Onko teistä kiusaamista, jos blogeista ja niiden pitäjistä keskustelaan netissä?

Omasta mielestäni blogeista ja blogien herättämistä ajatuksista tulisi voida keskustella, kunhan keskustelu ei käänny haukkumiseen, valehteluun, vääristelyyn tai yksityisten asioiden levittelyyn. Oli sääli, että esimerkiksi instan kommenttirinkiä koskevat keskustelut katosivat samantien, vaikka pointti ei ollut haukkua ketään yksittäistä bloggaajaa vaan käsitellä yleistä ilmiötä, joka herätti paheksuntaa. Samoin koen aiheelliseksi sen, että blogeista voidaan kritisoida esimerkiksi kertakäyttökulttuuria, turkisten suosimista, lemmikkieläinten asemaa esineenä, bloggaajan itsensä kirjoittamia poliittisia (usein tahallaan provosoivia) mielipiteitä tai lasten asettamista julkisuuteen.

Nämä edellä mainitut asiat ovat mielestäni tärkeitä kysymyksiä, ja monikaan bloggaaja ei omalla tontillaan julkaise kysymyksiä/eriäviä mielipiteitä noista aiheista. Siksi pitäisikin olla kanava, jossa olisi mahdollista asiallisesti pohtia näitä teemoja. Harmi vaan, että kovinkaan usein keskustelut eivät säily täysin asialinjalla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa on epäasiallista, mutta sellaisesta ei pääse koskaan täysin eroon,mielestäni aikuinen voi valita. Jos avaa jonkun blogin ja jatkaa sitä vuodesta toiseen, niin silloin tavallaan pitää kestää myös tietyt asiat. Itse en ikinä viitsisi pitää blogia enkä haluais   lukea paskaa .Monihan elää sillä, joten työssä on aina negapuolensa....

Mutta sepäs se, tuo asenne juuri aiheuttaa sitä kiusaamista: sun mielestä se on bloggaajan omaa syytä, että häntä kiusataan. Näin niitä kiusattuja aina syyllistetään niin koulu- kuin työelämässäkin.

Mullekin opettajat rehtoria myöten sanoi, että "olet niin herkkä, älä välitä, että sua kiusataan." Kyllä, menee tunteisiin, vaikken bloggajaa olekaan...

En ole aiempi kommentoija mutta ihan oikeasti vertaat bloggaajista käytäviä keskustelua koulukiusaamiseen? :-O Jos itse kirjoittaisin blogia niin kirjoittaisin vain niistä asioista, joista voisin käydä julkista keskustelua. Siis en kertoisi aroista asioista, jos pelkäisin, että nämä kääntyvät minua vastaan tai nettikeskusteluissa puitaisiin näitä asioita.  Jos itse kertoisin vaikka kuinka tapailen kuukauden sisään kymmennettä miestä ja hehkuttaisin irtoseksin perään. Jos tätä postausta sitten luettaisiin tuhansia kertoja ja tienaisin tällää lomarahat. Sen jälkeen vielä päivystäisin keskustelupalstoilla poistelemassa keskusteluja kyseisestä postauksesta ja arvostelisin kuinka minua kiustaan. Etkö näe mitään ristiriitaa tässä?

Ei voi hallita sitä miten muut ihmiset käyttäytyvät. Voit vain vaikuttaa siihen miten itse suhtaudut asioihin. Niihin nettikeskusteluihin ei ole pakko klikata ja blogiin ei ole pakko hyväksyä sopimattomia kommentteja. Eri asia perättömät juorut ym. mutta niistä voi varmasti viedä asian jo eteenpäin. Niin kauan kun blogi on julkinen ja sitä voi lukea ketä tahansa niin se on vain fakta, että kaikki eivät tule olemaan niitä hehkuttajia, koska näin ei "normaalissakaan elämässä" ole. Jos tuntuu rajulta, että omaa elämää riepotellaan niin ehkä ne rahat kannaattaa kääriä sitten jostakin muusta kuin oman elämän tuomisesta julkisesti esille.

