Miksi Suomessa ei voi saada samansukupuolista hoitajaa alapesuihin?
Tähänkin pitäisi olla lainsäädäntö. On kauheaa, että asiakkaat/potilaat joutuvat kokemaan tällaista. Itse pyydän aina naislääkärin tai naishoitajan ja muualla on onnistunut paitsi kerran päivistyksessä. Ihmisillä pitäisi olla oikeus samansukupuoliseen hoitajaan intiimialueiden toimenpiteissä.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005516182.html?utm_campaign=tf-HS&u…
Kommentit (53)
Työ työnä kirjoitti:
Suomi on ihanteenaan sukupuolisesti miehille ja naisille tasa-arvoinen, edistyksellinen pohjoismaa, eikä meillä ole mitään uskonnollisia sukupuolitabuja säätelemässä terveys- ja hoitoalaa täällä.
Huom. Eivät ne miespuolisetkaan sairaanhoitajat muuten voi mitenkään valita niitä pesemisen kohteitaan. Se voi yhtä hyvin olla joku diabetespotilas,jolle on tehty rajan amputaatio, tai 87-vuotinen naispotilas.
Kaikki on pestävä ihan samassa palveluhengessä, kuin muutkin.
Se on heille VAIN työtä.
Ehkä tämä ap.tä pohjimmiltaan juuri harmittaakin: komea nuori hoitaja, joka suhtautuu HÄNEEN vain työpaikkansa, sairaalan, potilaana ja saa siitä työnä vielä palkankin-ja aivan hänestä riippumatta.
(....se 87-vuotias diabetes-mummo muuten, tuskin valittaisi, vaikka onkin ( tässä oletetusti) samaa sukupuolta kuin ap. )
Oli mummo tai ei niin monilla ihmisillä on kokemuksia seksuaalisesta ahdistelusta, seksuaalisesta väkivallasta jne. Silloin voi olla todella vaikea tilanne avuntarvitsijalle jos intimiialueisiin koskija on samaa sukupuolta kuin väkivallan tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Asiassa on monta puolta. Tietysti lähtökohtaisesti on helppoa olla samaa mieltä ja tietenkin mahdollisuuksien mukaan jokaisella pitäisi olla oikeus vaikuttaa tällaiseen asiaan. Mutta sitten toisaalta...
- Jos hoitajan sukupuolella on väliä, hyväksytään se että hoitajia voi *ammatissaan* kohdella eri tavalla sukupuolesta riippuen.
- Jos alapään pesua pidetään jotenkin erityisen häpeällisenä tekona, hyväksytään se että kyseessä on seksuaalinen asia. Siis hyväksytään ajatuksen tasolla, että hoitaja tekee seksuaalisen teon. Koska siitähän siinä häpeässä on kyse. Jos se ei olisi seksuaalista, ei hoitajan sukupuoli siihen liittyisi, vaan kaikki hiplailu olisi yhtä lailla vastenmielistä.
- Kuvitellaan hoitolaitos, jossa on kaksi hoitajaa työssä. Mies ja nainen. Nainen tekee aina kaikki alapääpesut ja mies ei voi tehdä koska on mies. Palkka on kuitenkin sama ja ammattinimike on sama ja työnkuva on virallisesti sama. Paitsi että oikeasti Pekka leikittää ja Pirkko touhuaa eritteiden kanssa koko päivän. Vai pitäisikö palkkaus taas avata ja byrokratiaa lisätä jne.
- Jos ihan tarkkoja ollaan, intiimialueen hiplailu on jo lähtökohtaisesti "väärin". Siinä kajotaan sellaisiin paikkoihin, joihin ei yleensä niin vain kajota. Kukaan meistä ei olisi valmis tuosta vaan päästämään satunnaisia ihmisiä tiirailemaan ja pesemään alapäätämme. Eli olosuhteiden pakosta vammaiset joutuvat luopumaan sellaisista intiimeistä rajoitteista, joita me muut pidämme itsestäänselvinä. Tämä intimiteetin loukkaus voisi olla subjektiivisesti ajatellen pienempi, jos loukkaajana olisi saman sukupuolen edustaja, mutta se loukkaus ei poistuisi kokonaan. Eli loppujen lopuksi muutos ei ratkaisevasti parantaisi elämänlaatua kuitenkaan.
Ei vaan myös esimerkiksi takaumista jne. Alapesun ei tarvitse itsessään olla seksuaalinen teko sille, joka kokee sen hankalaksi. Se voi kuitenkin tuoda mennesyyden takaumat aiemmista seksuaalisista hyväksikäytöistä tms. pintaan.
Lopetin lukemisen metoo sanaan. Muutenhan tuota olisi voinut puolustaa, mutta jos jotain paskaa suolletaan, niin koko asia on poispyyhitty.
Ehdottomasti haluaisin että nainen alapesee!
En halua miestä sörkkimään sinne!
Kerran nainen ajoi alapään karvat ennen tyräleikkausta.
M53
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on täysin ammattitaitoisia ne miehetkin. Jos ne päättää mennä ton #metoo:n mukaan, teet sitten valituksen, mutta oikeille ammatti-ihmisille se menee työstä pestä eri sukupuolta olevia ilman seksuaalisia tunteita.
Ei siinä hädän hetkellä kannata alkaa diivailemaan.
Jokaisella tulisi kuitenkin olla oikeus omaan kehoon ja oikeus päättää, kuka siihen saa koskea tai nähdä. Ihan sama mitä sillä toisella päässä liikkuu.
