"Tynnyrissä elävät" ihmiset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli tämän avauksen tarkoitus?

Käyn konserteissa / teatterissa jne. ja asun omistusasunnossa, mutta en kuvittele olevani vuokrakerrostalossa asuvia parempi.

Eihän tässä paremmuudesta ole kyse vaan siitä, että mikä saa ihmiset elämään ilman kunnon tavoitteita? Miksi halutaan vaan mennä siitä missä aita on matalimmalla?

Toisille se ei välttämättä ole sitä. Jokaisella meistä on kuitenkin omat ongelmamme. Jonkun elämä voi ulkoapäin näyttää helpolta ja "tylsältä", vaikka oikeasti elämä voi olla hyvinkin raskasta. Toiset taas pitävät mukavuudenhaluisesta ja rennosta elämästä. Joillekin se perusturvallinen ja hyvä arki on se, jota ovat tavoiteelleet ja sitä vihdoin elävät. Ei se suorittaminen ja koko ajan eteenpäin pyrkimimen ole ainoaa oikeaa elämää. Se voi olla jopa päinvastaista, jos koko ajan pitää suunnittella ja täyttää kalenteria niin unohdetaankin elää hetkessä.

Tämä. Kun on elämänsä ensimmäiset 18 vuotta elänyt vanhempiensa sekoilun keskellä, milloin toinen on poissa viikko tolkulla ja joskus paetaan ulos ettei joudu piestyksi, on takki tyhjä.

Nyt asun yhdessä miehen ja lapsen kanssa eläen tylsää, turvallista elämää ja se on siunatun ihanaa. Töissä käyn perus duunissa elättääkseni itseni, ehkä opiskelen joskus lisää, ehkä en.

Elämä on hyvää juuri nyt, ei liikuta miltä se muille vaikuttaa.

Tuliko mieleen, että ensin tuli masennus ja siitä seurasi se mitä sanot tynnyrissä elämiseksi? Mikähän sinä olet arvioimaan toisten elämää, jota et ole elänyt päivääkään. En usko kenenkään elämän olevan helppoa. Turhaan sinäkään kadehdit sitä ja tunnet ylemmyyttä, kun teet kaiken oikein.

Nyt on tynnyrissä kasvaneella termit sekaisin.

Me jokainen elämme omassa pikku tynnyrissämme. Toiset meistä vain kuvittelee, että se oma tynnyri on jotenkin erinomaisempi kuin toisten tynnyrit.

Joskus voi olla varsin avartavaa tehdä pieni reikä siihen oman tynnyrin kylkeen ja kurkata sinne toisten tynnyreiden maailmaan... voi hämmästyä siitä, että sielläkin on ihan älyllistä elämää :)

Tehdään niin, että muutetaan ap:n käyttämän sanan tynnyri sijaan sana bunkkeri, niin tässä on jotain järkeäkin. Tai jos ollaan pehmommalla päällä niin sanaksi kupla. 

Varmaan joku vielä sivistyneempi ja parempi ihminen seuraa ap;n räpiköintiä oman elämänsä tynnyrissä ja puistelee päätään hymyillen hyväntahtoisesti.

Kannattaa keskittyä siihen omaan elämään ja sen mielekkyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tynnyrissä eläminen nykyaikana on tämän paradigman nieleminen ja havahtuneiden ihmisten kutsuminen foliohatuiksi.

Valitettavasti viinin lipittäminen ja teatterissa käyminen on vain sivistyneempää tynnyrissä elämistä.

Juuri samaa mietin. Ihan yhtä lailla elää omassa tynnyrissään ihminen, joka korostaa ettei katso tv:tä, kauhistelee jos joku ei ole koskaan käynyt oopperassa tai sisustaa kotinsa ikealla. Nämä ihmiset elävät paremmuuden harhaisessa tynnyrissä ja kuvittelevat, että haalimalla erilaisia abstrakteja ja konkreettisia statussymboleita täydentävät itseään alati korkeamman tason ihmisiksi.

Ja näitä snobitynnyrissä eläviä on hauska järkyttää, kun siihen tarvitaan niin vähän. Kerro vaikka, että katsoit muutaman jakson big brotheria tai ostit halvan ikean pöydän ^^

Vierailija kirjoitti:

Nyt on tynnyrissä kasvaneella termit sekaisin.

Tynnyrissä eläminen ja tynnyrissä kasvaminen on eri asioita. Tynnyrissä kasvaminen on omasta tahdosta riippumatonta sen määrittää yleensä vanhemmat. Tynnyrissä eläminen on lähinnä oma valinta.

