Kävin aktivoitumassa tekemällä tiskivuoron ravintolassa. Oli niin hirveää että kieltäydyin, kun tarjosivat lisää töitä.

Se varmaankin tuntui raskaalta, koska sinulla ei ole tietoa tai kokemusta siitä, mitä vaativa työ voi olla. Sellainen haastava asiantuntijatyö, jossa lähdet aamukuuden koneella ykköset niskassa ja tukka laitettuna toiselle puolelle Suomea, vedät suunnittelemasi koulutuspäivän tai huippuasiantuntijoista koostuvan, vastuulllisia päätöksiä sisältävän kokouksen, usein molemmat, ja samalla jokaisessa välissä ja matkoilla hoidat muita työtehtäviä ja kirjoitat raportteja ja hoidat päätöksiä edellyttäviä posteja. Illalla kotiin kahdeksan aikaan ja seuraavan päivän tehtävien valmistelu ennen nukkumaan menoa. Asiantuntijatyö tarkoittaa sitä, että mistään et voi selvittää tai kysyä, miten työ pitäisi tehdä tai miten asiat tulisi päättää, koska sinä olet se asiantuntija, jolta niitä asioita kysytään. Siihen liittyy haasteita, paineita ja jatkuva perehtymisen ja kouluttautumisen vaade. Sitä on raskas työ. Työ, jossa tiskataan astioita, ei ole raskasta. Senkun menet vaan sinne takaisin lakki kourassa, vai millaista työn sitten pitäisi olla? Missä pääsisit helpommalla?

Vierailija kirjoitti:

Avoinna on mukava työpaikka, ok tehtävät ja kohtalainen liaksakin (n. 13-14 € / tunti). Karsinnan jälkeen ehdolla on enää kaksi hakijaa.

- toinen tekee tiskarin hommia ravintolan keittiössä mutta haluaa paremmin palkattuun ja mielekkääseen työhön. Suosituksia voi kysellä soittamalla keittiöpäällikölle.

- toinen makaa himassa peruspäivärahalla koska tiskarin hommat oli niin ikäviä ja palkkakaan ei ollut kummonen. 

Kumman luulisitte tulevan valituksi avoinna olevaan paikkaan?

Oikeasti paikka ei mene kummallekkaan näistä vaan henkilölle jolla on työn edellyttämä koulutus ja vankka työkokemus oman alan työstä, jota tiskarin duuni ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoinna on mukava työpaikka, ok tehtävät ja kohtalainen liaksakin (n. 13-14 € / tunti). Karsinnan jälkeen ehdolla on enää kaksi hakijaa.

- toinen tekee tiskarin hommia ravintolan keittiössä mutta haluaa paremmin palkattuun ja mielekkääseen työhön. Suosituksia voi kysellä soittamalla keittiöpäällikölle.

- toinen makaa himassa peruspäivärahalla koska tiskarin hommat oli niin ikäviä ja palkkakaan ei ollut kummonen. 

Kumman luulisitte tulevan valituksi avoinna olevaan paikkaan?

Oikeasti paikka ei mene kummallekkaan näistä vaan henkilölle jolla on työn edellyttämä koulutus ja vankka työkokemus oman alan työstä, jota tiskarin duuni ei ole.

Seliseliseli.

Esimerkissä jompi kumpi valitaan. Mutta koska tiedät kumpi ja haluat silti mielummin makoilla kotona et laita tähän vastausta.

Aloittaja hylkäsi selvän mahdollisuuden astua polulle jonka päässä voi odottaa mielekäs työ, hyvä elämä ja turvattu toimeentulo. Tällaisen polun läpipääsy ei tietenkään ole varmaa. Varmaa on vain se että jos polulle ei koskaan astu, sen läpi ei koskaan pääse.

Jokainen aloittajan kaltainen ja häntä puolusteleva valitsee mielummin umpikujan kun reitin eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä siinä on niin kauheaa? Eikö ne astiat pestä koneella? Laitetaan sellaiseen koriin ja se kori koneeseen, kansi kiinni, ja pari minuuttia ja ne on valmiit? 