Tottakai, rahalla saa valita hoitajansa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, mutta mieshoitajia on huomattavasti vähemmän kuin naishoitajia, joten miten ratkaiset sen epäsuhdan?
Se on voi voi. Työnantajan velvolisuus on tuollaiset asiat hoitaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, mutta mieshoitajia on huomattavasti vähemmän kuin naishoitajia, joten miten ratkaiset sen epäsuhdan?
Se on voi voi. Työnantajan velvolisuus on tuollaiset asiat hoitaa
Se on voi voi kun tulijoita ei ole! Ja suhde on vaan se, että naisia on enemmän hoitajina. Työnantaja ei saa valita työntekijöitä sukupuolen mukaan, vaan sopivuuden ja pätevyyden. Mietis nyt vähän ennen ku kommentoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, mutta mieshoitajia on huomattavasti vähemmän kuin naishoitajia, joten miten ratkaiset sen epäsuhdan?
Se on voi voi. Työnantajan velvolisuus on tuollaiset asiat hoitaa
Se on voi voi kun tulijoita ei ole! Ja suhde on vaan se, että naisia on enemmän hoitajina. Työnantaja ei saa valita työntekijöitä sukupuolen mukaan, vaan sopivuuden ja pätevyyden. Mietis nyt vähän ennen ku kommentoit.
Voihan valita sukupuolen mukaan. Niin ne valitaan siivoajiksi. Siitä on esim. Helsingin Kaupungin virallinen kanta ja oiekudessa testattu.
Jos ihminen on siinä kunnossa ettei pysty pitämään itsestään huolta ja jonkun muun täytyy hänet pestä, niin mitä ihmeen väliä sillä on, mitä pesijällä on jalkojensa välissä?
Meillä on osastolla naispuolisia hoitajia noin 50 ja miehiä 5. Pyllyjä kuurataan päivässä kymmenittäin ja ihan sama, kuka siinä sattuu olemaan vuorossa. Toimenpiteessä ei ole hoitajalle mitään seksuaalista. Pääasia että paikat pysyy puhtaana ja iho terveenä. Muutenkaan hoitaja ei ole töissä sukupuolensa edustajana vaan ammattinsa edustajana, tekemässä hoitotyötä johon kuuluu erilaisia toimenpiteitä.
Koskaan ei ole tästä tullut potilailta palautetta, tytöttelyä kylläkin muuten.
Mieshoitajana joskus törmään tähän rasismiin, etten kelpaa samalla tavalla kuin naishoitaja. Olen hoitaja siinä missä naishoitajatkin ja osaan hommani. Kun teen työtäni niin minua ei pätkääkään kiinnosta vartalosi seksuaalisessa mielessä vaan teen työtäni palkkani eteen ja ruokkiakseni lapseni.
Siksi että kiusa se on pienikin kiusa.
Se nyt vain on surullista, että jos ei itse kykene jotain tekemään, pitää tyytyä siihen, mitä saa. Tai maksaa jollekin yksityiselle.
Jos menee julkiselle puolelle gynelle, ei siinäkään valita, kuka sitä tutkimusta tekee. Kyllä minua hieman jännitti, kun ensimmäisen kerran tulikin miesgyne, mutta nopeasti sen huomasi, että hän on lääkäri siinä missä naisetkin.
Asiassa on monta puolta. Tietysti lähtökohtaisesti on helppoa olla samaa mieltä ja tietenkin mahdollisuuksien mukaan jokaisella pitäisi olla oikeus vaikuttaa tällaiseen asiaan. Mutta sitten toisaalta...
- Jos hoitajan sukupuolella on väliä, hyväksytään se että hoitajia voi *ammatissaan* kohdella eri tavalla sukupuolesta riippuen.
- Jos alapään pesua pidetään jotenkin erityisen häpeällisenä tekona, hyväksytään se että kyseessä on seksuaalinen asia. Siis hyväksytään ajatuksen tasolla, että hoitaja tekee seksuaalisen teon. Koska siitähän siinä häpeässä on kyse. Jos se ei olisi seksuaalista, ei hoitajan sukupuoli siihen liittyisi, vaan kaikki hiplailu olisi yhtä lailla vastenmielistä.
- Kuvitellaan hoitolaitos, jossa on kaksi hoitajaa työssä. Mies ja nainen. Nainen tekee aina kaikki alapääpesut ja mies ei voi tehdä koska on mies. Palkka on kuitenkin sama ja ammattinimike on sama ja työnkuva on virallisesti sama. Paitsi että oikeasti Pekka leikittää ja Pirkko touhuaa eritteiden kanssa koko päivän. Vai pitäisikö palkkaus taas avata ja byrokratiaa lisätä jne.
- Jos ihan tarkkoja ollaan, intiimialueen hiplailu on jo lähtökohtaisesti "väärin". Siinä kajotaan sellaisiin paikkoihin, joihin ei yleensä niin vain kajota. Kukaan meistä ei olisi valmis tuosta vaan päästämään satunnaisia ihmisiä tiirailemaan ja pesemään alapäätämme. Eli olosuhteiden pakosta vammaiset joutuvat luopumaan sellaisista intiimeistä rajoitteista, joita me muut pidämme itsestäänselvinä. Tämä intimiteetin loukkaus voisi olla subjektiivisesti ajatellen pienempi, jos loukkaajana olisi saman sukupuolen edustaja, mutta se loukkaus ei poistuisi kokonaan. Eli loppujen lopuksi muutos ei ratkaisevasti parantaisi elämänlaatua kuitenkaan.