Sanotko koulukiusatullekin, että mitä menet lukemaan luokan Whatsapp-ryhmän viestejä, joissa sinua kiusataan? Tai että ei sinun ole pakko kuunnella pilkkaa koulun käytävillä, sen kun pistät kuulosuojaimet. Kiusaaminen ei lopu, vaikka sille ummistaisi silmänsä.

Melkeinpä voisi jo sanoa, että oma kommenttisi on kiusaamista, kun väkisin haluat vääntää toisen sanoja ja verrata bloggaajien teksteistä keskustelua koulukiusaamisen ja siihen, että itse muka tukisin tällaista. Voin sanoa olevani aika empaattinen ihminen ja tunnen suurta myötätuntoa kaikkia kiusattuja kohtaan. Voin kuvitella kuinka monen kiusatun elämä voi olla vielä aikuisuudessakin haastavaa, kun kiusaaminen on jättänyt niin syvät arvet.

Sitten on tämä osa bloggaajien sakki ja näitä puolustava joukko, joka leimaa kaiken blogeja koskevan keskustelun kiusaamiseksi ja vertaa tätä koulukiusaamisen. Siis henkilöt, jotka elättävät itsensä yksityiselämästään kirjoittamisella. Tämä yksityiselämästä kirjoittaminen mahdollistaa monellekin bloggajalle hulppean elintason. Voidaan matkustella ja pitää lomaa silloin kun huvittaa ja saadaan vielä suurin osa tavaroista blogin kautta ilmaiseksi. Monet näistä hehuttavat upeaa elämää ja tekevät hyvin selväksi, että elämän eri osa-alueet on kunnossa. Eli aika hienoa siis. Eikö? Välillä voidaan provoistua lukijoille ja kirjoittaa suorastaan ala-arvoista tekstiä ja välillä taas halutaan osoittaa kuinka ollaan selkeästi lukijoiden yläpuolella. Edustetaan pinnallisia arvoja ja jos esim. tästä on jollakin kritisoitavaa tai keskusteltavaa, niin johan tulee bloggaajan puolelta kiusaamiskorttia. Mielestäni on suorastaan oksettavaa tämä bloggaajien kiusaamisen vertaaminen koulukiusaamiseen.  Eli voitko itse lopettaa sen nettikiusaamisen.

Ihan samoja perusteita ainakin kiusaajat esittävät toiminnalleen, on kyseessä nettikiusaus- tai koulukiusaaminen, joten kyllä minä ainakin näen tässä ihan saman käytösmallin. Haetaan syy siitä kohteesta, eikä oteta vastuuta omasta toiminnasta.

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla mikä mielestäsi on kiusaamista? Se, että joku aloittaa ketjun, jossa kommentoi kuinka bloggaaja X:n hattu asukuvissa on mauton ei ole kiusaamista. Jos tähän sitten muut yhtyvät, että totta tosiaan olipa tämä turkissomisteinen hattu mauton niin se ei edelleenkään ole kiusaamista.

Ei ole mikään uusi asia, että" julkiset henkilöt" kiinnostuvat, vielä vähemmän ihmettelevämpää se on henkilöiden kohdalla, jotka jakavat omaa yksityiselämäänsä. Fakta on se, että monia kiinnostaa sosiaaliporno. MIksi esim. Seiska- lehti on ollut toiminnassa yli 20 vuotta tai miksi monet tosi-tv:t ovat kiinnostavia. Siksi koska ihmiset ovat uteliaita. Julkisesti elämäänsä avavilla on luonnollisesti hieman korkeampi kynnys mitä tulee heistä keskusteluun. Jos katsoo esim. tubaajia ym. jotka ovat tällä hetkellä yhtä suosittuja nuorten keskuudessa kuin blogit sillon 2010- luvun alussa. Sielläkin monet suosituimmat tai ainakin paljon klikkejä keräävät ovat näitä, jotka avautuvat omasta elämästään. Jos joku kritisoi sitä mitä itse tuot julkisuuteen niin tämä ei ole kiusaamista. Voi toki miettiä miksi katsot tai luet sellaista mistä et tykkää mutta oman mielipiteen ilmaiseminen ei ole automaattisesti kiusaamista. Kiusaamista on haukkuminen, solvaaminen ja perättömien levittely. Postauksen kritisointi tai  esim. turkiksien käytön ihmettely ei ole kiusaamista, vaan aivan normaalia ja jopa suotavaa keskustelua.

