Rohkaisevaa sanottavaa, kun äiti kotona vauvan kanssa ja 2 v menee päiväkotiin?

Jos äiti ei jaksa hoitaa 2-vuotiasta, niin sitten varmaan pitää viedä päiväkotiin. Mitään muuta syytä en 2-vuotiaan päivähoidolle en näe.

Kannattaa mitoittaa lapsiluku voimiensa mukaan. Näin vältytään tällaisilta tilanteilta.

Suomen päiväkotijärjestelmä hemmottelee vanhemmat piloille. Tasapuolisuuden nimessä koululaisille pitäisi olla sama järjestely. Nyt on vaikeaa, kun vanhemman pitää jäädä töistä pois pitääkseen huolta lapsesta koulupäivän jälkeen.

Miksi lapsi menee päiväkotiin eikä ole kotona?

Tuskin noilla hoitomäärillä menee loppuelämä piloille, jos on hyvä hoitopaikka. Varmasti olet itse punninnut ja sinulla on hyvät perustelut siihen, että tämä on teille, tai siis ennen kaikkea lapselle, paras ratkaisu.

Meillä osa osa-aikaisista lapsista menee hoitoon klo 11.30 eli syömään ja sen jälkeen päivälevolle. Ei varhaiskasvatusta on ne seinät ympärillä.

Hyvin se menee. Lapsi saa kuitenkin olla sinun ja sisaruksen kanssa koko päiväisesti neljänä päivänä viikossa. Neljä tuntia menee hujauksessa.

Ei tuohon oikein voi mitään rohkaisevaa sanoa koska siinä ei ole mitään järkeä ja se on epäreilua isompaa lasta kohtaan.

Ja sitten ihmetellään miksi on sisarkateutta kun toinen saa jäädä kotiin ja toinen ei,

Kyllä se kolmivuosikas tuon päikyn kestää.

Häh? Huomaan taas ajattelevani tosi eri lailla kuin muut. Meillä on kaksivuotias lapsi joka käy täyspäiväisesti päiväkodissa, ei ole toista lasta. Mutta jos saisimme vauvan, todellakin isompi lapsi jatkaisi päiväkodissa. Hän on supervilkas ja ihan naurattaa ajatella miten vauvan hoito onnistuisi kaksivuotiaan kanssa, varsinkin jos vauva olisi yhtä vaativa ja huono nukkumaan kuin isoveljensä. Ihme lynkkausmeininkiä, eiköhän jokainen tiedä itse miten arki parhaiten toimii oman perheen kohdalla.

En tosiaan ollut edes ajatellut että kaksivuotias palaisi tarhasta kavereiden luota, hauskan päiväohjelman parista kotiin katsomaan kun äiti nukuttaa huutavaa vauvaa ja yrittää saada edes hetken levättyä että jaksaa yövalvomiset.

Mikä tuossa nyt niin kauheaa on? Kyllä meidän lapsi viihtyi jo kaksivuotiaana hoidossa oikein hyvin. Meni sinne mielellään, puhui tosi positiiviseen sävyyn päiväkodin hoitajista, touhuista ja muista lapsista. Voi aloittajankin tapauksessa olla kivaa vaihtelua äidin ja vauvan kanssa kotona olemiseen. Tällä palstalla päiväkodit ovat aina helvetistä seuraavia... En tajua.

Miksi hankkia lisää lapsia kun esikoinen vasta kahden? Mikä järki? Jotta voidaan tyrkätä 2-vuotias hoitoon koska on jo "iso tyttö/poika" ja äiti ei jaksa/halua hoitaa molempia? Miksi toinen pakotetaan kasvamaan isoksi liian pian ja annetaan kärsiä vanhempien halusta liian nopeaan lisääntymiseen? Suhteuttakaa lapsiluku ja ikäero voimiinne! Haloo.