Jos pitäis käsin pestä niin sit olis kauheeta.

Huomaa kyllä, ettet ole tiskarin hommia juuri tehnyt. Ei se kone ihmeitä tee, astiat pitää esipestä sellaisella suihkuntapaisella välineellä, josta tulee vettä kovalla paineella. Päällä pitkä essu ja kumpparit, vieressä kuuma kone, joten hiki on päällä koko ajan. Ja ai että niitä astioita, jotka sylkevät vedet kasvoille kun niitä yrittää kiireessä esipestä liian kovalla paineella... Työtä pitää tehdä todella rivakasti, kuumat astiat kuivata ja kantaa paikalleen, kärrätä likaisia astioita tiskiin jne. Pahimpia on paistamisessa käytetyt metalliastiat, joihin kaikki rasva ja muu ällötys on oikein kärähtänyt kiinni. Niitä saa hinkata puhtaaksi ihan tosissaan.

Juu, tein tiskarin hommia opiskelun ohessa muutama vuosi sitten ja voin sanoa, että myös mulle se oli paskinta hommaa ikinä. Ja olen kuitenkin tehnyt työkseni monenlaista epämukavaa, kuten siivonnut raksamiesten työmaakoppeja, syrjäytyneiden paskaisia asuntoja ym. Silti tiskarin hommat olivat pahinta, niitä en aio tehdä enää ikinä.

Ohis

Jos kuumia astioita kuivataan, niin se on ihan järjen köyhyyttä.

Miten niin? Oletko ikinä tehnyt hommia ravintolassa? Tuo on itse asiassa erittäin perusteltua, järjen köyhyyttä on päästää lautaset jäähtymään.

Ravintolassa ruokalautaset lämmitetään ennen annosten tekoa, jotta lautanen ei jäähdytä ruokaa ja annos kestää odottaa lämpölampun alla paremmin, että tarjoilija ehtii viemään sen. Lautasia säilytetään lämpökaapissa ja ne kiertävät yleensä aika nopeaan tahtiin. (Eli lautasia ei ole sadoittain ylimääräisiä, vaan lautaset kiertävät kaappiin-pöytään-tiskiin väliä tasaiseen tahtiin.)

Kaapissa lautasten lämmittäminen kestää aikansa, tiskissä lautaset kuumenevat automaattisesti. On siis erittäin järkevää ja aikaa säästävää, että tiskistä lautaset tuodaan nopeasti kaappiin ja saadaan nopeasti uudelleen käyttöön.

T. Kokki

P.S. Olen tehnyt myös tiskaushommia joskus, ja se todellakin ON raskasta! Kiire on valtava, sotku on oksettavaa, joka paikka on märkänä, on kuuma, työ on 100% seisomista ja liikkumista märällä ja liukkaalla alustalla, taukoja ei ole, astiat ovat painavia ja kuumia, korit ovat todella painavia, pujottelu kiireisten ja kiukkuisten kokkien ja tarjoilijoiden välissä painavia astiavuoria kantaen... Puhumattakaan siitä, miten huonoon kuntoon kädet menevät jatkuvasta liottamisesta, pesuaineista ja teräsvillalla hankaamisesta. Ei todellakaan ole niin helppoa hommaa, kuin kokematon voisi kuvitella.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole paha asia jos työ on fyysisesti raskasta. Ihmisen kroppa pysyy kunnossa kun sitä käytetään. Päätteen ääressä kyhjöttäminen on haitallista.

Itsellä on kaikki käsien nivelet menneet noissa hommissa. Ei edes mennyt monta vuotta. Tiskarin duunia löytyy useimmin 4-5h päivä. Sillä ei oikein elä, varsinkin kun sekin koostuu keikoista. Lisätienestinä yksi mahdollisuus. Mutta ainoana duunia ja elämänsisältönä aika huono.

Tässäkin ketjussa suurimmat ja tietävimmät asiantuntijat eivät ole itse tutustuneet kyseiseen työhön nykyaikana.