Mielestäni on kiusaamista aloittaa nettiin ketju, jossa kommentoi jonkun bloggaajan hattua mauttomaksi,, koska kukapa tuollaista ketjua aloittaisi muussa, kuin kiusaamistarkoituksessa.

Kukapa koulun pihalla sanoisi toiselle, että piposi on mauton tai takkisi ei sovi noiden kenkien kanssa, muussa kuin kiusaamis- ja mielenpahoittamistarkoituksessa.

Itse asiassa esimerkissä oli kyse turkishatusta. Mielestäni taas, jos bloggaja kokee netissä käytävän keskustelun omasta turkishatustaan kiusaamiseksi ja pahoittaa mielensä tästä, niin ehkä ammatinvalintaa voisi miettiä uudestaan. Jos oikeasti pahoittaa mielestä anonyymista kommentista koskien omaa turkista niin se julkisesti arvosteltavana olo ei välttämättä ole se paras vaihtoehto. En itsekään tällaista kommenttia tai ketjua aloittaisi, jossa arvostelin edes toisen asuja mutta aika ihmeelliseksi alkaa menemään oikeasti touhu, jos tätä verrataan koulukiusaamiseen. 

Tässä tulikin esimerkki siitä, miksi itse näen aika monet blogikeskustelut lähempänä kiusaamista kuin asiallista kritiikkiä blogin sisällöstä: kaivellaan muistien kätköistä jotain vuosia vanhoja blogipostauksia kritisoitavaksi, vaikka kritiikkiä on varmasti esitetty myös silloin kun se oli ajankohtaista.

Niinpä. Tuli myös esiin se, mikä on usein takana siinä, että netissä kirjoitellaan ilkeästi jostain bloggaajasta. Tai siis "kritisoidaan asiallisesti". On itse loukkaannuttu ehkä jostain jonkun bloggaajan vastauksesta omaan kommenttiin, ja siitä sitten loukkaannutaan  ja kannetaan kaunaa vuosikausia.

Ja ollaan sitä mieltä, että bloggaajien pitää kyllä kestää, mutta kommentoijilla on oikeus pahoittaa mielensä rivien väleistäkin.

Kaupallinen bloggaaja on julkisuuden henkilö ja he mainostavat itseään vaikuttajina. Silloin hän on selkeästi antautunut julkisuuden armoille ja muiden silmätikuksi. Selvää se on että kaikki ei ole positiivista julkisuutta eivätkä kaikki tykkää. Kun myy itseään, vaikkapa sitten blogin kautta niin kyllä sitä pitää olla kiltti niille jotka seuraavat ja kommentoivat vaikkei aina huvittaisi. Mainostajia kiinnostavat ne seuraajat nimenomaan. Eivät he laita bloggajaan rahaa likoon ihailun vuoksi vaan siksi että bloggaajan on tarkoitus tuoda asiakkaita mainostajille. 

Ohiksena: kiltteys ei estä vastaanväittämistä, eikä väärien tietojen oikaisua tai napakkaa vastaamista ilkeilyyn.

Sitä paitsi kannattaa nyt muistaa, että jos joku veetuilee nimimerkin suojista anonyymisti ja toisella on pelissä naama ja maine, tilanne ei ole mitenkään reilu. 

Joka tapauksessa se, että joku on julkisuudessa, EI suinkaan tarkoita, että häntä saisi panetella tai levittää hänestä yksityiselämään liittyviä tietoja. Katsopa tuolta kopioimani lainkohdat.

(73 ohiksena)

sori, siis 72.

