Lue keskustelun säännöt.
Rauhallinen keskustelukin vai riitelyä, jos on erimieltä?
07.01.2018 |
Aina kun miehen kanssa yritän keskustella jostain aiheesta (yleensä jonkin asian tekeminen) ja huomataan, että ollaan asiasta erimieltä, mies raivostuu ja väittää mun riitelevän. Mistä lähtien erimielisyyksistä keskustelu on ollut heti riitelyä, vaikka asiasta keskustelee rauhallisella äänellä perustellen. Mies näyttää kokevan, että se keskustelu ja perustelu on asian inttämistä. Ei se mun mielestä ole! Pitäisikö mun muka vaan niellä miehen kanta asiaan sanomatta omaa kantaani. Mitä h*toa tuon kanssa pitäisi tehdä?! Riitely nyt on vihoviimeinen asia mitä haluan tuon miehen kanssa tehdä (varsinkin kun se on aina tämmöistä! Mies haukkuu ja suuttu). Miten tuon miehen kanssa voi puhua mistään erimielisyydestä siten, että hän ei ota sitä heti riitelynä? Tämä tilanne on ihan käsittämätön ja älytön!
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riitely on sitä, että kaksi henkilöä on eri mieltä jostain asiasta ja pyritään löytämään kumpaakin miellyttävä vaihtoehto. Huutaminen ei kuulu riitelyyn vaikkakin monet niin kuvittelevat.
Tuo ei ole riitelyä vaan ongelmanratkaisukeskustelu. Kuuluu mm. lukion äidinkielen oppimäärään. Riitelyyn liittyy affektiivisuus ja vastakkainasettelu, usein myös äänen korottaminen ja voimakas retoriikka.
Tämän munkin mies voisi ehkä ymmärtää. Pitää kokeilla.
Ap sanoo miehen raivostuvan ja kokevan asian riitana ja inttämisenä. Eikö siinä ole aika selväsi affektiivisuutta, vastakkainasettelua ja voimakasta retoriikkaa. Jos äätä ei koroteta, niin tarkoittaako se ap:n milestä että kyse ei ole riidasta? Mies on selvästi eri mieltä. Onko tästä asiasta keskustelu miehen kanssa ap:n mielestä riitaa?
Mä oon siis ap. Joo se tarkoittaa juuri sitä, että se ei ole mun mielestä riitelyä. Ei sekään ole riitaa jos rauhallisella äänellä kiihtymättä keskustelisimme miehen kanssa tästä asiasta. Se ei vaan onnistu kun mies kiihtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni on ihan sama, kutsuuko jotain asiaa riitelyksi vai ei. Enemmän ihmetyttää, miksi tunnutte molemmat keskittyvän semantiikkaan sen sijaan, että käsittelisitte itse asiaa. Jos miehelle on ongelma olla eri mieltä ja keskustella näitä erimielisyyksiä auki, eikö tätä kannattaisi yrittää ratkaista jotenkin?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on ihan sama, kutsuuko jotain asiaa riitelyksi vai ei. Enemmän ihmetyttää, miksi tunnutte molemmat keskittyvän semantiikkaan sen sijaan, että käsittelisitte itse asiaa. Jos miehelle on ongelma olla eri mieltä ja keskustella näitä erimielisyyksiä auki, eikö tätä kannattaisi yrittää ratkaista jotenkin?
Tässä minä eli ap yritän nimenomaan ratkaista asiaa jotenkin. Itseasiassa on ole yhtään varma, että onko miehelle ongelma olla erimieltä, vai mikä mättää. Tiedän, että meistä kumpikaan ei halua riidellä. MUTTA miten hitossa erimielisyyksistä voi sitten koskaan keskustella? Niitä erimielisyyksiä kun ei voi edes mitenkään välttää.
Mies selitti asian nyt siten, että hän voisikin keskustella erimielisyydestä, jos mulla on jokaiseen vasta-argumenttiin uusi perustelu, jos vanha peustelu ei ole ollut miehen mielestä tarpeeksi hyvä. Hän suuttuu siitä, että toistaa samaa perustelua (vaikka perustelu olisi minusta riittävä). En kyllä tiedä tuleeko tämä toimimaan, mutta lupasin miehelle, että nyt koitan sanoa aina uuden paremman perustelun jos vanha perustelu ei ole mukamas hyvä. Lisäksi mies sanoi, että vaikka hän puhuu asiasta riitelynä se on kuulemma vain sana jolla kuvaa asiaa. Ei välttämättä riitelyä. Kyse on vain semantiikasta.
