Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Merkitseekö miehen pituus?
13.01.2018 |
Tätä aihetta on täällä koluttu, mutta haluaisin oman ajatteluni tueksi saada mielipiteitä ja muiden kokemuksia. Ja toivoisin monipuolisempaa ajattelua kuin tiukan tuomitsevuuden, sillä oikeasti haluaisin päästä tämän asian yli.
Olen tapaillut miestä, joka on suunnilleen minun pituiseni, eli hieman alle 170 cm. Voi olla että on sentin tai pari lyhyempikin minua, en ole varma, koska en pitänyt asiaa merkityksellisenä ja en siis ole kysynyt. Aluksi ajattelin, että se ei minua häiritse. Meillä synkkaa hyvin. Mutta nyt se kuitenkin häiritsee, ja mietin asiaa jatkuvasti.
Oletko ollut samassa tilanteessa ja kasvanut asian yli? Onko suhteesi kaatunut tai jäänyt kehittymättä tämän vuoksi?
Kommentit (91)
Olen 175cm pitkä nainen ja seurustelen itseäni n. 5cm lyhyemmän miehen kanssa. En ole ihan varma miehen pituudesta, mutta kyllä hän minua selvästi lyhyempi on. Myöskin kaksi eksääni ovat olleet minua pari senttiä lyhyempiä, vaikkakin pidempiä kuin nykyiseni. Myönnän, että nykyisen suhteeni alussa mietin, että mitähän tästä tulee kun olen miestä paljon pitempi ja hui kamala, vielä painavampikin. Suurin osa "esteistä" oli nimenomaan omassa päässäni: minulla on huono itsetunto ja mietin alkuun sitä, mitä muut ihmiset ajattelevat. Olin varma, että meille naureskellaan kun ollaan niin erikokoisia ja minä naisena olen se isompi osapuoli.
Mutta eipä haittaa enää. Miehen kanssa keskustelin asiasta ja hän ei näe pituuserossa mitään ongelmaa, ei edes painossani. Kelpaan hänelle juuri tämmöisenä kuin olen ja niin kelpaa hänkin minulle. Korkkareidenkaan käytössä ei ole mitään ongelmaa, vaikka en niitä usein käytäkään. Se taas johtuu lähinnä siitä, että en koe osaavani kävellä koroilla. Minun kohdallani ongelma oli siis pelkästään omassa huonossa itsetunnossani ja siinä, että huolehdin mitä muut mahtavat ajatella. Enää en välitä, naureskelkoot muut jos olemme heidän mielestään huvittavan näköisiä. Minä nautin mahtavasta suhteestamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 160 cm ja on aika vähän miehiä, jotka olisivat minuakin lyhyempiä, mutta ensirakkauteni oli alle 170 cm, samoin eksäni, enkä koskaan ennen tälle palstalle tuloani ollut kuvitellutkaan, että pituudella olisi merkitystä. Olen käynyt treffeillä ja tapaillut useita max 170 cm miehiä ja aina kiinnostus on kaatunut ihan muuhun kuin miehen pituuteen tai se on ollut mies, joka ei ole halunnut jatkaa.
Varmasti, jos minulle tällainen katalogi näytettäisiin, valitsisinkin tietynlaisia miehiä, ja hintelät eivät olisi ykkösinä. Ihan samoin kuin miehet valitsisivat nuoria, pitkähiuksisia ja hoikkia naisia. Tutkimuksessa ei varmaaan kerrottu, kuka on fiksu, avarakatseinen, kiltti, v-mäinen, uskoton, empatiakyvytön..? Olisi vaikuttanut minun vastauksiini.
Minussakin on paljon vikoja, enkä näytä barbilta. En silti koe olevani kelpaamaton, vaikka toisinaan varmasti menee nätimmät oikealta ohi parisuhdemarkkinoilla.
Olen mielestäni pystynyt korostamaan positiivisia puoliani (iloisuus, hymy, nätit silmät, empaattisuus, avarakatseisuus, uteliaisuus) kompensoimaan asioita joita minusta puuttuu (hoikkuus, kauniisti ruskettuva iho, urheilullisuus, nuoren tytön sileä vartalo). Suosittelen samaa kaikille, naisille ja miehille!
Ap[/quote]
Sinulta puuttuu hoikkuus???!!! Sori, silloin et voi vaatia mieheltä pituutta. Parisuhdemarkkinoilla naiselle hoikkuus on sama kuin miehelle pituus eli vastakkaisen sukupuolen arvostama ja hakema ominaisuus. Eli sen suhteen olette tasoissa ja hyvä match.
Vierailija kirjoitti:
Joo mennään vähän offtopic... Itse miehenä minua ei kiinnosta mikään muu, kuin se että naisella EI ole outie-vaginaa.
Hyvät päivänjatkot!
