Lue keskustelun säännöt.
Lapset villiintyvät aina WT-exän luona :(
13.01.2018 |
Lapset siis viettävät isänsä luona käytännössä kaikki viikonloput ja minun luonani arkipäivät. Erostamme lähtien ongelmana on ollut se, että lapset käyttäytyvät aivan kammottavasti tultuaan isänsä luota. He kiroilevat, puhuvat vessa-aiheisia juttuja, puhuvat rehennellen ihmisten lyömisestä ja satuttamisesta sekä kaivavat nenäänsä ja ovat toisaalta hyvin nirsoja. He riehuvat ja puhuvat huutamalla.
Maanantait päiväkodissa ovat yleensä todella vaikeita ja lapset saattavat tehdä kolttosia tavallista enemmän jne. Myös lasten unirytmi ehtii vääristyä pahasti viikonloppuisin ja heitä on erittäin vaikeaa saada nukkumaan normaaliaikaan tai edes tuntia-paria myöhemmin. Exä pitää heitä vaipoissa (3- ja 4-vuotiaat) päivälläkin sekä tarjoaa ruoaksi lähinnä hampurilaisia ja karkkia.
Exä ei suostu viemään lapsia maanantaiaamuisin suoraan päiväkotiin ja vaatii nähdä heitä viikoittain, useamman päivän kerrallaan. Mikä tähän auttaisi? Alan olla lähes epätoivoinen, kun aina sama painajainen toistuu viikoittain.
Kommentit (36)
Muuttaisin toiseen kaupunkiin, kauas moisesta hullusta. Tuskin moinen laiskiainen jaksaisi käydä lapsiaan katsomassa. Hoida myös elatusmaksut kunnollisiksi.
En antaisi noin sairaan miehen olla keskenään pienien lapsieni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaipoissa ei mitään vikaa, pieniähän nuo ovat.
😂
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan edes keskustelee tuollaisen miehen kanssa? Mikä hänen koulutuksensakaan voi olla? Jo sen pitäisi karsia.
Hän on erittäin koulutettu, mutta veikkaan, että hänellä on jotain diagnosoimatonta syndroomaa wt-lapsuudenkodin lisäksi. Tai siis hän ei ole ihan normaali ilmeisesti. Ihmettelin tiettyjä juttuja jo ihan aluksi, mutta en tajunnut, että hän oli tosissaan, eikä pelleillyt. Katselin vähän kaikkea läpi sormien.
Hänellä on myös yksioikoisia mielipiteitä ja hän töksäyttelee niitä avoimen loukkaavasti kesken muuten mukavankin keskustelun, esim. "naiset ovat auttamattomasti miehiä tyhmempiä", josta saimme monta riitaa aikaiseksi jo seurusteltuamme pari kuukautta. Hänen käytöstapansa ovat myös niin metsäläismäiset, etten ole vastaavaa koskaan kohdannut missään muuten.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaipoissa ei mitään vikaa, pieniähän nuo ovat.
Höpö höpö, ihan järkyttävää pitää 3- ja varsinkin 4-vuotiasta vaipoissa, jos aihetta ei ole.
Siitäkin olen huomauttanut, mutta mikään ei mene ns. jakeluun. Miehellä on pari kaveria, ja hekin ovat niin nössöjä, etteivät uskalla sanoa suoraan hänelle. Lisäksi hän jatkuvasti tarjoaa 4-vuotiaalle korviketta tuttipullossa, vaikka olen siitäkin yrittänyt huomautella. Ei hän minua oikein usko, vaan pitää vain hankalana.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan edes keskustelee tuollaisen miehen kanssa? Mikä hänen koulutuksensakaan voi olla? Jo sen pitäisi karsia.
Hän on erittäin koulutettu, mutta veikkaan, että hänellä on jotain diagnosoimatonta syndroomaa wt-lapsuudenkodin lisäksi. Tai siis hän ei ole ihan normaali ilmeisesti. Ihmettelin tiettyjä juttuja jo ihan aluksi, mutta en tajunnut, että hän oli tosissaan, eikä pelleillyt. Katselin vähän kaikkea läpi sormien.