Tänään erimielisyys tuli siitä, että mies antoi toistamiseen taaperolle aamupalaksi pannukakkua. Sanoin miehelle, että annan puuroa, kun se on ravitsevampaa. Mies sanoi, että ei kannukakku ole epäravitsevaa kun siinä on samoja aineksia kuulemma tms. kuin leivässä tai puurossa. Jäimme sitten väittelemään asiasta ehkä 5min ajaksi, kunnes mies raivostui ja väitti mun riitelevän.
Mitä tehdä kun mies ei puhu mitään ja yrittää keskustella tärkeistä asioista? Onko se eron paikka kun ei kerta kaikkiaan saa miehestä mitään irti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies selitti asian nyt siten, että hän voisikin keskustella erimielisyydestä, jos mulla on jokaiseen vasta-argumenttiin uusi perustelu, jos vanha peustelu ei ole ollut miehen mielestä tarpeeksi hyvä. Hän suuttuu siitä, että toistaa samaa perustelua (vaikka perustelu olisi minusta riittävä). En kyllä tiedä tuleeko tämä toimimaan, mutta lupasin miehelle, että nyt koitan sanoa aina uuden paremman perustelun jos vanha perustelu ei ole mukamas hyvä. Lisäksi mies sanoi, että vaikka hän puhuu asiasta riitelynä se on kuulemma vain sana jolla kuvaa asiaa. Ei välttämättä riitelyä. Kyse on vain semantiikasta.
Tänään erimielisyys tuli siitä, että mies antoi toistamiseen taaperolle aamupalaksi pannukakkua. Sanoin miehelle, että annan puuroa, kun se on ravitsevampaa. Mies sanoi, että ei kannukakku ole epäravitsevaa kun siinä on samoja aineksia kuulemma tms. kuin leivässä tai puurossa. Jäimme sitten väittelemään asiasta ehkä 5min ajaksi, kunnes mies raivostui ja väitti mun riitelevän.
viisi minuuttia vääntöä mokoman vuoksi? ehkä ongelma onkin siinä, että sinä puutut mitättömiin seikkoihin sen sijaan että antaisit miehen tehdä rauhassa hommansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies selitti asian nyt siten, että hän voisikin keskustella erimielisyydestä, jos mulla on jokaiseen vasta-argumenttiin uusi perustelu, jos vanha peustelu ei ole ollut miehen mielestä tarpeeksi hyvä. Hän suuttuu siitä, että toistaa samaa perustelua (vaikka perustelu olisi minusta riittävä). En kyllä tiedä tuleeko tämä toimimaan, mutta lupasin miehelle, että nyt koitan sanoa aina uuden paremman perustelun jos vanha perustelu ei ole mukamas hyvä. Lisäksi mies sanoi, että vaikka hän puhuu asiasta riitelynä se on kuulemma vain sana jolla kuvaa asiaa. Ei välttämättä riitelyä. Kyse on vain semantiikasta.
Tänään erimielisyys tuli siitä, että mies antoi toistamiseen taaperolle aamupalaksi pannukakkua. Sanoin miehelle, että annan puuroa, kun se on ravitsevampaa. Mies sanoi, että ei kannukakku ole epäravitsevaa kun siinä on samoja aineksia kuulemma tms. kuin leivässä tai puurossa. Jäimme sitten väittelemään asiasta ehkä 5min ajaksi, kunnes mies raivostui ja väitti mun riitelevän.
viisi minuuttia vääntöä mokoman vuoksi? ehkä ongelma onkin siinä, että sinä puutut mitättömiin seikkoihin sen sijaan että antaisit miehen tehdä rauhassa hommansa.
Ei asia ole minun mielestäni mitätön. Pannukakun syöttäminen aamupalaksi on johtanut aikaisemmallakin kerralla siihen, että taapero kiukkuaa sen jälkeen tunnissa parissa tunnis nälissään ja minä en ehdi hoitaa mitään omia hommiani, kun joudun keskeyttämään ne menemällä antamaan taaperolle jotain ravitsevampaa ja täyttävämpää ruokaa. Samalla vielä vastasyntynyt vauva huutaa. Soppa on valmis. Tämäkin kaikki vain siksi, että minä satuin nukkumaan vauvan kanssa aamulla pidempään, enkä herännyt tekemään taaperolle aamupalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies selitti asian nyt siten, että hän voisikin keskustella erimielisyydestä, jos mulla on jokaiseen vasta-argumenttiin uusi perustelu, jos vanha peustelu ei ole ollut miehen mielestä tarpeeksi hyvä. Hän suuttuu siitä, että toistaa samaa perustelua (vaikka perustelu olisi minusta riittävä). En kyllä tiedä tuleeko tämä toimimaan, mutta lupasin miehelle, että nyt koitan sanoa aina uuden paremman perustelun jos vanha perustelu ei ole mukamas hyvä. Lisäksi mies sanoi, että vaikka hän puhuu asiasta riitelynä se on kuulemma vain sana jolla kuvaa asiaa. Ei välttämättä riitelyä. Kyse on vain semantiikasta.
