Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa jumalattomasti... Onko mulla oikeesti sekoomassa pää..?
14.04.2006 |
En tajua tätä.. Nyt jo toista viikkoa on kotona ollessa kamala ahdistus päällä koko ajan. Mulla on ihana mies ja kolme lasta 3, 5, ja 8v. Töissä päivät menee kiireessä ihan mukavasti, mutta jo ajatus kotiin menosta töitten jälkeen ahdistaa. Olen katunut monesti tänä aikana lasten hankintaa ja tunnen olevani vankina omassa kodissani, seinät ahdistaa ja tuntuu etten saa hengitettyä kunnolla. Räjähdän ihan pienistä asioista ja itken hysteerisesti. En halua olla täällä!! En ole polttanut kolmeen vuoteen ja nyt tämä ahdistus ajoi aloittamaan senkin jälleen.. Pelottaa ihan oikeasti että sekoaa pää.. Noitten itkukohtausten jälkeen tulee aina jumalaton väsymys ja päänsärky, en käsitä tätä:( Mies on ihan ihmeissään ja yrittää auttaa, mutta sekin vaan vituttaa.. Tämä on kamalaa.
Kommentit (7)
Vierailija:
mulla siihen liittyy tiukemmin se että mies oksettaa minua ja kaikki mitä hän tekee on inhottavaa.
En tiedä mistä se johtuu, mutta minä en ainakaan enempää lapsia aio tähän nyt tehdä.
Varsinkin tämä että mies liittyy siihen näin. Onko ketään joka olisi selvinnyt tällaisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen rohkeasti hakemaan apua. Jos pieni irtiotto arjesta on mahdollista, tee se, joko kahdestaan miehesi kanssa tai sitten yksin. Hanki keskusteluapua tk:n kautta mielenterveystoimistosta tai kirkon kautta tai yksityisesti. Voisitko olla masentunut? Esim. synnytyksen jälkeinen masennus voi monella jäädä huomaamatta ja nousee pintaan vasta vuoden tai parinkin päästä. Jaksamista sinulle!
On vaan niin raskasta yrittää tsempata koko ajan kun ei vaan jaksa.. Nyt oon saanutkin jonkun verran " omaa aikaa" kun pääsin töihin ja aloitin juoksemisen taas pitkän paussin jälkeen. Joskus juostessa mietin millaista olisi vaan juosta ja juosta, mennä kokonaan hukkaan eikä palata koskaan. Lapset ovat minulle rakkaita, en vaan ymmärrä itseäni ollenkaan. AP Ja sille joka ehdotti viinaa ja syrjähyppyja, viinaa olen ajatellut kokeilla päivän kuurina baarissa kavereiden kanssa. Sitä vaan seuraa uusi päivä ahdistuksen ja krapulan kanssa, joten ei kiitos. Syrjähyppykään tuskin ainakaan parantaisi oloa..
Minä tunsin juuri niin kuin sinäkin, kuvaamaton ahdistua kokoajan. Asiat olivat todella hyvin. Kyse on enemmänkin kemiasta ja välittäjäaineista. Ota yhteyttä psykiatriin, jos tuntuu että on rahaa. Siis yksityiseen, jonka kanssa voit keskustella. Et ole sekoamassa etkä sairastumassa muuten henkisesti. Minut diagnosoitiin juuri tuollaisten oireiden vuoksi lähinnä paniikkihäiriötä. Söin loppujen lopuksi 6 kk:tta lääkkeitä ja se meni ohi. Nyt olen ollut useamman vuoden " sairauteni" herra enkä päästä itseäni ahdistumaan.
Juuri n. 30-vuotiaat naiset ovat suurimmassa riskiryhmässä näiden sinänsä harmittomien sairauksien kanssa. Jos niitä voi nyt sairauksiksi kutsua. Mutta hoida ahdistuneisuutesi joka tapaukessa pois, se voi muuttua masennukseksi pidemmällä tähtäyksellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan tosi. Nämä on yleisiä. Alat löytää itseäsi ja se ahdistaa.
Lapset ei enä tarvitsesinua niin paljo jne.
Käy psykologilla selvittämässä asiaa.
mulla siihen liittyy tiukemmin se että mies oksettaa minua ja kaikki mitä hän tekee on inhottavaa.
En tiedä mistä se johtuu, mutta minä en ainakaan enempää lapsia aio tähän nyt tehdä.