Hänellä on myös yksioikoisia mielipiteitä ja hän töksäyttelee niitä avoimen loukkaavasti kesken muuten mukavankin keskustelun, esim. "naiset ovat auttamattomasti miehiä tyhmempiä", josta saimme monta riitaa aikaiseksi jo seurusteltuamme pari kuukautta. Hänen käytöstapansa ovat myös niin metsäläismäiset, etten ole vastaavaa koskaan kohdannut missään muuten.
T. Ap
Pistäishän tällainen tarina ihmettelemään, että kauanko seurustelitte ennen lastentekoa kun et edes erottanut miehen oletettuja vitsejä hänen oikeista mielipiteistään. Toisekseen muovikrääsästä pääsisit helposti eroon sanomalla että ne ei tule teille, iskän ostamat kamat on siellä isin luona viihdyttämässä sitten kun ensi kerran lapset menee käymään.
Kokonaisuutena kuvaus ei kuulostanut uskottavalta, pahoittelut jos se kaikesta huolimatta oli totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isällä on kaikki viikonloput eli vapaa-aika ja ap:llä vain arkipäivät? Hakisin muutosta tapasmisoikeuksiin niin, että joka toinen viikonloppu isälle ja lisäksi jokunen arkipäivä. Ehkä arjen rutiinit pakottaisivat isänkin ryhdistäytymään ja viikonloput ap:n luona toisivat lapsille kaivattua rauhaa ja järjestystä.
Olen ehdottanut sitä, mutta exä ei suostu siihen. Avioliitossa perhedynamiikkamme oli erittäin konservatiivinen ja tavallaan olisin jopa pitänytkin siitä, jos hän olisi ollut edes kunnon miehekäs, vastuunsakantava mies. Mutta hän olikin nillittävä, pikkumainen, äärimmäisen pihi ja kiero sekä ahne sekä extrabonuksena moukkamainen ja ilkeä. Hän joskus paljasti, ettei välittänyt minusta lainkaan ihmisenä tai edes fyysisellä tasolla, vaan halusi vain synnyttämään lapset ja tekemään kotitöitä sekä roskakoriksi/kiusattavaksi antamatta itse mitään vastineeksi.
T. Ap
Toi on todella satuttavasti sanottu, mutta mieti vielä sanoiko mies noin ihan rauhallisen tasapuolisen keskustelun mittaan, vai oliko hän pikemminkin satuttamassa sinua koska oli itse vihainen?
Minulle on sanottu satuttavia asioita vihan vimmassa, ja vaikka en anna anteeksi tai unohda, niin otan mieluummin huomioon sen mitä ihminen tekee ollessaan rauhallinen ja harkitseva (käyttäytyy minua kohtaan kunnioittavasti ainakin exäni tapauksessa) kuin mitä hän vihoissaan tekee tai sanoo (vahingoittaa fyysisesti, keskusteluissa iskee vyön alle minkä kerkiää)
Ei tarvitse hyväksyä, mutta ymmärtäminen voi olla sulle itsellesikin hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isällä on kaikki viikonloput eli vapaa-aika ja ap:llä vain arkipäivät? Hakisin muutosta tapasmisoikeuksiin niin, että joka toinen viikonloppu isälle ja lisäksi jokunen arkipäivä. Ehkä arjen rutiinit pakottaisivat isänkin ryhdistäytymään ja viikonloput ap:n luona toisivat lapsille kaivattua rauhaa ja järjestystä.
