Lue keskustelun säännöt.
Muistatteko vielä koulusta, keiden lasten äidit olivat ylipainoisia?
13.01.2018 |
Muistatte, eikö niin? Miksi tehdä sama omalle lapsellenne?
Kommentit (23)
Tarkoitatko omasta lapsuudesta? Kyllä muistan. Mitä siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo en todellakaan muista, en muista kuin yhden luokkatoverin äidin ja suurin osa itse luokkatovereistakin on painunut unholaan. Olen 35 v.
En muista edes luokkakavereitani kunnolla, mitään muistikuvaa heidän äideistään ei todellakaan ole.
Muistan, muistan myös mitä kukin teki työkseen, minkä väriset hiukset oli, kuka oli alipainoinen, kuka oli alkoholisti.. Helppo muistaa kun maalla asui
Minun äiti oli se ylipainoinen. Entä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Mutta muistan kenen luona oli sotkuista ja haisi tupakalta.
Koulukavereista muistaa kyllä todellakin kaiken, vanhemmat yhtä hyvin kuin ne lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä muistan muutaman äidin, jotka oli vihaisen oloisia (ei esim tervehtineet mua), mutta ei mitään mielikuvaa heistä niin kuin ei muistakaan äideistä kaulasta alaspäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos alkaisin miettiä, niin muistaisin ne, jotka olen nähnyt. En tietoisesti lokeroinut ketään mihinkään kategoriaan. Itseäni muuten kiusattiin koulussa, koska äitini oli todella lihava. Ja hän oli siis laiha...
Joo, jännä, kyllä tuon muistaa. Samoin muistaa sen kenen isä tupakoi (kukaan äideistä ei polttanut).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap.kerrotko vielä miten koulukaverisi äidin lihavuus on vaikuttanut sinun elämääsi millään lailla?
Omaan elämääni moinen ei ole vaikuttanut pätkääkään.
Se, onko kaverin äiti juoppo, epäystävällinen, välinpitämätön, väkivaltainen... noilla on jotain merkitystä. Mutta lihavuus?
En muista ihmisten painoja, mutta minäkin muistan sen kenen luona haisi tupakalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todella muista, sillä lapset eivät vertaile kauneusihanteita ja normeja, elleivät vanhemmat anna esimerkillään ja käytöksellään siihen syytä. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä
Ja mun äiti ei antanut ja ei anna edelleenkään.
Muistan vain ihanat ja ystävälliset äidit, joiden hymy oli meille lapsille herkässä ja sitten muistan pari äitiä joita kohtaan tunsin sääliä ja murhetta kaverini puolesta, jotka olivat epäystävällisiä ja pahansuopaisia. Ajattelin heidän elämän olevan murheellinen.
No aika usein se ylipaino oli useammalla samassa perheessä. Mun kaveri oli ylipainoinen, samoin hänen äitinsä ja pikkuveljensä. Kaverini joutui käymään ylimääräisissä punnituksissa terkan luona, jotenkin kävi sääliksi.
Missä niitä äitejä muka näki? Ala-asteen luokaltani en tainnut nähdä kuin neljän luokkakaverin äidit, ja yläasteelta en yhdenkään. Käviväthän vanhemmat kevätjuhlissa, mutta en minä tiennyt kuka oli kenenkin äiti.
Pienellä paikkakunnalla asuttiin, joten luokkakaverit perheineen tuli tutuksi. Yhden äiti keitti meille kaakaota, meidän äiti leipoi pullaa, toisen pihalle ei saanut mennä talvella (ja kaikkia muita omituisia sääntöjä), ettei lumeen tule jälkiä, yhden isä oli juoppo Ja en tykännyt käydä heillä, kun vähän pelotti jne Kenenkään painoa en kyllä muista. Sori.
No mun kaverin isä oli juoppo, kotona haisi tupakka, mutta nyt vasta hoksasin, että olihan se äitikin ylipainoinen, mut en sitä oo ajatellu aiemmin.
On väärin lasta kohtaan, että äiti on ylipainoinen.