Joidenkin kannattaisi opetella myös hölläämään ei onnellisuus tule tavarasta ainaisesta suorittamisesta. Mistä tiedät että nämä "tynnyrissä elävät" eivät ole juurikin niitä jotka uupuivat kun aikaisemmin vain suorittivat.

“Joka itsensä ylentää, se alennetaan”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli tämän avauksen tarkoitus?

Käyn konserteissa / teatterissa jne. ja asun omistusasunnossa, mutta en kuvittele olevani vuokrakerrostalossa asuvia parempi.

Eihän tässä paremmuudesta ole kyse vaan siitä, että mikä saa ihmiset elämään ilman kunnon tavoitteita? Miksi halutaan vaan mennä siitä missä aita on matalimmalla?

Sekin on tynnyrissä kasvamista, kun kuvittelet, ettei suomalaisilla ole tavoitteita tai eivät harrasta kulttuuria. Vai onko sinulla tästä tutkimustietoa. Lyö faktat pöytään.

Minusta Suomessa on juuri päinvastoin. Täältä löytyy vielä monenlaista osaamista, taitoa, luovuutta ja kädentaitoja.

Ja tästä on myös tilastollista näyttöä esim. lukuharrastuksesta, sillä kirjastojen kirjalainaus kannsainvälisessä vertailussa huippuluokkaa. Samoin kesäteattereja ja näyttelyitä on joka niemessä ja notkelmassa.

Ja mitä tulee vuokra-asuntoihin, niin siinä tapauksessa muualla maailmassa elettäisiin tynnyrissä ja kulttuurin ulkopuolella, kun siellä yleisesti asutaan vuokralla.

Omistusasuminen ja okt kun ovat vähän suomalainen ilmiö ja yleisempää kuin muissa maissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli tämän avauksen tarkoitus?

Käyn konserteissa / teatterissa jne. ja asun omistusasunnossa, mutta en kuvittele olevani vuokrakerrostalossa asuvia parempi.

Eihän tässä paremmuudesta ole kyse vaan siitä, että mikä saa ihmiset elämään ilman kunnon tavoitteita? Miksi halutaan vaan mennä siitä missä aita on matalimmalla?

Sekin on tynnyrissä kasvamista, kun kuvittelet, ettei suomalaisilla ole tavoitteita tai eivät harrasta kulttuuria. Vai onko sinulla tästä tutkimustietoa. Lyö faktat pöytään.

Minusta Suomessa on juuri päinvastoin. Täältä löytyy vielä monenlaista osaamista, taitoa, luovuutta ja kädentaitoja.

Ja tästä on myös tilastollista näyttöä esim. lukuharrastuksesta, sillä kirjastojen kirjalainaus kannsainvälisessä vertailussa huippuluokkaa. Samoin kesäteattereja ja näyttelyitä on joka niemessä ja notkelmassa.

Ja mitä tulee vuokra-asuntoihin, niin siinä tapauksessa muualla maailmassa elettäisiin tynnyrissä ja kulttuurin ulkopuolella, kun siellä yleisesti asutaan vuokralla.

Omistusasuminen ja okt kun ovat vähän suomalainen ilmiö ja yleisempää kuin muissa maissa.

Ei minulla tutkimustietoa ole, mutta havaintoja ympäri Suomea kun olen monessa paikassa ehtinyt asua.

Ja olet oikeassa noissa kirjasto-, kesäteatteri- ja omistusasunto-asiassa.

Mutta tässä piileekin suuri harha. Täällä on hyvin aktiivisia ihmisiä jotka käyvät esim. kirjastossa usein ja harrastavat monenlaista kulttuuria, tiedettä ja/tai taidetta yms... Mutta sitten on se toinen iso osa jotka ovat näitä passiivisia "tynnyri-ihmisiä". Ne on sitten todella passiivisia. Jos ovat töissä niin se onkin suunnilleen ainut kodin ulkopuolinen aktiviteetti pikaisen kaupassa käynnin lisäksi.

En minä itseänikään laske miksikään hienostoihmiseksi. Tavallinen kohtalaisen paljon työtä tekevä omakotitalossa asuja. Ostan huonekaluja Ikeasta, mutta myös muualta. En harrasta oopperaa ja kuvataiteitakin hyvin vähän. Sen sijaan olen kiinnostunut tieteestä laajasti, kuten myös historiasta ja politiikasta. Katson televisiota, mutta harvemmin puoltatuntia pidempään päivässä. Lähinnä ehkä kerran viikossa katson jonkun elokuvan.