Outie-vagina olisikin kyllä aika hurja näky!
Voi teitä jonneja. Opitte uuden sanan ja sitä pitää päästä käyttämään päivittäin ilman minkäänlaista käsitystä naisen anatomiasta. Haluaisin todellakin nähdä, millainen jonne tämänkin aivopierun takana oli.
No, näillä nauruilla pärjään taas pitkään :-DDD (Saattaa olla, että tulen kiusaamaan tällä ilmaisulla vielä monta kertaa jonnejen aloittamia keskusteluja ihan vain jatkaakseni tätä riemua)
Tottakai se merkitsee. Kaikilla on omat ihanteet. Itse tykkään, kun mies on alle 175cm pitkä, eikä sitä pidempiä hirveästi tullut katseltua silloin kun olin sinkku. Nykyinen mieheni on 170cm pitkä ja aivan ihana ihminen. En halua miehen olevan itseäni selvästi pidempi. Olen siis 163cm pitkä itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen poikaystävääni olin käynyt treffeillä ja tapaillut vain n. 190 cm:n pituisia miehiä. Tykkäsin kyllä tosi paljon pitkistä miehistä, mutta että kaikki olivat olleet niin pitkiä, oli kyllä vähän sattuman kauppaa. Alkaessani tapailla poikaystävääni aluksi tuntui hieman oudolta, kun pituuseroa ei ollutkaan senttiä paria enempää. En kuitenkaan antanut asian tulla esteeksi, sillä mies oli ja on sinut pituutensa kanssa, häntä ei haittaa, että käytän juhlissa korkokenkiä jne. Nyt olen jo tottunut asiaan. Ei kannata antaa pituuden tulla esteeksi, jos muuten kyseessä on just se unelmien mies.
Mä en ole halunnut seurustella miehen kanssa joka on minua lyhyempi. Seksiä toki olen harrastanut useammankin lyhyemmän miehen kanssa. Myös sellainen mies joka on pitkä kyllä mutta aivan langanlaiha, ei lihaa tai lihasta luiden päällä, jäi multa välistä.
Kyllä heillekin ottajansa varmasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai naiset on pinnallisia aivan siinä missä miehetkin, sehän on aivan luonnollista. Mikäli se kliseinen juttu pitäisi paikkansa, että "sisin on tärkein", niin ei kai sitten niin moni muuten mukava mutta joitain ulkonäöllisiä "vikoja" omaava mies olisi jäänyt vaille naisseuraa. Aivan kuten ne vaatimattomammatkin naiset on jääneet vaille miesseuraa, koska eivät ole hoikkia kaunottaria.
Mieheni on 40 cm minua pidempi, mutta lyhyempää en ottaisi enkä pysty ajattelemaan miehenä ollenkaan alle 180 cm pituista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Mä himoitsen pitkiä miehiä, ei siitä pääse mihinkään.
Jaah, mihin jäi naisten väite siitä että naisten miesmaku kun on niin monipuolinen että kaikille on ottajansa?
No onhan naisten miesmaku monipuolinen. Yksi tykkää pitkästä, lihaksikkaasta ja komeasta, toinen pitkästä, lihaksikkaasta ja komeasta silmälaseilla, kolmas pitkästä, lihkaksikkaasta ja komeasta parransängellä.
Ja miehethän tunnetusti pitävät rumista naisista, etenkin lihavista, vanhoista (30+) ja rumista.
Joo, itsekin yritin.
Sohvalla oon tottunut menemään miehen kainaloon, mutta noin 170 cm miehen kainalo on yhtä alhaalla kuin lapsella, eli ei onnistunut. Jotenkin miehillä on taipumus kyhjöttää matalalla kun istuvat.
Kaupungilla mies halusi ottaa kädestä kiinni ja tuntui että taluttelen pikkukaveria.
Olen itse suoraselkäinen 170cm ja miehen kasvot olivat aina alempana, piti kumartua pussaamaan. Oli tosi wiörd.
Omat poikani ovat yli 180 reilusti molemmat.
En vaan pystynyt!!!!
Valtaosa normaalipituisista mieskavereistani pitää itsestäänselvyytenä että mies on sen mittainen että nainen on korkkareissa lyhyempi.
Mutta yritin. En yritä toista kertaa. Koin oloni jättiläiseksi ja haluan olla pieni nainen. Ex-aviomies oli 193cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tuota "haluan tuntea itseni pieneksi naiseksi"-vouhotusta. Isot miehet on vähän pelottavia. Lisäksi niissä on liikaa työtä. Ne syö paljon, selkähieronnan antaminen on kauhea urakka, vaatteet on isoja ja pyykkikone täyttyy nopeammin. Yhtä hyvin voisi hankkia hevosen hoidettavakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen oloni hirveäksi ja idiootiksi vastatessani myöntävästi. Isäni ja veljeni huitelevat 190cm paikkeilla, minä taas olen 165cm. En tosin voisi kuvitellakkaan seurustelevani alle 185cm kanssa.
