Lue keskustelun säännöt.
Mä en jaksa enää mun elämää
16.01.2018 |
Olen ihan väsyksissä. Kaikki ahdistaa ja pelottaa. En jaksaisi tehdä yhtään mitään, tai ehkä telkkaria voin katsoa ja kirjaa lukea. Haluan vaan taukoa tästä. Turhauttaa, kun en ole vieläkään uskaltanut tappaa itseäni.
Käyn puhumassa sairaanhoitajalle n. kerran viikossa, mutta tuntuu ettei siitä oikein ole apua. Olen yrittänyt noudattaa huolivartti-neuvoa eli että murehdin vain tiettyyn aikaan päivässä ja muina aikoina ignooraan ikävät ajatukset. Siitäkin tulee huono omatunto, jos vahingossa lähdenkin "väärään aikaan" kehittämään niitä stressaavia ajatuksia eteenpäin. Tuntuu, etten yritä tarpeeksi.
Kommentit (32)
En mäkään jaksa. Ei kavereita, ei perhettä, mitäs se tällainen elämä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen täysin samassa tilanteessa. 😞 En osaa ikävä kyllä auttaa edes itseänikään.
Vierailija kirjoitti:
Liikutko tarpeeksi?
Mulla on koira, jonka kanssa lenkkeilen päivittäin noin 1,5 tuntia. Sekin on kyllä tosi rankkaa ja joudun aina pakottamaan itseni pihalle.
-aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama. Kehämäiset ajatukset ajavat mut hulluksi. No ei mulla toisaalta ole mitään kiinnekohtia tai tarkoitusta elämässä. Olen ns. ulapalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulkaa asumaan mun kämppään, pidetään seuraa toisillemme. =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulkaa asumaan mun kämppään, pidetään seuraa toisillemme. =D
Tulisin ilomielin!
Terveellinen ravinto ja liikunta on kaiken perusta. Uusia juttuja on myös hyvä kokeilla välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä.Lisäksi olen pakkomielteisesti ripustautunut mieheen,joka pettää,ja on väkivaltainen ollut.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet ap?
Olen 19.
- aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja fiiliksiä täälläkin. Minua auttaa ajatus siitä että voi kuolla heti kun niin tahdon.
Mäkin hengaisin mielellään teidän kanssa
Tunnistan itseni muutama vuosi sitten. Olin ajautunut negatiivisen ajattelun malliin. Olin masentunut, ahdistunut ja kärsin kroonisesta kivusta. Kävin terapiassakin.
Sitten tutustuin positiiviseen psykologiaan. Aivothan harjoittaa juuri sitä mitä teet niillä, eikö? Silloin kun ihminen harjoittaa negatiivisia ajatuksia, hän vahvistaa niitä aivoalueita, jotka osallistuvat neg.ajatteluun. Tästä on olemassa tutkimuksiakin, jotka vahvistavat saman.
Mä aloin tietoisesti pyristelemään irti negatiivisuuden kehästä esim. aluksi sillä, että aina kun iski masis tai ahdistus, aloin tekemään jotain muuta. Vein siis ajatukset muualle. Kukaan muu ei voinut mun ongelmia ratkaista kuin minä itse.
Ei se helppoa ole mut itse pääsin tällä irti omasta neg.kehästä ja masennuskin parani aikanaan.
ap, jos voisit, mitä muuttaisit tällä hetkellä elämässäsi, jotta asiat olisivat paremmin sun mielestä?
Muistathan että itsemurha on lopullinen ratkaisu väliaikaiseen ongelmaan. Olet vielä nuori ja elämän parhaat puolet ovat vielä edessäsi! Tiedän että tällä hetkellä epätoivo valtaa mielen ja muuta ulospääsyä ei näytä olevan mutta vuosien jälkeen katsot taaksepäin tähän ajanhetkeen ja olet onnellinen ettet päätynyt lopulliseen ratkaisuun. Lupaan sen koska olen ollut itsekin samassa tilanteessa.
Up.