Eivät ne seuraajat ole julkisia henkilöitä toisin kuin bloggaaja. Itselläni on kokemusta siitä kun tunnettu bloggaaja julkaisi väärää, suoranaisesti valheellista tietoa blogissaan. Yritin kiltisti oikaista asian kommenttiboksissa kun tämä bloggaaja hyökkäsi kimppuun ssanoen että kyllä hän tietää mistä puhuu ja vakiseuraajat hyökkäsivät hekin kimppuuni ja sain paskanpuhujan ja hankalan ihmisen maineen. Toisin sanoen kukaan ei katsonut aiheelliseksi tarkistaa että oliko bloggaajan antama tieto oikeaa vaan siihen uskottiin täysillä. Ainoa vaan että satuin olemaan alan asiantuntija ja todellakin tiesin asian vaikka oma pikkuruinen blogini käsitteli ihan muuta asiaa, bloggaaja sekä hänen seuraajansa(bloggaajia hekin) kävivät kommentoimassa boksiini silloin " anonyymeinä" kaikenlaista paskaa ja silloin eivät vielä ymmärtäneet että anonyymin kommentoijan voi jäljittää, nykyäänhän asia toimii eri tavalla. Lopetin bloggaamisen siihen paikkaan mutta jäin sivusta seuraamaan juttuja eivätkä nuo bloggaajat mitään pulmusia ole itsekään. selkäänpuukotuksia ja muuta sellaista on saanut seurata vuosien varrella.  Tunnetulla bloggaajalla on siis itsellään valta manipuloida ihmisiä bloginsa saaman julkisuuden takia. Ja sitä he myös käyttävät hyväkseen. Bloggaajat eivät itse kaihda olla vähemmän empaattisia silloin kun siihen on tarvetta. Muistan tämän joka kerta kun käyn tsekkaamassa varsinkin näitä vanhempia bloggaajia että heidän asemansa ei todellakaan ole tullut sillä että ovat kilttejä muille:D

No ei se keskustelu suoranaisesti kiusaamista ole, Suomessa on sananvapaus. Mutta mutta... aina ei ihan kaikkea tarvitse sanoa ääneen. Voi opetella itsehillintää ja pääsemään kateudestaan yli. Mielestäni loukkaustarkoituksessa kirjoitettu kommentti, oletettavasti aikuiselta, on ihan helvetin lapsellista. Kun joistain bloggaajista on sitten tehty ”asiallisia” keskusteluja, niin lähinnä se tarkoittaa, että heidät on ns. ”huomattu”

On sitten tietysti sellaisiakin tapauksia, joissa Oikeasti joku on esim. tehnyt jotain todella typerää ja siitä keskustellaan, niin ei se mitään kiusaamista ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupallisia bloggaajia saa arvostella.

Valheita ei saa keksiä eikä panetella mutta kritiikkiä saa olla sekä eriäviä mielipiteitä. Bloggaajasta ei tarvitse tykätä mutta hän on asettanut itsensä julkiseen tilaan ihan itse joten häntä voi seurata ihan kuka tahansa. Nekin jotka eivät hänestä tykkää. Mikään laki ei tätä estä. 

Näinpä. Ja kriitikin on syytä kohdistua hänen työhönsä, ei siviiliminään.

72

Jos bloggaajan työn (eli blogin) sisältö käsittelee hänen siviiliminäänsua eli esittelee kotia, lapsia ja arjenvalintojaan niin silloin se on julkisen keskustelun aiheena ihan paikallaan.  Se on silloin hänen julkinen työnsä jonka julkisuudella hän pyrkii kustantamaan elämäänsä. Ikävää hänelle jos joku joka ei tykkää hänestä ja valinnoistaan sanoo sen julkisesti ja kritisoi, se on lain mukaan ihan ookoo. Valheellista tietoa ei saa levittää julkisuuden henkilöstä eikä panetella. Jos bloggaa julkisesti kaupaten  omaa elämäänsä niin se ei ole enää yksityisasia. Bloggaajan kannattaa itsekin tarkistaa mitä sinne blogiin kannattaa kirjoittaa ja onko se sen arvoista että joku voi saada herneen siitä nenuun. 