Olen ehdottanut sitä, mutta exä ei suostu siihen. Avioliitossa perhedynamiikkamme oli erittäin konservatiivinen ja tavallaan olisin jopa pitänytkin siitä, jos hän olisi ollut edes kunnon miehekäs, vastuunsakantava mies. Mutta hän olikin nillittävä, pikkumainen, äärimmäisen pihi ja kiero sekä ahne sekä extrabonuksena moukkamainen ja ilkeä. Hän joskus paljasti, ettei välittänyt minusta lainkaan ihmisenä tai edes fyysisellä tasolla, vaan halusi vain synnyttämään lapset ja tekemään kotitöitä sekä roskakoriksi/kiusattavaksi antamatta itse mitään vastineeksi.
T. Ap
Toi on todella satuttavasti sanottu, mutta mieti vielä sanoiko mies noin ihan rauhallisen tasapuolisen keskustelun mittaan, vai oliko hän pikemminkin satuttamassa sinua koska oli itse vihainen?
Minulle on sanottu satuttavia asioita vihan vimmassa, ja vaikka en anna anteeksi tai unohda, niin otan mieluummin huomioon sen mitä ihminen tekee ollessaan rauhallinen ja harkitseva (käyttäytyy minua kohtaan kunnioittavasti ainakin exäni tapauksessa) kuin mitä hän vihoissaan tekee tai sanoo (vahingoittaa fyysisesti, keskusteluissa iskee vyön alle minkä kerkiää)
Ei tarvitse hyväksyä, mutta ymmärtäminen voi olla sulle itsellesikin hyväksi.
Sinänsä hän sanoi sen tilanteessa, jossa sanoin jotain omasta mielestäni muka nokkelaa ja häntä alkoi ärsyttää näsäviisas pikkutarkkuuteni, jolloin hän halusi näpäyttää mua ja pudottaa maan pinnalle tms.
Ymmärrän toki, että kiukustuessaan ihmiset saattavat sanoa ilkeitä asioita välttämättä tarkoittamatta niitä. Avioliittomme loppupuolella mies nälvi ja kiusasi mua muutenkin sekä nimitteli. Edelleenkin hän saattaa kutsua mua "s**tanan ämmäksi" lastenkin kuullen, mikä tuntuu pahalta etenkin lasten kannalta. Itse ehdin liiton myötä turtua haukkumiseen melko paljon ja kehitin jonkun "teflonasenteen" niitä vastaan.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauska tarina.
Hauska? Ei ole oikeasti kyllä lainkaan hauskaa. Welcome to my life. Elämäni on taistelua ja kamppailua päivästä toiseen. Aloin miettiä uskonasioitakin, kun mitään muutakaan ei oikein ole. Turvaverkkonikin ovat melko vähäiset, eikä läheisiä ystäviä ole juurikaan. Tiukan paikan tullen yritän rauhoittua ja löytää lohtua rukoilemalla.
T. Ap
Ap, jos teillä ei ole virallista, lv:n tai oikeuden allekirjoittamaa sopimusta lasten ei tarvitse mennä isälleen.
Jos on, hae muutosta tapaamissopimukseen ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan. Jos mies kieltäytyy, haet tapaamisten muutosta oikeusteitse.
Samalla ota yhteyttä perheneuvolaan, josta saat ainakin keslusteluapua teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan edes keskustelee tuollaisen miehen kanssa? Mikä hänen koulutuksensakaan voi olla? Jo sen pitäisi karsia.
Hän on erittäin koulutettu, mutta veikkaan, että hänellä on jotain diagnosoimatonta syndroomaa wt-lapsuudenkodin lisäksi. Tai siis hän ei ole ihan normaali ilmeisesti. Ihmettelin tiettyjä juttuja jo ihan aluksi, mutta en tajunnut, että hän oli tosissaan, eikä pelleillyt. Katselin vähän kaikkea läpi sormien.
Hänellä on myös yksioikoisia mielipiteitä ja hän töksäyttelee niitä avoimen loukkaavasti kesken muuten mukavankin keskustelun, esim. "naiset ovat auttamattomasti miehiä tyhmempiä", josta saimme monta riitaa aikaiseksi jo seurusteltuamme pari kuukautta. Hänen käytöstapansa ovat myös niin metsäläismäiset, etten ole vastaavaa koskaan kohdannut missään muuten.