Vierailija kirjoitti:

Se varmaankin tuntui raskaalta, koska sinulla ei ole tietoa tai kokemusta siitä, mitä vaativa työ voi olla. Sellainen haastava asiantuntijatyö, jossa lähdet aamukuuden koneella ykköset niskassa ja tukka laitettuna toiselle puolelle Suomea, vedät suunnittelemasi koulutuspäivän tai huippuasiantuntijoista koostuvan, vastuulllisia päätöksiä sisältävän kokouksen, usein molemmat, ja samalla jokaisessa välissä ja matkoilla hoidat muita työtehtäviä ja kirjoitat raportteja ja hoidat päätöksiä edellyttäviä posteja. Illalla kotiin kahdeksan aikaan ja seuraavan päivän tehtävien valmistelu ennen nukkumaan menoa. Asiantuntijatyö tarkoittaa sitä, että mistään et voi selvittää tai kysyä, miten työ pitäisi tehdä tai miten asiat tulisi päättää, koska sinä olet se asiantuntija, jolta niitä asioita kysytään. Siihen liittyy haasteita, paineita ja jatkuva perehtymisen ja kouluttautumisen vaade. Sitä on raskas työ. Työ, jossa tiskataan astioita, ei ole raskasta. Senkun menet vaan sinne takaisin lakki kourassa, vai millaista työn sitten pitäisi olla? Missä pääsisit helpommalla?

Sinulla taas ei ole kokemusta siitä, että raskas voi tarkoittaa muutakin kuin henkisesti rasittavaa. Oikeasti raskas, fyysinen työ on sellaista, josta ei jäädä ikinä nauttimaan eläkkeelle. Kun henkisesti raskasta työtä tehnyt on saanut uransa hoidettua, hänellä on mahdollisuus jatkaa omia töitään kevennettynä, tai sitten nauttii ihan täysin rinnoin eläkkeestä ja vapaa-ajasta. Kun fyysisesti raskaasta työstä jäädään eläkkeelle, ei jäljellä hyvin usein ole mitään. Palkka on ollut pieni, joten omaisuutta ei ole juurikaan kertynyt ja eläke on pieni. Eläkettä laskee vielä sekin, että fyysisessä työssä sairaslomia on varsinkin vanhempana paljon. Toisin kuin joku vastaaja kuvitteli, raskas työ ei tee kropalle hyvää, vaan päin vastoin terveys on hyvin monelta mennyt kun vihdoin pääsee eläkkeelle. Sen jälkeen on edessä enää sairaat ja kivuliaat vuodet kituuttaen pienellä eläkkeellä.

En missään nimessä epäile, etteikö asiantyö olisi omalla tavallaan raskasta, mutta on todella epäkunnioittavaa puhua noin ihmisistä, jotka kirjaimellisesti antavat kaikkensa työlle.

Vierailija kirjoitti:

Se varmaankin tuntui raskaalta, koska sinulla ei ole tietoa tai kokemusta siitä, mitä vaativa työ voi olla. Sellainen haastava asiantuntijatyö, jossa lähdet aamukuuden koneella ykköset niskassa ja tukka laitettuna toiselle puolelle Suomea, vedät suunnittelemasi koulutuspäivän tai huippuasiantuntijoista koostuvan, vastuulllisia päätöksiä sisältävän kokouksen, usein molemmat, ja samalla jokaisessa välissä ja matkoilla hoidat muita työtehtäviä ja kirjoitat raportteja ja hoidat päätöksiä edellyttäviä posteja. Illalla kotiin kahdeksan aikaan ja seuraavan päivän tehtävien valmistelu ennen nukkumaan menoa. Asiantuntijatyö tarkoittaa sitä, että mistään et voi selvittää tai kysyä, miten työ pitäisi tehdä tai miten asiat tulisi päättää, koska sinä olet se asiantuntija, jolta niitä asioita kysytään. Siihen liittyy haasteita, paineita ja jatkuva perehtymisen ja kouluttautumisen vaade. Sitä on raskas työ. Työ, jossa tiskataan astioita, ei ole raskasta. Senkun menet vaan sinne takaisin lakki kourassa, vai millaista työn sitten pitäisi olla? Missä pääsisit helpommalla?

