaikki tekeminen liittyy enemmän tai vähemmän lapsiin ja kotirouvailuun. Mun osa on äiti ja vaimo ja mä oon niin kyllästynyt tähän!! Haluan oman elämän, työn ja harrastuksia. Haluan olla muutakin kuin X:n vaimo. Haluan käydä töissä ja käyttää aivojani, olla osa yhteiskuntaa.
Tarjoilijan hommiin ei ole ikävä yhtään, mutta korkeakoulutuksen hankkimatta jättäminen on yksi elämäni suurimpia virheitä. Lapsiluvun olisin myös ehkä näin jälkiviisaana jättänyt yhteen.
Mies ehdotti, että alkaisin tehdä avoimen yliopiston opintoja mieleni virkistykseksi. Ihan kiva idea, mutta eihän se nyt ole yhtään sama asia kuin tavoitteellinen tutkinto-opiskelu. Kotiäidin pikku puuhastelua vain. Ja koko päivän kun olen lasten kanssa, ei ole edes aikaa.
Haluaisin aamulla viedä lapset hoitoon ja lähteä töihin. Tehdä kivaa työtä ja tienata omaa rahaa. Tuntuu, että elämäni on ohi ja olen haaskannut potentiaalini kotona ja typeriin valintoihin, vaikka olen vasta 32v. Ja nämä ajatukset eivät jätä mua rauhaan.
Onko ketään kohtalotovereita?
T: katkera expat-vaimo
Kommentit (54)
Lapset hoitoon ja opiskelemaan. Mikä ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo yliopistoon vaan! tuntuu että nyt löytyy motivaatiota kans sen loppuun toteuttamiseen. Olet vielä nuori
Älä jaksa valittaa. Sulla on kuitenkin elämässä kaikki paremmin kuin 500e päivärahalla kituuttavilla työttömillä. Olisit kiitollinen tuosta mahdollisuudesta asua ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Älä jaksa valittaa. Sulla on kuitenkin elämässä kaikki paremmin kuin 500e päivärahalla kituuttavilla työttömillä. Olisit kiitollinen tuosta mahdollisuudesta asua ulkomailla.
Ja olisi ne työttömät kiitollisia siitä 500e päivärahasta, katosta pään päällä ja siitä, että edes saa moista luksusta, sillä Afrikassa...
Miehellä on varmaan hyvä palkka , kun noin työn perässä kulkee. Asetu lasten kanssa Suomeen ja hae koulutukseen. Nuori olet vielä. Ehdit saada korkeakoulututkinnon ja silti työikää jäljellä 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opintojen aloittaminen sopii hyvin juuri tuohon elämäntilanteeseen. Joko aloitat uuden (ehkä lyhyemmän?) koulutuksen tai sitten jatkat yhteiskuntatieteitä. Suosittelen kyllä opiskeluaikana jo miettimään millaista työtä haluaisit tehdä ja pyrkimään sitten siihen määrätietoisesti. Generalistialoilla on helppo jäädä myös työttömäksi jos ei oikein ole hajua, että mitä sitten isona haluaisi tehdä.
Miehen expat sopimukseen pykälä päivähoidon maksamisesta. Sit vaan kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takaisin yliopistoon! Olet vielä nuori ja sulla se etu että lapset on jo tehty ja hoidettu eli nyt voit todella keskittyä pelkkään opiskeluun ja sitten uraan. Älä mieti ikääsi tms.
Ota asia (ja lasten hoitoon vieminen ym) kunnolla puheeksi miehen kanssa. Miehen tulee nyt joustaa kun itse olet joustanut jo todella pitkään. Jos mies alkaa jotain ryttyillä niin kova kovaa vasten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon ja opiskelemaan. Mikä ongelma?
Ei tässä kylässä ole mahdollisuuksia opiskeluun saati pienten lasten hoitoon. Pitäisi hankkia toinen auto ja käydä toisella paikkakunnalla opiskelemassa 100 km:n päässä, yksityinen nanny ja opinnotkin ovat maksullisia. Kaikki tämä menisi tietty miehen pussista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon ja opiskelemaan. Mikä ongelma?
Ei tässä kylässä ole mahdollisuuksia opiskeluun saati pienten lasten hoitoon. Pitäisi hankkia toinen auto ja käydä toisella paikkakunnalla opiskelemassa 100 km:n päässä, yksityinen nanny ja opinnotkin ovat maksullisia. Kaikki tämä menisi tietty miehen pussista.