T. Ap
Pistäishän tällainen tarina ihmettelemään, että kauanko seurustelitte ennen lastentekoa kun et edes erottanut miehen oletettuja vitsejä hänen oikeista mielipiteistään. Toisekseen muovikrääsästä pääsisit helposti eroon sanomalla että ne ei tule teille, iskän ostamat kamat on siellä isin luona viihdyttämässä sitten kun ensi kerran lapset menee käymään.
Kokonaisuutena kuvaus ei kuulostanut uskottavalta, pahoittelut jos se kaikesta huolimatta oli totta.
On se totta. Hänestä on joskus vaikeaa edelleenkin arvata, onko hän tosissaan vai lasleeko leikkiä. Seurusteluaikoinakin hän esim. täysin yllättäen kolautti mua kivuliaasti päähän, kun katselimme vierekkäin leffaa ja se oli siis olevinaan vitsi ja itse olin tosikko, kun epäuskoisesti kimpaannuin siitä. Olin kuulemma liian lähellä ja se ärsytti häntä. Itse olin niin romanttinen, että kieltämättä kiehnäsin liian lähellä, mutta se satuttaminen kertoi totaalisesta tilannetajun piutteesta. Ilmankos olinkin ensimmäinen nainen, jonka kanssa hänellä oli pidempi suhde. Muut yritelmät olivat aina kaatuneet parin viikon jälkeen ja exä ei itse tiennyt syytä.
Siitä muovikrääsästä sellainen, että osa niistä periaatteessa on käyttökelpoistakin tavaraa ja exä heittäisi ne kaikki roskiin, jos en ottaisi niitä vastaan. Hän ei kuulemma halua pitää niitä kotonaankaan.
T. Ap
Meillä oli niin päin, että viikonlopuiksi tullessaan äidiltä oli pesemättömät lapset samoissa vaatteissa kuin sunnuntaina kotiinsa äidille vietynä. Olivat unohtaneet miten vessa vedetään tai hampaat pestään, jopa alkeelliset ihmisyyden merkit kadonneet (ei viitsitty mennä vessan ajoissa vaan turautettiin housuun). Lomilla osasivat taas pestä kädet ja olla kiroilematta, nukkuivat omissa sängyissään eikä esim sohvalla tai tuolilla tai likapyykkikasassa, mitä kotona sai tehdä.
Ymmärrän sinua niin hyvin! Tsemppiä, iästä riippuen noin 15 vuotta kiroilet ilmaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli niin päin, että viikonlopuiksi tullessaan äidiltä oli pesemättömät lapset samoissa vaatteissa kuin sunnuntaina kotiinsa äidille vietynä. Olivat unohtaneet miten vessa vedetään tai hampaat pestään, jopa alkeelliset ihmisyyden merkit kadonneet (ei viitsitty mennä vessan ajoissa vaan turautettiin housuun). Lomilla osasivat taas pestä kädet ja olla kiroilematta, nukkuivat omissa sängyissään eikä esim sohvalla tai tuolilla tai likapyykkikasassa, mitä kotona sai tehdä.
Ymmärrän sinua niin hyvin! Tsemppiä, iästä riippuen noin 15 vuotta kiroilet ilmaan...
Kuulostaa erittäin tutulta. :/ Siis myös tuo wc-taitojen taantuminenkin. Exän luona he tosiaan saavat tehdä lähes mitä tahansa ja taantuvat, mun luonani he muuttuvat ikäisekseen hyvin käyttäytyviksi muutaman päivän jälkeen.
T. Ap
Tästä tarinasta tuli mieleen vanhat kunnon vauvapalsta-ajat!
Höpö höpö, ihan järkyttävää pitää 3- ja varsinkin 4-vuotiasta vaipoissa, jos aihetta ei ole.