Olen tehnyt molempia. Toisessa sain arvostusta ja toisessa halveksuntaa. Arvaa kumpi oli helpompi kokea?

Vierailija kirjoitti:

Avoinna on mukava työpaikka, ok tehtävät ja kohtalainen liaksakin (n. 13-14 € / tunti). Karsinnan jälkeen ehdolla on enää kaksi hakijaa.

- toinen tekee tiskarin hommia ravintolan keittiössä mutta haluaa paremmin palkattuun ja mielekkääseen työhön. Suosituksia voi kysellä soittamalla keittiöpäällikölle.

- toinen makaa himassa peruspäivärahalla koska tiskarin hommat oli niin ikäviä ja palkkakaan ei ollut kummonen. 

Kumman luulisitte tulevan valituksi avoinna olevaan paikkaan?

Riippuu työstä ja työnantajasta.

On nimittäin työnantajissakin niitä, jotka ovat sitä mieltä että ammattitaidostaan ylpeä duunari ei mene mitä tahansa hanttihommaa tekemään. Ja että juuri se ammattitaidostaan ylpeä kannattaa palkata.

Sen kun aina tietäisi, kumman sortin työnantajalle on hakemustaan lähettämässä.

Ja sama palkan kanssa, on niitä jotka katsovat että liian vähän pyytämällä epäsuorasti sanoo, ettei ole hommassaan kovinkaan hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Miten suuri sen palkan pitäis olla että työttömät viitsii lähteä töihin? Osalla työtä tekevällä on peruspalkka 2100€/kk plus lisät miinus verot. Käteen jää 1600-1800€/kk riippuen lisien määrästä sillä pärjää todella hyvin. Mutta eihän se nyt työttömälle kelpaa.

Paskat. Mulle kelpaisi mainiosti, jos saan tehdä hommaa jota osaan. Ja joo, kyllä pärjäsin silloin kk-palkka pari vuotta sitten oli 2200 euroa eikä mitään lisiä tullut. 

Ja kyllä, olen työtön. Työnantajat taitavat katsoa, että yli viisikymppisenä olen rankkoihin fyysisiin duuneihin kelpaamaton.

Missäpäin/missä olit? Ihan mielenkiinnosta, meillä nimittäin oli tuossa yksi päivä tiskari joka oli niin kypsä koko hommaan, että sanoi että viimeiseksi kerraksi jää ja ei missään nimessä tule uudestaan, vaikka pyydettiin.

Ei sillä, en minäkään sitä pidemmän päälle tekisi, 4 viikkoa oli maksimi minkä jaksoin. Välillä ihan kiva tosin tuurata sairastelijoita kun saa vain laittaa aivot narikkaan, eikä tarvitse seurustella asiakkaiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä siinä on niin kauheaa? Eikö ne astiat pestä koneella? Laitetaan sellaiseen koriin ja se kori koneeseen, kansi kiinni, ja pari minuuttia ja ne on valmiit? 

Jos pitäis käsin pestä niin sit olis kauheeta.

Oletko edes kokeillut ikinä?

Hirvittävän kuumaa ja meluisaa, tarjoilijat ja kokit paiskovat tuodessaan astioita. Osa heistä tylyjä ja ylimielisiä. Mulla tinnitti korvissa koko loppupäivän siitä metelistä.

Joutuu työskentelemään huonoissa asennoissa ja koko ajan seisomaan. Liian kiire, mä nyt pystyin tekemään nopeasti, kun oli vaan 5 tunnin vuoro. Mut jos tota tekisi enemmän tai normaalipituista päivää, niin ei jaksaisi.

Plus et tiskari tuntuu olevan sitä alinta kastia, joka ei tarvitse edes taukoa. Kysyin nätisti kolme kertaa pääsisinkö kahvitauolle, tiuskivat vaan jotain vastaukseksi. Lopulta vaan menin, kun oli pakko levähtää.

Fyysisesti ja henkisesti rankkaa.