Ap
Muuta suomeen. Joskus pitää tehdä reippaita muutoksia, jotta saa elämän raiteilleen. Itse olet joustanut ja kulkenut miehesi perässä. Siksi oma elämäsi jäänyt. Nyt on sinun aika. Muuten kadut aina. Eihän sinulle kerry eläkettäkään kotirouvailusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla sujuu tuo kirjoittaminen, ala pitämään blogia vaikkapa tuosta expat- elämästä. Voit myös tarjota niitä suomalaisiin naistenlehtiin. Saattaisi hyvinkin tärpätä. Vastaavat kolumnit on aina olleet tosi suosittuja eri lehdissä.
Ei tuo nyt mikään ura olisi, mutta ainakin jotain omaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Sulla sujuu tuo kirjoittaminen, ala pitämään blogia vaikkapa tuosta expat- elämästä. Voit myös tarjota niitä suomalaisiin naistenlehtiin. Saattaisi hyvinkin tärpätä. Vastaavat kolumnit on aina olleet tosi suosittuja eri lehdissä.
Ei tuo nyt mikään ura olisi, mutta ainakin jotain omaa tekemistä.
Luulen, että näkemykseni expat-elämästä ei olisi kovinkaan julkaisukelpoista materiaalia, saati naistenlehtikelpoista. Minun kokemukseni expat-elämästä on se, että maistuu pääsääntöisesti lähinnä karvaiselta takapuolelta. Varsinkin lasten kanssa kotiin sidottuna, kahdestaan miehen kanssa tilanne voisi olla ehkä toinen. Lisäksi haluan suksia helvettiin tästä kylästä, joka toimii lähinnä eläkeläisten loppusijoituspaikkana.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt täytyy sanoa, että anoppi (nyt 67v) teki noin kuin sinä nyt koko elämänsä ja on todella katkera, kokee, että on tavallaan (ei kokonaan, koska lapset) hukannut elämänsä, ei ole mitään omaa, ei ole saanut toteuttaa itseään ollenkaan, nyt eläkkeellä Suomessa ei ole omia sosiaalisia suhteita kuin muutama kaukaa menneisyydestä kun taas apella on vaikka millaisia porukoita töiden kautta. Tämän(kin) takia mä aina ihmettelen suuresti tätä tän palstan innostusta lähteä miehen työn perässä expatiksi, näissä ketjuissa aina teilataan niitä jotka eivät ole niin innostuneita lähtemään. Tee sinä toisin kun sinulle ei ole vielä liian myöhäistä!
Lähde opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Opiskelu on 3,5v ja kansainvälinen ammatti eli voit tehdä alan töitä missä maassa tahansa.
Ala myymaan limonaatia pihallasi paikallisille. Alku se on pienikin oman yrityksen alku!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä jaksa valittaa. Sulla on kuitenkin elämässä kaikki paremmin kuin 500e päivärahalla kituuttavilla työttömillä. Olisit kiitollinen tuosta mahdollisuudesta asua ulkomailla.
Ja olisi ne työttömät kiitollisia siitä 500e päivärahasta, katosta pään päällä ja siitä, että edes saa moista luksusta, sillä Afrikassa...
Äly hoi jos ei aiempi vastaus liittynyt alkuperäseen, niin ei se kyllä liity myöskään Afrikkaan mitenkään...
Miehesi saa työpaikaltaan lisiä, joilla katetaan toinen auto, päivahoito ja puolison opiskelukustannukset/ menetetyt työtulot. Ei ne mene miehen pussista, vaikka ne miehelle maksetaankin. Työnantaja maksaa, tai sitten miehesi on tyhmyyksissään tehnyt todella huonon sopimuksen... Ja sit sen sietääkin maksaa omasta pussistaan.
Haluatko sä oikeesti ratkaista ongelman, vai velloa itsesäälissä? Ei tollaset lastenhoitajat, autot ja 100km matka ole mitään oikeita syitä, lähinnä tekosyitä. Jos oikeesti haluat, niin sitten vaan toteutat!
p.s. eihän teillä oikeasti ole miehen kanssa sellainen systeemi, että sulla on eri elintaso kuin sillä?
Alue: Aihe vapaa
Ei yhtään huono idea tuo avoin yliopisto. Ne luetaan kyllä suoraan hyväksi tutkinnossa. Voit kuitenkin suorittaa perus- ja aineopinnot haluamaltasi alalta etänä. Sen jälkeen haet opiskelemaan ko. alaa. Tai haet suoraan paikalliseen yliopistoon.
Sinulle suosittelisin kuitenkin avoimen väylää, koska sinulla on taipumusta jättää asioita kesken.