Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rehellisesti: miksi et ole kohtelias, hyväntahtoinen, ystävällinen ja kannustava muita kohtaan?
Kommentit (50)
Ahdistaa, masentaa ja vituttaa, ei jaksa esittää muuta 24/7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä olenkin, mutta välillä ei jaksa sitä, että mun aina täytyy olla ystävällinen ja kohtelias ja sietää muilta mitä tahansa.
Tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Olen siirtynyt vastaanottamisesta antamiseen. Jos käyttäydyt kuin paskakasa, olet minulle kuin paskaa ja saat sitä takaisin.
Suomessa on sairas kulttuuri. Ollaan jouduttu liian koville. Voitaisiin paremmin kun olisi enemmän inhimillisyyttä toisiamme kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua kannustaa syntymätyhmiä koska kannustus menee täysin harakoille
.Kannustan kyllä sellaisia jotka ovat halukkaita ja kykeneviä ottamaan asioista selvää, mutta lähikaupan aukioloaikoja tältä palstalta kyseleviä en auta koska google on keksitty
Hyvä kysymys!
Minä olen.
Mieheni ei ole. Minun on usein vaikea ymmärtää hänen käytöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan kiinnosta. Miksi pitäisi? En ole syntynyt miellyttämään muita.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan kiinnosta. Miksi pitäisi? En ole syntynyt miellyttämään muita.
Kaltaisesi kiusaajapersoonat on kaikista kovimpia miellyttämään muita. Jatkuva esitys päällä ja pakko saada osakseen muiden "ihailua" ja muuta scheissea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihmiset ei vaan ansaitse kohteliasta, hyväntahtoista, ystävällistä ja kannustavaa kohtelua.
Minulla ei ole velvollisuutta siihen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ja siksi mua onkin niin helppo käyttää hyväksi. Musta otetaan se mitä halutaan, mä toimin olkapäänä, kuuntelen, olen aidosti kiinnostunut ja sitten kun mua ei enää tarvita niin voidaan vaan heittää menemään. Kai mä olen liian sinisilmäinen ja jotenkin kerjään turpaani ihmisiltä. Netissä en ole koskaan vittuillut kenelläkään, se vaan tuntuu väärältä. En mä halua että kukaan mullekaan sanoo mitään loukkaavaa, miksi mä itse tekisin niin. Tai nykyään mä olen vähän varovaisempi ihmisten seurassa, enkä päästä ketään mun lähelle. Yritän mä silti olla kohtelias ja auttaa muita
Tosielämässä mä oon kohtelias, kannustava ja hyväntahtoinen.
Täällä vittuilen rentoutuakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyrin olemaan, mutta kohdallani pätee myöskin sanonta: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”
En takuulla ole kohtelias ja ystävällinen kusipäille. Ymmärrän tuskan, ahdistuksen, huonon päivän ja muut inhimilliset asiat, mutta silkkaa ilkeyttä, pahuutta ja idiotismia en hyväksy. En esimerkiksi sääli tai halua mitään hyvää lasten raiskaajille, Breivikille, narsisteille, psykopaateille, sosiopaateille...
En ole tarkoituksella. Kuten en ole tarkoituksella töykeäkään. Esim. Kun olin nuorempi, kaveri tuli intistä iltalomille luokseni koska ei halunnut mennä baariin, katsottiin elokuvaa ja kysyin että haluaisiko selkähieronnan, tähän hän totesi että tottakai ja heti perään "miten sä jaksa aina olla noin kiltti?!" - Tulkitsen itseäni niin, että kun olen tyytyväinen ja onnellinen (vaikka siitä että kaverini jota näen armeijan takia vähemmän tulee luokseni vähäisillä lomillaan) niin pyrin levittämään sitä samaa hyvää olotilaa huomaamatta ympärilleni tekemällä asioita jotka voisi tehdä muut onnelliseksi. Mutta en siis tee tätä tietoisesti, en uhraa ajatustakaan sille, että "tekeeköhän tämä hänelle hyvän mielen" vaan spontaanisti teen vaan! Mikä minua vaivaa?!?
Ei mun tarvitse olla ilkeä, vaikka olenkin kokenut rasismia melkein koko ikäni. Katsos, kun osaan arvostaa ihmisiä juuri sellaisina kun he ovat. Katkeroituminen ja viha vie vaan turhaa energiaa. Päätin käyttää sen energian hyödyllisempään, menestymiseen elämässä :)
Kyllä olen. Tosielämässä en yleensä koe tarvetta olla muuta kuin ystävällinen, kannustava ja hyväntahtoinen. Jos tämä ei onnistu, voin silti olla kohtelias. Kynnysmatto tai sinisilmäinen en ole, koska osaan pitää rajoistani kiinni hyvällä mielellä. Ei minulle ole mikään ongelma sanoa ei, kohteliaasti ja toista kunnioittaen.
Palstalla tämä ei aina toteudu, sillä täällä on niin paljon marttyrointia ja uhriutumista. Ei aina jaksa sympatiseerata kirjoittajia, jotka käyttäytyvät kuin lampaat ja antavat jatkuvasti kävellä ylitseen. Silloin tekee mieli otaksua, että he eivät sen kummempaa ansaitsekaan.
Sitä saa, mitä tilaa. Teen, kuten muut minulle. Jos hyvää, seuraa hyvää. Jos pahaa, seuraa ei niin hyvää kohtelua.
Alue: Aihe vapaa
Olenpas