Voi helvetti.
Tunnet olosi ihan aiheellisesti hirveäksi idiootiksi. Sairasta vaatia 20cm pituuseroa.
Sairasta vaatia ettei nainen olisi ylipainoinen.
Sairasta vaatia että nainen olisi hyvännäköinen eikä ruma.
Sairasta vaatia että naisella olisi rinnat.
Sairasta vaatia ettei nainen ole työtön.
Sairasta vaatia ettei naisella ole mielialalääkitystä tai alkoholiongelmaa.
Kääpiöt menkää itseenne. Naiset vaativat paljon vähemmän kuin te.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota "haluan tuntea itseni pieneksi naiseksi"-vouhotusta. Isot miehet on vähän pelottavia. Lisäksi niissä on liikaa työtä. Ne syö paljon, selkähieronnan antaminen on kauhea urakka, vaatteet on isoja ja pyykkikone täyttyy nopeammin. Yhtä hyvin voisi hankkia hevosen hoidettavakseen.
Kyllä miehen pitää olla mies, eikä pihatonttu.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota "haluan tuntea itseni pieneksi naiseksi"-vouhotusta. Isot miehet on vähän pelottavia. Lisäksi niissä on liikaa työtä. Ne syö paljon, selkähieronnan antaminen on kauhea urakka, vaatteet on isoja ja pyykkikone täyttyy nopeammin. Yhtä hyvin voisi hankkia hevosen hoidettavakseen.
Kiitos päivän nauruista😂 Mielummin kyllä ottaisinki hevosen, ku lyhyen miehen
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran esimerkki siitä että nainen on se pinnallisempi sukupuoli.
Tuokin mies on kelpuuttanut mahd jopa itseään pitemmän naisen ja on asian kanssa sujut mutta sinua se häiritsee.
Olen 175cm 95kg aika jämäkkäleukainen ja isonenäinen, lattarintainen työtön rakennussiivooja. Punaiset lyhyet pystyhiukset ja pari tatskaa ja nenälävistys.
Kaikki ei-pinnalliset lyhyet miehet voivat ottaa yhteyttä. Arvostan miehiä, joille ulkonäkö ja pituus ja koko ei merkkaa mitään. Niitähän tässä ketjussa on paljon. Olen herttainen ja sisäistä kauneutta riittää, tosi hyvä tyyppi.
Olen 170 tai vähän alle. Kelpuuttaisin heti pituiseni miehen, erityisesti erään. Korkokengillä tai ilman, jos vain saisin. Oikeasti en tykkää korkkareista.
Vierailija kirjoitti:
Riittää, että mies on edes sentin pidempi. En vain koe itseäni lyhyempää miestä miehekkäänä. Ei ole miehen vika, mutta itse en tälle mitään myöskään voi.
Ethän sä edes huomaa onko mies sinua sentin lyhyempi vai sentin pidempi. Kysytkö aina pituuden ennen kuin alat tapailemaan, ja sitten sen perusteella päätät jatkatko?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota "haluan tuntea itseni pieneksi naiseksi"-vouhotusta. Isot miehet on vähän pelottavia. Lisäksi niissä on liikaa työtä. Ne syö paljon, selkähieronnan antaminen on kauhea urakka, vaatteet on isoja ja pyykkikone täyttyy nopeammin. Yhtä hyvin voisi hankkia hevosen hoidettavakseen.
Naurettavinta on se, että isotkin naiset haluaa tuntea itsensä pieniksi naisiksi. Miksei voi vaan olla ylpeästi sitä mitä on? Pakko 180-senttisenä ja satakiloisena naisena hakea itselleen jotain parimetristä koripalloilijaa, jotta voisi "tuntea itsensä pieneksi naiseksi". Olisiko aika määritellä naisen rooli uudelleen, jos "pieni, hento nainen" on parasta mitä nainen voi olla?
Jos sä olet pieni nainen, susta tuntuu siltä lyhyenkin miehen kanssa. Koko muu maailma kun pysyy ympärilläsi samankokoisena, vaikka vaihtaisitkin poikaystävää. Jos et ole pieni nainen, hyväksy se ja ole ylpeä siitä. Sinä voi olla "a sight to behold and a force to be reckoned with." Hiton laimeaa pyrkiä olemaan joku herkkä kukkanen miehen kainalossa. Niinku joku lammas miehen talutushihnassa.
Alue: Aihe vapaa
Miksi miehen miehekkyys olisi sinun pituudestasi kiinni? Vai tarkoitatko sittenkin, että et tunne itseäsi naiselliseksi lyhyemmän miehen kanssa?