Ap

Tota se on. Olen ollut tiskarina ja vielä ilmaseksi. Palkka oli ruoka. Tiskarina ollessa opiskelin kokiksi koko aika. 10h tiskasin ja noin 5-8h treenasin safkaa. Olin ranskassa tosin silloin ja asuntona oli kimppakämppä muiden työlaisten kanssa mikä tuli ravintolan puolesta-. Olin sillo 16v kun alotin ton ja nyt olen sit keittiömestari omassa ravintolassa helsingissä.. Keittiö on kova ja kuuma paikka

Entä jos 50-vuotiaana jäisit työttömäksi? Sujuisiko se samalla tavalla kuin silloin nuorena? Tai pienten lasten äitinä? Voisi tuon saman tehdä? Voisiko sen tehdä ilman toivoa uran noususta? Eli olla 16 vuotiaasta eläkeikään tiskari? Tilanteet ovat erilaisia, vaikka työ olisi sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten suuri sen palkan pitäis olla että työttömät viitsii lähteä töihin? Osalla työtä tekevällä on peruspalkka 2100€/kk plus lisät miinus verot. Käteen jää 1600-1800€/kk riippuen lisien määrästä sillä pärjää todella hyvin. Mutta eihän se nyt työttömälle kelpaa.

Paskat. Mulle kelpaisi mainiosti, jos saan tehdä hommaa jota osaan. Ja joo, kyllä pärjäsin silloin kk-palkka pari vuotta sitten oli 2200 euroa eikä mitään lisiä tullut. 

Ja kyllä, olen työtön. Työnantajat taitavat katsoa, että yli viisikymppisenä olen rankkoihin fyysisiin duuneihin kelpaamaton.

Sama. Kyllä nää oman alan hommat, jotka todellakin osaa ja ovat mukavia, maistuvat parin tonnin palkalla heittämällä.

Mutta työttömyyden iskiessä tarjolle joku raskas tiskari ym. tyyppinen raataminen samalla palkalla, niin vitut sanon minä ja oikaisen jalat työttömyyssohvalle.

Ei enää tällä iällä mitään orjariento hommia.

M46

Miten tiskaajana pärjää rillipää, ts. onko niin kuuma ja kostea duuni että rillien huurtumiselta ei näe mitään, ei siis edes tehdä työtään?

Muuten niin jos käyttäisi korvatulppia ja on paksu nahka ja tekee hommaa kaikessa rauhassa omaa tahtia niin onnistuuko? Eli ei vain välitä siitä mitä huudetaan. (Tulppien läpi kuulee puheen ihan hyvin, mutta pahimmilta meluhuipuilta ne voivat suojata.)

Kuulostaa että työssä on ainakin se hyvä puoli että koko ajan saa tehdä, ei tarvitse istua kokouksissa turhaa jaaritusta kuuntelemassa.

Pitäisi pistää pari työtöntä dippainssiä tiskaamaan, vaikka konetekniikan, kemiantekniikan ja tuotantotalouden alalta. Kehittäisivät ravintolaan soveltuvan automatisoidun tiskauslinjaston. Ei enää huolta työvoimapulasta, ei enää työtä jossa hajottaa kroppansa lopullisesti! Kumma että tuo pitää yhä edelleen hoitaa käsityönä.

Haiskahtaa trollilta mutta okei... tilanne jossa työttömyys on työttömän oma vika kun ei tarjottu työ kelvannut vain siksi että se ei ollut kivaa... olin ensin aktiivimallia vastaan mutta alan ymmärtää miksi työttömiä suytetään omasta työttömyydestään. Aktiivimallin lisäksi saisivat ottaa käytäntöön leikkauksen tukiin, jos tarpeeksi monesta työpaikasta kieltäytyy vain mukavuus syistä.. :/ tämä kun tuntuu olevan työttömien jatkuvan työttömyyden suurin ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin raskasta?

Mä olin joskus ruokakaupassa tiskarina. Karmeeta hommaa. Kokoajan kauhee kiire ja pelkäs kokoajan, että rikkoo ja kolhii niitä keraamisia astioita kiireessä.