Molemmat lapseni ovat menneet tarhaan vähän reilu vuoden ikäisinä. Ovat ihan tasapainoisia teini-ikäisiä. Miksi päiväkoti pilaisi lapsen elämän?

Vierailija kirjoitti:

Häh? Huomaan taas ajattelevani tosi eri lailla kuin muut. Meillä on kaksivuotias lapsi joka käy täyspäiväisesti päiväkodissa, ei ole toista lasta. Mutta jos saisimme vauvan, todellakin isompi lapsi jatkaisi päiväkodissa. Hän on supervilkas ja ihan naurattaa ajatella miten vauvan hoito onnistuisi kaksivuotiaan kanssa, varsinkin jos vauva olisi yhtä vaativa ja huono nukkumaan kuin isoveljensä. Ihme lynkkausmeininkiä, eiköhän jokainen tiedä itse miten arki parhaiten toimii oman perheen kohdalla.

En tosiaan ollut edes ajatellut että kaksivuotias palaisi tarhasta kavereiden luota, hauskan päiväohjelman parista kotiin katsomaan kun äiti nukuttaa huutavaa vauvaa ja yrittää saada edes hetken levättyä että jaksaa yövalvomiset.

Samaa mieltä. Tälläkin palstalla neuvotaan aina istuttamaan virikettä kaipaava esikoinen telkkarin eteen, sekö on sitten niin korvaamattoman laadukasta kotihoitoa? Päiväkodissa kuitenkin myös askarrellaan, lauletaan ja muutenkin leikitään ohjatusti ja leikkiseuraa riittää.

Meillä on varmaan sattunut kohdalle tosi huonoja päiväkoteja, mutta aina ja kaikenikäisinä lapset ovat olleet mieluiten kotona äidin ja vauvan kanssa.

Lapsia kolme, 6v, 4v ja 2kk.

Ja itse en aloittaisi kaksivuotiaan hoitoa pikkusisaruksen syntymän yhteydessä jos suinkin muuten pärjäisin.

Meidän esikoinen meni vuoden vanhana perhepäivähoitoon ja jatkaa ilman muuta jos tulen uudelleen raskaaksi. Ainakin se ihan alkuaika kun vauva valvottaa pitkin yötä eikä talvella voi kovilla pakkasilla ulkoillakaan. Mitä ihmettä se esikoinen tekisi rättiväsyyneen äidin ja nukkuvan vauvan kanssa koko päivän kotona homehtumassa, kun päivähoidossa on leikkikavereita ja virkeä leikittäjä.

Saa toki tuomita ja haukkua, mutta se on aika turhaa.

Entä jos menettää tutun ja hyväksihavaitun hoitopaikan lopullisesti, jos irtisanoo sen? Siksi pidin esikoista hoidossa jonkin verran vaikka pikkusisarus syntyikin.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa mitoittaa lapsiluku voimiensa mukaan. Näin vältytään tällaisilta tilanteilta.

Niinhän se vissiin onkin mitoitettu, jos lyhyillä päivähoitopäivillä jaksetaan erinomaisesti. :) Hienoa, että noi päivät pidetään lyhyinä, eikä edes sitä viittä päivää viikossa!

Vierailija kirjoitti:

Entä jos menettää tutun ja hyväksihavaitun hoitopaikan lopullisesti, jos irtisanoo sen? Siksi pidin esikoista hoidossa jonkin verran vaikka pikkusisarus syntyikin.

Joo näin minäkin tekisin, jos olisi riski tähän. Meillä on neljä ja niin paljon kokemusta noista taisteluista, etten enää aio lähteä siihen enkä suosittele sitä kenellekään, vanhemmuudessa on muutakin tekemistä, kuin itkeä päivähoidon perään ja vaikeuttaa elämäänsä entisestään. Kukaan ei tule nostamaan sitä kruunua otsalle niille, jotka sitkuttelevat periaatteidensa varassa. :D Tyhmä ei kannata olla.