Kiusaajateikiusaayksin kirjoitti:

No ei se keskustelu suoranaisesti kiusaamista ole, Suomessa on sananvapaus. Mutta mutta... aina ei ihan kaikkea tarvitse sanoa ääneen. Voi opetella itsehillintää ja pääsemään kateudestaan yli. Mielestäni loukkaustarkoituksessa kirjoitettu kommentti, oletettavasti aikuiselta, on ihan helvetin lapsellista. Kun joistain bloggaajista on sitten tehty ”asiallisia” keskusteluja, niin lähinnä se tarkoittaa, että heidät on ns. ”huomattu”

On sitten tietysti sellaisiakin tapauksia, joissa Oikeasti joku on esim. tehnyt jotain todella typerää ja siitä keskustellaan, niin ei se mitään kiusaamista ole.

Kerropa joku kiusaamismielessä tehty kommentti? Siis sellainen kommentti joka mielestäsi on asiaton? 

Mietitäänpä asiaa myös blogien seuraajien kannalta. Onko asiatonta että bloggaaja antaa ymmärtää asioita jotka eivät ole totta? Hän vaikkapa nauttii julkisesta asemastaan asioiden avulla joita ei ole olemassa ja sitten näpäyttelee joitakin kommentoijia jotka kritisoivat että oot vain kateellinen. Mutta ajatellaan vaikka että tosielämässä näpäytetyn kommentoijan mies sattuisi olemaan vaikkapa bloggaajan miehen esimies....näinkin on käynyt:D

Mikä on asiatonta ja tajuavatko bloggaajat itse että heidän elämäänsä seuraa oikeassa elämässä hyvin läheltä sellaisiakin ihmisiä joita he eivät tiedä olevan olemassakaan? 

No joo. Kylläpä te puolustelette sitä teidän asiallista kritiikkiänne.

Ja kuitenkin tällä palstalla on bloggarista X ollut kymmeniä jollei satoja ketjuja, joiden ainoa tarkoitus on olla eri sanamuodoilla muistuttaa, että kyseinen bloggari on lihava, ja väännellä hänen sanontojaan pilkaten hänen syömistään.

Toisesta bloggarista on myös vuosien varrella ollut paljon ketjuja. Ilmeisesti jonkinlaisen koulukiusaamisen jatkoa, kun kiusattu ei enää käy samaa koulua kiusaajien kanssa, mutta uskaltaa silti jatkaa elämäänsä. Kiusaaminen on niin kuvottavaa, ettei vaikuta lainkaan terveiden ihmisten tuotteilta. Bloggari ei teksteillään kiusaajia koskaan provosoinut.

Näistä vähemmän kiusatuista bloggareista levitellään myös valheita. Ei ole asiallista kritiikkiä väittää, että X on luopunut koirastaan vauvan takia, vain siksi, että ehkä joku muu on, ja sitä olisi niin kiva kauhistella.

Eikö oikeasti kenelläkään omatunto kolkuta yhtään?

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajateikiusaayksin kirjoitti:

No ei se keskustelu suoranaisesti kiusaamista ole, Suomessa on sananvapaus. Mutta mutta... aina ei ihan kaikkea tarvitse sanoa ääneen. Voi opetella itsehillintää ja pääsemään kateudestaan yli. Mielestäni loukkaustarkoituksessa kirjoitettu kommentti, oletettavasti aikuiselta, on ihan helvetin lapsellista. Kun joistain bloggaajista on sitten tehty ”asiallisia” keskusteluja, niin lähinnä se tarkoittaa, että heidät on ns. ”huomattu”

On sitten tietysti sellaisiakin tapauksia, joissa Oikeasti joku on esim. tehnyt jotain todella typerää ja siitä keskustellaan, niin ei se mitään kiusaamista ole.

Kerropa joku kiusaamismielessä tehty kommentti? Siis sellainen kommentti joka mielestäsi on asiaton? 