Ne kana/lihagrillit vai mitkä lie ritilät oli hirveitä pestä, kun kana oli paistunut ja palanut niihin kiinni ja yritä niitä kiireessä hinkata puhtaaksi. Ei meinannut irrota palanut karsta millään vaikka ritilät olivat ennen pesua likoamassa pesuainevedessä puolikin tuntia ennen pesua.

Olin itsekin yhden kesän tavaratalon ruokaosaston siivoojana siivousfirman palkkalistoilla. Palkka oli pieni, mutta siitä huolimatta minun piti itse ostaa kumihanskoja tiskaukseen. Kaikki lihaosaston terävät veitset piti pestä käsin, joten hanskoihin tuli reikiä hetkessä. Sain siivousfirmalta moitteita, yksien hanskojen olisi pitänyt kestää pitempään kuin viikon eikä uusia annettu.

Paras oli, kun sain haavan veitsestä ranteeseen. Veri tippui lattialle, kun lähdin etsimään lääkekaappia, jota ei kuintekaan löytynyt. Sellainen olis ollut jossain toimistossa, jonko ovi oli lukossa. Sain haavan sidottua käsipaperilla ja kumihanskalla. Kerroin asiasta seuraavana päivänö esimiehelle ja hän sanoi "pitää olla jatkossa varovainen".

Inhosin myös grillin pesua. Selkä oli täynnä euron kolikon kokoisia palovammoja, kun kuuma rasva tippui selkään grilliä pestäessä. Ne oli kipeitä ja parani hitaasti. Vieläkin nousee niskahiukset pystyyn, kun muistelen sitä.

parikymppisenä tuo meni, mutta nyt päälle viisikymppisenä en enää jaksaisi.

Mun mielestä tuo tiskarin homma on sellaista ihanaa "aivot narikkaan" työtä. Sitä jaksaa aina pätkissä. Ei tarvii ajatella yhtään mitään, senkun tekee vaan ja sen duunin voi jättää taakseen.

Apukokki saa monessa paikassa kympin tunti, etten odottaiskaan tiskarin saavan parempia palkkoja.

Keikkatyöläinen, olen ottanut vastaan pääkokin "sijaisuuksia" ja blokkarinkin. Tarjoilemaan en suostu, en jaksa ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Haiskahtaa trollilta mutta okei... tilanne jossa työttömyys on työttömän oma vika kun ei tarjottu työ kelvannut vain siksi että se ei ollut kivaa... olin ensin aktiivimallia vastaan mutta alan ymmärtää miksi työttömiä suytetään omasta työttömyydestään. Aktiivimallin lisäksi saisivat ottaa käytäntöön leikkauksen tukiin, jos tarpeeksi monesta työpaikasta kieltäytyy vain mukavuus syistä.. :/ tämä kun tuntuu olevan työttömien jatkuvan työttömyyden suurin ongelma.

Aktiivimallilla ei ole mitään tekemistä tarjotusta työstä kieltäytymisen kanssa.

Niinhän on ollut jo ennenkin, että jos tarjotusta työstä kieltäytyy niin karenssia pukkaa.

Mihin siinä sinusta mitään aktiivimallia vielä tarvitaan?

Olen ollut kaksi vuotta työttömänä ja ainuttakaan työtä ei ole tarjottu, niin että olisin ihan peräti kieltäytymään päässyt. Revi siitä. Hakenut kyllä olen, mutta kun en ole työnantajille kelvannut niin olen sitten aktiivimallisi mielestä passiivinen.

Aktiivimallin tarkoitus on, että päästään rankaisemaan muitakin kuin työstä kieltäytyviä, eli myös tuloksetta työtä hakevia. 

Mallin kannatus näkyy perustuvan ihan vain siihen, ettei tiedetä, mistä siinä säädetään. Sehän on jo ihan ministeritasollakin käynyt ilmi. Sinä näköjään jatkat samalla linjalla.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi pistää pari työtöntä dippainssiä tiskaamaan, vaikka konetekniikan, kemiantekniikan ja tuotantotalouden alalta. Kehittäisivät ravintolaan soveltuvan automatisoidun tiskauslinjaston. Ei enää huolta työvoimapulasta, ei enää työtä jossa hajottaa kroppansa lopullisesti! Kumma että tuo pitää yhä edelleen hoitaa käsityönä.