Tänään erimielisyys tuli siitä, että mies antoi toistamiseen taaperolle aamupalaksi pannukakkua. Sanoin miehelle, että annan puuroa, kun se on ravitsevampaa. Mies sanoi, että ei kannukakku ole epäravitsevaa kun siinä on samoja aineksia kuulemma tms. kuin leivässä tai puurossa. Jäimme sitten väittelemään asiasta ehkä 5min ajaksi, kunnes mies raivostui ja väitti mun riitelevän.
viisi minuuttia vääntöä mokoman vuoksi? ehkä ongelma onkin siinä, että sinä puutut mitättömiin seikkoihin sen sijaan että antaisit miehen tehdä rauhassa hommansa.
Ei asia ole minun mielestäni mitätön. Pannukakun syöttäminen aamupalaksi on johtanut aikaisemmallakin kerralla siihen, että taapero kiukkuaa sen jälkeen tunnissa parissa tunnis nälissään ja minä en ehdi hoitaa mitään omia hommiani, kun joudun keskeyttämään ne menemällä antamaan taaperolle jotain ravitsevampaa ja täyttävämpää ruokaa. Samalla vielä vastasyntynyt vauva huutaa. Soppa on valmis. Tämäkin kaikki vain siksi, että minä satuin nukkumaan vauvan kanssa aamulla pidempään, enkä herännyt tekemään taaperolle aamupalaa.
Huomaatko nyt? Alat inttää minullekin, vaikka voisit vain rauhassa todeta että tosiaan, pikku juttu, antaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies selitti asian nyt siten, että hän voisikin keskustella erimielisyydestä, jos mulla on jokaiseen vasta-argumenttiin uusi perustelu, jos vanha peustelu ei ole ollut miehen mielestä tarpeeksi hyvä. Hän suuttuu siitä, että toistaa samaa perustelua (vaikka perustelu olisi minusta riittävä). En kyllä tiedä tuleeko tämä toimimaan, mutta lupasin miehelle, että nyt koitan sanoa aina uuden paremman perustelun jos vanha perustelu ei ole mukamas hyvä. Lisäksi mies sanoi, että vaikka hän puhuu asiasta riitelynä se on kuulemma vain sana jolla kuvaa asiaa. Ei välttämättä riitelyä. Kyse on vain semantiikasta.
Tänään erimielisyys tuli siitä, että mies antoi toistamiseen taaperolle aamupalaksi pannukakkua. Sanoin miehelle, että annan puuroa, kun se on ravitsevampaa. Mies sanoi, että ei kannukakku ole epäravitsevaa kun siinä on samoja aineksia kuulemma tms. kuin leivässä tai puurossa. Jäimme sitten väittelemään asiasta ehkä 5min ajaksi, kunnes mies raivostui ja väitti mun riitelevän.
viisi minuuttia vääntöä mokoman vuoksi? ehkä ongelma onkin siinä, että sinä puutut mitättömiin seikkoihin sen sijaan että antaisit miehen tehdä rauhassa hommansa.
Ei asia ole minun mielestäni mitätön. Pannukakun syöttäminen aamupalaksi on johtanut aikaisemmallakin kerralla siihen, että taapero kiukkuaa sen jälkeen tunnissa parissa tunnis nälissään ja minä en ehdi hoitaa mitään omia hommiani, kun joudun keskeyttämään ne menemällä antamaan taaperolle jotain ravitsevampaa ja täyttävämpää ruokaa. Samalla vielä vastasyntynyt vauva huutaa. Soppa on valmis. Tämäkin kaikki vain siksi, että minä satuin nukkumaan vauvan kanssa aamulla pidempään, enkä herännyt tekemään taaperolle aamupalaa.