Ei tässä ajatuksessa ole siitä kyse että kaikkien pitäisi tehdä samalla tavalla kuin minä eli kiinnostua tieteestä, politiikasta ja historiasta. Jollekin voi olla luontaista vaikka harrastaa niitä käsitöitä ja se on tosi hyvä ja niillä voi kyllä itseään haastaa ihan kunnolla.

Mutta kyse oli niistä ihmisistä jotka ei vaan halua minkäänlaisia haasteita elämäänsä. Kaikesta vaan mahdollisimman helpolla. Jos lapsia on erehdytty tekemään, niin nekin ohjaataan hyvin pian samaan muottiin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli tämän avauksen tarkoitus?

Käyn konserteissa / teatterissa jne. ja asun omistusasunnossa, mutta en kuvittele olevani vuokrakerrostalossa asuvia parempi.

Eihän tässä paremmuudesta ole kyse vaan siitä, että mikä saa ihmiset elämään ilman kunnon tavoitteita? Miksi halutaan vaan mennä siitä missä aita on matalimmalla?

No, ymmärrän tuon pointin, mutta toisaalta niissä "kotoilijoissa" on hyvinkin erilaista sakkia. Osa on kyllästyneitä ja osa ei. Voi esimerkiksi ajatella niin, että aikuinen, joka juoksee kulttuuririennosta ja harrastuksesta toiseen, kohtaa lapsiaan aika harvoin. Se, joka on kotona ja enemmän lasten kanssa saa tästä suhteesta ehkä jotakin enemmän. Myös lapsiin liittyvät asiat voivat olla todellista älyjumppaa, aina he eivät kasva siinä sivussa. No, ehkä tuo esimerkki kuulosti jotenkin hassulta, mutta tarkoitan, että ns. yksinkertaisistakin asioista voi saada paljon irti, kun taas sinänsä hienoja harrastuksia voidaan suorittaa minimipanostuksella. Eli ihan päälle päin ei aina näe, kuinka aktiivista ihmisen aivotoiminta on :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli tämän avauksen tarkoitus?

Käyn konserteissa / teatterissa jne. ja asun omistusasunnossa, mutta en kuvittele olevani vuokrakerrostalossa asuvia parempi.

Eihän tässä paremmuudesta ole kyse vaan siitä, että mikä saa ihmiset elämään ilman kunnon tavoitteita? Miksi halutaan vaan mennä siitä missä aita on matalimmalla?

Sekin on tynnyrissä kasvamista, kun kuvittelet, ettei suomalaisilla ole tavoitteita tai eivät harrasta kulttuuria. Vai onko sinulla tästä tutkimustietoa. Lyö faktat pöytään.

Minusta Suomessa on juuri päinvastoin. Täältä löytyy vielä monenlaista osaamista, taitoa, luovuutta ja kädentaitoja.

Ja tästä on myös tilastollista näyttöä esim. lukuharrastuksesta, sillä kirjastojen kirjalainaus kannsainvälisessä vertailussa huippuluokkaa. Samoin kesäteattereja ja näyttelyitä on joka niemessä ja notkelmassa.

Ja mitä tulee vuokra-asuntoihin, niin siinä tapauksessa muualla maailmassa elettäisiin tynnyrissä ja kulttuurin ulkopuolella, kun siellä yleisesti asutaan vuokralla.

Omistusasuminen ja okt kun ovat vähän suomalainen ilmiö ja yleisempää kuin muissa maissa.

Ei minulla tutkimustietoa ole, mutta havaintoja ympäri Suomea kun olen monessa paikassa ehtinyt asua.

Ja olet oikeassa noissa kirjasto-, kesäteatteri- ja omistusasunto-asiassa.

Mutta tässä piileekin suuri harha. Täällä on hyvin aktiivisia ihmisiä jotka käyvät esim. kirjastossa usein ja harrastavat monenlaista kulttuuria, tiedettä ja/tai taidetta yms... Mutta sitten on se toinen iso osa jotka ovat näitä passiivisia "tynnyri-ihmisiä". Ne on sitten todella passiivisia. Jos ovat töissä niin se onkin suunnilleen ainut kodin ulkopuolinen aktiviteetti pikaisen kaupassa käynnin lisäksi.

En minä itseänikään laske miksikään hienostoihmiseksi. Tavallinen kohtalaisen paljon työtä tekevä omakotitalossa asuja. Ostan huonekaluja Ikeasta, mutta myös muualta. En harrasta oopperaa ja kuvataiteitakin hyvin vähän. Sen sijaan olen kiinnostunut tieteestä laajasti, kuten myös historiasta ja politiikasta. Katson televisiota, mutta harvemmin puoltatuntia pidempään päivässä. Lähinnä ehkä kerran viikossa katson jonkun elokuvan.