Totta, monella alalla olisi mahdollista kehittää sitä työnkuvaa ja keventää sitä koneilla tai laitteilla, mutta veisikö ne sitten työt kokonaan. Ja aika moni insinööri tienaisi miljoonia kun kehittelisi laitteita. Muun muassa kaupanalalla näitä työtehtäviä on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haiskahtaa trollilta mutta okei... tilanne jossa työttömyys on työttömän oma vika kun ei tarjottu työ kelvannut vain siksi että se ei ollut kivaa... olin ensin aktiivimallia vastaan mutta alan ymmärtää miksi työttömiä suytetään omasta työttömyydestään. Aktiivimallin lisäksi saisivat ottaa käytäntöön leikkauksen tukiin, jos tarpeeksi monesta työpaikasta kieltäytyy vain mukavuus syistä.. :/ tämä kun tuntuu olevan työttömien jatkuvan työttömyyden suurin ongelma.

Aktiivimallilla ei ole mitään tekemistä tarjotusta työstä kieltäytymisen kanssa.

Niinhän on ollut jo ennenkin, että jos tarjotusta työstä kieltäytyy niin karenssia pukkaa.

Mihin siinä sinusta mitään aktiivimallia vielä tarvitaan?

Olen ollut kaksi vuotta työttömänä ja ainuttakaan työtä ei ole tarjottu, niin että olisin ihan peräti kieltäytymään päässyt. Revi siitä. Hakenut kyllä olen, mutta kun en ole työnantajille kelvannut niin olen sitten aktiivimallisi mielestä passiivinen.

Aktiivimallin tarkoitus on, että päästään rankaisemaan muitakin kuin työstä kieltäytyviä, eli myös tuloksetta työtä hakevia. 

Mallin kannatus näkyy perustuvan ihan vain siihen, ettei tiedetä, mistä siinä säädetään. Sehän on jo ihan ministeritasollakin käynyt ilmi. Sinä näköjään jatkat samalla linjalla.

Olen opiskellut viimeiset 8 vuotta ka jäänyt vasta työttömäksi että siinä mielessä minulla ei ole kokemusta mitä työtön joutuu kestämään. En missään nimessä olettanut että kaikki työttömät ovat laiskoja. Mutta tämän nirsouden olen työttömyydestä huolimatta huomannut. Eli hyvä jos noin on jo.

Ja sanon vielä senkin, että aktiivimallia noudattaessa työttömän työttömyys ei ole enää työttömän itsensä vika sillä kyllä se työnantajan suostumus siihen tarvitaan. Mutta jos työtä tarjotaan sa siitä kieltäydytään niin ei siinä voi silloi enää kuin työtöntä itseään syyttää.

Joten sen sijaan että taisteltaisiin aktiivisuutta vastaan, (sillä niin usein kuulee että työtön on vain laiska paska) tuota nirsoutta vastaan pitäisi myös taistella enemmän. Kaksi kesää itsekin tiskatina toiminut kesätöitä tehdessä eikä ollut mitään hullumpaa hommaa.

Mutta kuten sanoin, olen vasta jäänyt työttömäksi. Tämä on vain mielikuva joka minulle on ulkopuolelta katsoessa kasvanut. Joten tiedän että voin olla että parin kuukauden päästä jo ihan toista mieltä. Aika näyttää. :) Jättäkää siis haukut pois jos teillä on jotain kommentoitavaa. Sillä miten toisten haukkuminen asiaa parantaa? Ei mitenkään. Kuulen mielelläni kokemuksistanne, niistäkin jotka ovat tuota mielikuvaani vastaan. Mutta tehkää se mielummin asiallisesti.

Ei ihme että trolleja liikkuu täällä näin paljon juuri tämän ”pitää päästä haukkumaan toista” asenteen takia.