Kuinka paljon nuoremman miehen kanssa on soveliasta seurustella?
Olen itse 40v ja lapset ovat 18v, 15v ja 13v. Olen jonkin verran tapaillut 23v miestä. Olisiko soveliasta alkaa vakavaan suhteeseen kun on kuitenkin aika vähän vain lapsiani vanhempi?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Täysin soveliasta, ikä on pelkkä numero eikä rakkaus katso sitä.
Ikä on sana! :D
Eihän se nyt SOVELIASTA ole, mutta jos tuntuu hyvältä idealta, niin anna mennä.
Ihan samanikäisen kanssa kuin kuka tahansa muukin nelikymppinen nainen. Se että minkäikäisiä lapsesi ovat ei vaikuta. Tosin jos lapsesi ovat tyttöjä niin saattavat kamppailla samoista miehistä kanssasi.
Olen 55-vuotias nainen ja mies on 43v.
En ajattele mitään "soveliasuuksia", kun kummatkin ovat täysin aikuisia ihmisiä.
Olen kohdannut jonkin verran ennakkoluuloisuutta, mutten varsinaisesti mitään paheksuntaa. Jos sitä on, niin tapahtuu takanapäin.
23-tuntuu ihan pojalta. En usko, että olisi nelikymppisenäkään löytynyt yhteistä säveltä. Mutta jos teillä löytyy, niin hyvä!
Omat lapseni ovat kaikki yli 20-vuotiaita ja miehellä on 10- ja 12-vuotiaat. Minulla tietysti asuvat jo omillaan. Miehen lapset ovat vuoroviikoin vanhemmillaan eli asuvat meillä siis sen toisen viikon.
Melko hyvin on mennyt, mutta on se myönnettävä, että minulle kertyy monenmoista "menoa" aina näille viikoille :)
Anna mennä! Rakkautta ja onnea ei ole koskaan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt SOVELIASTA ole, mutta jos tuntuu hyvältä idealta, niin anna mennä.
Jos AP olisi mies, niin kukaan ei rohkenisi kyseenalaistaa suhteen soveliaisuutta. Tuollaiset soveliaisuuskäsitykset siis hiiteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt SOVELIASTA ole, mutta jos tuntuu hyvältä idealta, niin anna mennä.
Jos AP olisi mies, niin kukaan ei rohkenisi kyseenalaistaa suhteen soveliaisuutta. Tuollaiset soveliaisuuskäsitykset siis hiiteen.
Hän itse kysyy, onko se soveliasta. Ei se ole suuren yleisön mielestä soveliasta. Aivan hyväksyttävää varmasti valtaosan (minunkin) mielestä, mutta ei soveliasta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanikäisen kanssa kuin kuka tahansa muukin nelikymppinen nainen. Se että minkäikäisiä lapsesi ovat ei vaikuta. Tosin jos lapsesi ovat tyttöjä niin saattavat kamppailla samoista miehistä kanssasi.
Samaa mietin minäkin. Joku lapseton ensimmäisellä kierroksella oleva nelikymppinen sinkku tuskin pohtisi millään tavalla sitä että onko mies liian nuori. Ei siinä silti ole perusteita miksi äiti-ihmisen pitäisi sitä enemmän miettiä.
Musta on outoa väittää, ettei se merkitse yhtään mitään, onko omat lapset saman ikäisiä kuin seurustelukumppani. Uskoisin, että lapsille tämä on kuitenkin merkittävä asia ja luulisi sen siis kiinnostavan myös näiden lasten vanhempia. Eli jos haluaa, että lapsetkin tulevat toimeen kumppanin kanssa, niin kai tuollaisesta asiasta nyt keskustellaan heidän kanssaan? Mutta muutenhan ei tarvitse välittää, mitä toiset (vieraat) ihmiset ajattelevat ikäerostanne.
Olen viisikymppinen ja oma miesystäväni on minua 27v nuorempi ja tapailtu ollaan jo pari vuotta ja nautin ihanasta suhteesta täysillä, synkkaamisessa ei ole iän vuoksi ollut mitään ongelmia. Ikä todellakin on vain numero. Ja suunnilleen saman ikäiset lapset minullakin on kuin sinulla, eikä heitä haittaa. Joskin tyttären poikaystävä on omaani vanhempi ja sille välillä naureskellaan. Anna palaa siis :D
Ei ole soveliasta, jos on saman ikäisiä lapsia kuin uusi nuori kumppani. Se tuntuu oudolta, vaikka muuta väitettäisiin. Jos tilanteessa ei ole lapsia tai lapset ovat selvästi nuorempia kuin uusi miesystävä, niin tuskin ketään loppupeleissä hirveästi kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt SOVELIASTA ole, mutta jos tuntuu hyvältä idealta, niin anna mennä.
Jos AP olisi mies, niin kukaan ei rohkenisi kyseenalaistaa suhteen soveliaisuutta. Tuollaiset soveliaisuuskäsitykset siis hiiteen.
Jos ap olisi mies niin se olisi jo moneen kertaan haukuttu perverssiksi ja pedofiiliksi
Mielipidetutkimukset kertovat toista tarinaa, puumanaisia ei hyväksytä kun taas vanhaa ukkeli nuoren naisen kanssa ei luo negatiivisia mielikuvia.
Niin? Mitä ongelmia tuossa voisi tulla sellaisia joita ei tulisi jos ap:lla olisi nelikymppinen mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt SOVELIASTA ole, mutta jos tuntuu hyvältä idealta, niin anna mennä.
Jos AP olisi mies, niin kukaan ei rohkenisi kyseenalaistaa suhteen soveliaisuutta. Tuollaiset soveliaisuuskäsitykset siis hiiteen.
BUAHAHAHAHAA! :'D
On ehkä yleisin aihe koko palstalla tuo vanhempien miesten halventaminen.
Tämänkaltaiset uusperheet olivat Suomessa entisaikaan hyvin tavanomaisia kun miesten elinikä oli lyhyempi ja nelikymppisiä leskinaisia oli paljon. Monet sitten pariutuivat ensimmäisellä kierroksella olevien nuorten miesten kanssa. Mikseivät ne nykyaikana onnistuisi kun ovat jo vuosisatojen ajan onnistuneet?
Ap on vielä kuitenkin aika nuori vaikka hänen lapsensa ovatkin jo hieman varttuneempia. Ei tuo mies ole hänelle mikään liian nuori. Eri asia olisi joku vasta yli nelikymppisenä lapsia saanut. Silloin voisi olettaa että mieskin on lapsia selkeästi vanhempi.
Täysin soveliasta, ikä on pelkkä numero eikä rakkaus katso sitä.