Ei tässä ajatuksessa ole siitä kyse että kaikkien pitäisi tehdä samalla tavalla kuin minä eli kiinnostua tieteestä, politiikasta ja historiasta. Jollekin voi olla luontaista vaikka harrastaa niitä käsitöitä ja se on tosi hyvä ja niillä voi kyllä itseään haastaa ihan kunnolla.

Mutta kyse oli niistä ihmisistä jotka ei vaan halua minkäänlaisia haasteita elämäänsä. Kaikesta vaan mahdollisimman helpolla. Jos lapsia on erehdytty tekemään, niin nekin ohjaataan hyvin pian samaan muottiin.

Ap

Mitä tiedät näiden halveksimiesi ihmisten elämästä. Et yhtään mitään.

Minä en ymmärrä ihmistä, joka laittaa toisia muottiin, halveksuu. Se kertoo ahdasmielisyydestä. Se on tynnyrissä elämistä

Minulla on muutamia itseni kaltaisia ystäviä, koulutettuja, kouluikäiset lapset, molemmat vanhemmat töissä ja mies on valmis olemaan lasten kanssa.

Muut naiset liikkuvat jonkin verran, tulee viestiä valokuvanäyttelystä tai keikasta naisystävän kanssa, on menty halvalle risteilylle lasten kanssa, nähdään lasten kanssa museossa toisen kotikaupungissa. Tampereella ihana Vapriikki, Turussa Aboa vetus ja Hesassa vaikka se uusi kaupunginmuseo.

Yksi kaveri poikkeaa joukosta, ei koskaan liiku kotikaupungistaan. Lapsesa eivät ole käyneet risteilyllä, teatterissa, museoissakaan.Mitään ramppaamista en tarkoita, vaan kerran pari vuodessa jotain lasten kanssa ja toinen mokoma aikuisporukalla. Minusta se on hauskaa ja piristävää ja kehittävääkin. Hänen miehensä on aika pihi, joten siinä joku syy ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kuin sain diagnoosin kuolemaan johtavasta sairaudesta, tuo oleminen nousi arvoasteikossa ylös. Suorittaminen jäi vähemmälle.

Sait diagnoosin elämästä?

Minusta tuohon tynnyrissä elämiseen usein liittyy just pikemminkin omakotitalo, mielellään maalla, ja sitten haukutaan kaikki kerrostaloasujat joilla on muita harrastuksia kuin lapioiminen, talon maalaus, lumen luonti ym. Näiden mielestä vain talon ylläpito on oikea harrastus.

Terveisin tavoitteellisesti luova harrastaja jo 5-vuotiaasta asti alalle kurinalaisesti koulutettu, masentunut, kulttuuriharrastaja ilman tv:tä kerrostaloasunnossa. Harrastuksia useampi joissa haluan edetä pitkälle, siks ei aikaa talon/kesämökin ylläpidolle eikä telkulle. Veisivät aikaa myös taiteen tekemiseltä.

Itse niputan myös tynnyrissä elämiseen elintavat, niin ettei oteta yhtään sen oman tynnyrin ulkopuolista luontoa tai eläimiä huomioon esim. ruokavaliossa, pistetään vaan pää pensaaseen eikä viitsitä yhtään nähdä vaivaa jotta luonto ja eläimet ei kärsisi.

Vierailija kirjoitti:

Tynnyrissä eläminen nykyaikana on tämän paradigman nieleminen ja havahtuneiden ihmisten kutsuminen foliohatuiksi.

Valitettavasti viinin lipittäminen ja teatterissa käyminen on vain sivistyneempää tynnyrissä elämistä.

Kuka on niin idiootti että tätä alapeukutti?..huuh... Tässä viestissä on oikeastaan asian ydin lyhyesti. Hyvä sinä joka kirjoitit!:)

Oi olet tynnyri tynnyri mitä mitä

Tynnyrissä on helvetin mukavaa ja rauhallista. Ei se onnellisuus tule mistään ulkoisista asioista, se pitää löytää itsestään. Vanhan itämaisen viisauden mukaan zen saavutetaan sitten, kun ei enää haluta mitään, kaikki kärsimys johtuu siitä että halutaan jotain. Pitää tehdä sitä, mistä kokee saaavansa onnellisen olotilan. Tavoite tavoitteen vuoksi ei tuo onnea. Lyhyesti sanottuna, ihmisiä on erilaisia. Jos pitää ihmetellä toisten elämää niin se yleensä heijastelee sitä, ettei olla ihan tyytyväisiä siihen omaan.