Mietitäänpä asiaa myös blogien seuraajien kannalta. Onko asiatonta että bloggaaja antaa ymmärtää asioita jotka eivät ole totta? Hän vaikkapa nauttii julkisesta asemastaan asioiden avulla joita ei ole olemassa ja sitten näpäyttelee joitakin kommentoijia jotka kritisoivat että oot vain kateellinen. Mutta ajatellaan vaikka että tosielämässä näpäytetyn kommentoijan mies sattuisi olemaan vaikkapa bloggaajan miehen esimies....näinkin on käynyt:D

Mikä on asiatonta ja tajuavatko bloggaajat itse että heidän elämäänsä seuraa oikeassa elämässä hyvin läheltä sellaisiakin ihmisiä joita he eivät tiedä olevan olemassakaan? 

Mitä tästä tarkalleen ottaen pitäisi ajatella?

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajateikiusaayksin kirjoitti:

No ei se keskustelu suoranaisesti kiusaamista ole, Suomessa on sananvapaus. Mutta mutta... aina ei ihan kaikkea tarvitse sanoa ääneen. Voi opetella itsehillintää ja pääsemään kateudestaan yli. Mielestäni loukkaustarkoituksessa kirjoitettu kommentti, oletettavasti aikuiselta, on ihan helvetin lapsellista. Kun joistain bloggaajista on sitten tehty ”asiallisia” keskusteluja, niin lähinnä se tarkoittaa, että heidät on ns. ”huomattu”

On sitten tietysti sellaisiakin tapauksia, joissa Oikeasti joku on esim. tehnyt jotain todella typerää ja siitä keskustellaan, niin ei se mitään kiusaamista ole.

Kerropa joku kiusaamismielessä tehty kommentti? Siis sellainen kommentti joka mielestäsi on asiaton? 

Mietitäänpä asiaa myös blogien seuraajien kannalta. Onko asiatonta että bloggaaja antaa ymmärtää asioita jotka eivät ole totta? Hän vaikkapa nauttii julkisesta asemastaan asioiden avulla joita ei ole olemassa ja sitten näpäyttelee joitakin kommentoijia jotka kritisoivat että oot vain kateellinen. Mutta ajatellaan vaikka että tosielämässä näpäytetyn kommentoijan mies sattuisi olemaan vaikkapa bloggaajan miehen esimies....näinkin on käynyt:D

Mikä on asiatonta ja tajuavatko bloggaajat itse että heidän elämäänsä seuraa oikeassa elämässä hyvin läheltä sellaisiakin ihmisiä joita he eivät tiedä olevan olemassakaan? 

En haluaisi aliarvioida sinua kertomalla itsestäänselvyyksiä.. loukkaustarkoituksessa tehty kommentti voi olla esimerkiksi sellainen, jossa haukutaan huoraksi tai läskiksi. Perättömien valheiden levittely keskustelupalstalla on myös asiatonta. Eri asia on, jos joku on oikeasti tehnyt jotain typerää, ei siitä keskusteleminen ole kiusaamista. Harvoin kuitenkaan keskustelut pysyvät asialinjalla. Otsikossa kysyttiin onko kiusaamista, jos bloggaajista keskustellaan netissä ja sitä tekstissäni käsittelin, en sen syvemmin. Muuhun en ota kantaa.

”Onko asiatonta että bloggaaja antaa ymmärtää asioita jotka eivät ole totta? ”

Joo on, mutta ei silti oikeuta levitellä valheita keskustelupalstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä erityisasema bloggareilla on arvostelun suhteen? Arvostellaanhan esim. laulajien ja kirjailijoidenkin ulkomuotoa ja tuotoksia, eikä läheskään aina positiivisesti. Myös kaikkia muita työntekijöitä ja asiakaspalvelussa olevia kehutaan/haukutaan tekemisiensä ja muiden ominaisuuksiensa suhteen sekä  esimiesten että asiakkaiden toimesta. Lukijathan ovat bloggareiden asiakkaita, sillä heidän klikkauksistaanhan bloggareille maksetaan. Monet bloggarit julkaisevat sivuillaan vain saamansa positiivisen palautteen, joten jossainhan siitä negatiivisestakin pitää voida puhua. Mitä jumalasta seuraavia bloggarit luulevat olevansa? Kaiken arvostelun yläpuolella?

