Mitä sanoisitte uskovaiselle asiakkaalle joka
kertoisi sinulle usein, että ihmisellä ei ole kuoleman jälkeen kuin kaksi vaihtoehtoa, ja se toinen niistä ei ole kiva ja toiseen pääsee vain Jeesuksen avulla.
Hän myös kertoisi rukoilevansa joka ilta, että sinäkin löytäisit sen oikean tien.
Kommentit (30)
Olen sanonut useammallakin tällaiselle, että olette nyt uskonto- ja politiikkavapaalla vyöhykkeellä.
.
.
T: kokki-tarjoilija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi pitäisi olla ilkeä. Tuo kiitos on varmasti ihan hyvä. Eri juttu sitten, jos sama ihminen toistuvasti tämän jälkeen jatkaa juttujaan.
Niin, alkuun ajattelinkin, että höpisköön, mutta tapaan häntä useamman kerran viikossa ja tämä on alkanut jo vähän ahdistaa ja ärsyttää.
Hän ei ole dementoitunut. Silloin voisikin antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos jos olisi. Tämä alkaa tuntua jo henkiseltä väkivallalta. Minä en tietenkään voi sanoa oikein mitään, mutta ei tunnu enää hyvältä ajatukselta myöskään kiittää koska asia ottaa niin päähän.Ap
Jos on isompi työpaikka, jossa useampi asiakaspalvelija sekä esimies, voi asian ottaa puheeksi ja sopia yhtenäisestä tavasta vastata. Sama ongelma ehkä kollegoillakin. Jo asian jakaminen helpottaa, voit saada vertaistukea. Selvä se, ettei asiakkaita voi karkottaa.
Vierailija kirjoitti:
"Painu vit tuun"
Ei asiakkaalle voi noin sanoa vaikka kuinka mieli tekisi.
Pakko vaan niellä hihhulien sekoilut ja hymyillä.
Sano että rukoilet lentävää spakettihirviötä hänen sielunsa puolesta.
"Ei kiitos" on mun vastaukseni jos joku toivottaa Jumalan siunausta, enkeleitä matkallesi tms.
Vierailija kirjoitti:
Hymyilen ja kiitän. Aina silloin tällöin näitä puolesta rukoiluja ja käännytysyrityksiä tulee vastaan. Jotkut tuovat esim. minulle työpaikalleni tullessaan lehtisiä. Kiitän nätisti, mutta jos yritetään aloittaa käännytyskeskustelua, torppaan sen ja siirrän keskustelun siihen aiheeseen, jonka vuoksi ihminen tuli minua tapaamaan. Se on helppoa, koska tapaamisaika on hyvin rajattu. Olen ateisti mutta en kerro sitä näille tyypeille.
Kannatan myös tällaista. Yritä olla se, joka hallitsee keskustelunaihetta. Muuten suhtaudu ystävällisesti ja kohteliaasti kuin kehen tahansa, joka haluaa selittää juttujaan. Aspalle tällaisia piisaa.
Ei ole siis väliä, vaikka oikeasti olisit saatananpalvoja, varmaa on vain se, että erilaisissa asiakkaissa joka tapauksessa on niitä, jotka ajattelee asioista täysin eri lailla, tällainen tapaus on vain yksi sinne jonon jatkoksi.
En ymmärrä, miksi pitäisi kiitellä. Jos joku sanoisi minulle rukoilevansa puolestani, sanoisin "Ei kiitos". Ei ole ilkeätä.
Itse olen kyllä uskovainen, mutta ei tulisi mieleenkään käyttäytyä asiakkaasi tavalla. Jotenkin ahdistunutta ja pakkomielteistä toimintaa. Eikö hänelle voisi ystävällisesti mutta napakasti todeta vaikka että "mielestäni tämä asia on otettu esille riittävän monta kertaa, eiköhän se nyt riitä. Kiitos."
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi pitäisi kiitellä. Jos joku sanoisi minulle rukoilevansa puolestani, sanoisin "Ei kiitos". Ei ole ilkeätä.
Minäkään en ymmärrä miksi pitäisi kiittää jos joku sanoo rukoilevansa, että toinen löytää Jeesuksen. Sen vielä ymmärrän jos joku sanoo rukoilevansa toisen puolesta muuten vaan ja toivoisi muuten vaan hyvää.
Tuossa, että yritetään muuttaa toista rukouksen tai vaikka manauksen avulla toisenlaiseksi kuin mitä ihminen itse haluaa on sekaantumista toisen omaan vapaaseen tahtoon ja se jos mikä on saatanasta. Jos joku jumala olisi olemassa, niin se ei varmasti haluaisi niin tehtävän.
Niin, alkuun ajattelinkin, että höpisköön, mutta tapaan häntä useamman kerran viikossa ja tämä on alkanut jo vähän ahdistaa ja ärsyttää.
Hän ei ole dementoitunut. Silloin voisikin antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos jos olisi. Tämä alkaa tuntua jo henkiseltä väkivallalta. Minä en tietenkään voi sanoa oikein mitään, mutta ei tunnu enää hyvältä ajatukselta myöskään kiittää koska asia ottaa niin päähän.
Ap