Huomaatko nyt? Alat inttää minullekin, vaikka voisit vain rauhassa todeta että tosiaan, pikku juttu, antaa olla.
Sinun mielestäsi mun pitää siis valehdella asian olevan pikkujuttu? Jep jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhallisella äänellä pystyy mukavasti nälvimään ja vittuilemaan. Sellainen "keskustelu" on tasan yhtä mukavaa kuin huutaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies selitti asian nyt siten, että hän voisikin keskustella erimielisyydestä, jos mulla on jokaiseen vasta-argumenttiin uusi perustelu, jos vanha peustelu ei ole ollut miehen mielestä tarpeeksi hyvä. Hän suuttuu siitä, että toistaa samaa perustelua (vaikka perustelu olisi minusta riittävä). En kyllä tiedä tuleeko tämä toimimaan, mutta lupasin miehelle, että nyt koitan sanoa aina uuden paremman perustelun jos vanha perustelu ei ole mukamas hyvä. Lisäksi mies sanoi, että vaikka hän puhuu asiasta riitelynä se on kuulemma vain sana jolla kuvaa asiaa. Ei välttämättä riitelyä. Kyse on vain semantiikasta.
Tänään erimielisyys tuli siitä, että mies antoi toistamiseen taaperolle aamupalaksi pannukakkua. Sanoin miehelle, että annan puuroa, kun se on ravitsevampaa. Mies sanoi, että ei kannukakku ole epäravitsevaa kun siinä on samoja aineksia kuulemma tms. kuin leivässä tai puurossa. Jäimme sitten väittelemään asiasta ehkä 5min ajaksi, kunnes mies raivostui ja väitti mun riitelevän.
viisi minuuttia vääntöä mokoman vuoksi? ehkä ongelma onkin siinä, että sinä puutut mitättömiin seikkoihin sen sijaan että antaisit miehen tehdä rauhassa hommansa.
Ei asia ole minun mielestäni mitätön. Pannukakun syöttäminen aamupalaksi on johtanut aikaisemmallakin kerralla siihen, että taapero kiukkuaa sen jälkeen tunnissa parissa tunnis nälissään ja minä en ehdi hoitaa mitään omia hommiani, kun joudun keskeyttämään ne menemällä antamaan taaperolle jotain ravitsevampaa ja täyttävämpää ruokaa. Samalla vielä vastasyntynyt vauva huutaa. Soppa on valmis. Tämäkin kaikki vain siksi, että minä satuin nukkumaan vauvan kanssa aamulla pidempään, enkä herännyt tekemään taaperolle aamupalaa.
Ap kuulostaa ärsyttävältä inttäjältä. Ei ihme jos mies huomauttaa, että samaa perustetta ei tule käyttää useampaan kertaan (muu on inttämistä). Kummaa myös että jos mies selvästi suuttuu asiasta, niin ap mitätöi tämän tunteen väittämällä että kyse ei ole riidasta.
Parempi varmaan jos mies ei jatkossa syöttäisi lapsia, vaan ap saisi herätä itse syöttämään haluamallaan tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riitely on sitä, että kaksi henkilöä on eri mieltä jostain asiasta ja pyritään löytämään kumpaakin miellyttävä vaihtoehto. Huutaminen ei kuulu riitelyyn vaikkakin monet niin kuvittelevat.
Tuo ei ole riitelyä vaan ongelmanratkaisukeskustelu. Kuuluu mm. lukion äidinkielen oppimäärään. Riitelyyn liittyy affektiivisuus ja vastakkainasettelu, usein myös äänen korottaminen ja voimakas retoriikka.
Selvästihän tuossa on tunnetta ja vastakkaisuutta olemassa. Vai onko ap:n viesti muka ihan neutraali? Esim. minä en huuda koskaan. Enkö siis koskaan riitele? Voin olla todella vit***ntunut, mutta puhun edelleen rauhallisesti.
Komenttini liittyi viestiin, jota siteerasin.
Käytä lainausta, jos haluat muiden arvaavan mitä viestiä siteeraat. Muuten oletetaannettä viittaat ap:n viestiin.
Mitä tuo kirjoittaja sitten mielestäsi teki, ellei käyttänyt lainausta??
Mitä tulee aloittajan ja miehensä tilanteeseen, niin mielipiteeni muuttui siinä vaiheessa kun aloittaja sanoi toistavansa samaa perustelua. Ei kuulosta rakentavalta keskustelulta erimielisyyksistä vaan inttämiseltä. Ei ihme että mies hermostuu.
wut