Ei heillä ole sen kummempaa asemaa kuin muillakaan julkisuuden henkilöillä. Saa arvostella heidän blogiaan ja tyyliään blogistina, ei kuitenkaan levittää valheita tai esittää heidän yksityiselämästään tietoja. Lue nuo rikoslain kohdat, jotka kopioin ylemmäs.

72

Niin, ketjun otsikossa kysytään, että "Onko kiusaamista, jos blogeista ja niiden pitäjistä keskustellaan netissä". Siis keskustellaan, ei valehdellaan. Valehtelu ei ole hyväksyttävää ja ainakin ns. lifestyle-bloggaajat kyllä levittelevät ihan itse tietoja yksityiselämästään, jopa enemmän kuin olisi tarpeen, valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä erityisasema bloggareilla on arvostelun suhteen? Arvostellaanhan esim. laulajien ja kirjailijoidenkin ulkomuotoa ja tuotoksia, eikä läheskään aina positiivisesti. Myös kaikkia muita työntekijöitä ja asiakaspalvelussa olevia kehutaan/haukutaan tekemisiensä ja muiden ominaisuuksiensa suhteen sekä  esimiesten että asiakkaiden toimesta. Lukijathan ovat bloggareiden asiakkaita, sillä heidän klikkauksistaanhan bloggareille maksetaan. Monet bloggarit julkaisevat sivuillaan vain saamansa positiivisen palautteen, joten jossainhan siitä negatiivisestakin pitää voida puhua. Mitä jumalasta seuraavia bloggarit luulevat olevansa? Kaiken arvostelun yläpuolella?

Ei heillä ole sen kummempaa asemaa kuin muillakaan julkisuuden henkilöillä. Saa arvostella heidän blogiaan ja tyyliään blogistina, ei kuitenkaan levittää valheita tai esittää heidän yksityiselämästään tietoja. Lue nuo rikoslain kohdat, jotka kopioin ylemmäs.

72

Niin, ketjun otsikossa kysytään, että "Onko kiusaamista, jos blogeista ja niiden pitäjistä keskustellaan netissä". Siis keskustellaan, ei valehdellaan. Valehtelu ei ole hyväksyttävää ja ainakin ns. lifestyle-bloggaajat kyllä levittelevät ihan itse tietoja yksityiselämästään, jopa enemmän kuin olisi tarpeen, valitettavasti.

Ja sitten näytä joku bloggaajaa koskeva ketju tällä palstalla, jossa bloggaajaa ei ole haukuttu, eikä ole levitetty valheellista tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä erityisasema bloggareilla on arvostelun suhteen? Arvostellaanhan esim. laulajien ja kirjailijoidenkin ulkomuotoa ja tuotoksia, eikä läheskään aina positiivisesti. Myös kaikkia muita työntekijöitä ja asiakaspalvelussa olevia kehutaan/haukutaan tekemisiensä ja muiden ominaisuuksiensa suhteen sekä  esimiesten että asiakkaiden toimesta. Lukijathan ovat bloggareiden asiakkaita, sillä heidän klikkauksistaanhan bloggareille maksetaan. Monet bloggarit julkaisevat sivuillaan vain saamansa positiivisen palautteen, joten jossainhan siitä negatiivisestakin pitää voida puhua. Mitä jumalasta seuraavia bloggarit luulevat olevansa? Kaiken arvostelun yläpuolella?

Ei heillä ole sen kummempaa asemaa kuin muillakaan julkisuuden henkilöillä. Saa arvostella heidän blogiaan ja tyyliään blogistina, ei kuitenkaan levittää valheita tai esittää heidän yksityiselämästään tietoja. Lue nuo rikoslain kohdat, jotka kopioin ylemmäs.

72

Niin, ketjun otsikossa kysytään, että "Onko kiusaamista, jos blogeista ja niiden pitäjistä keskustellaan netissä". Siis keskustellaan, ei valehdellaan. Valehtelu ei ole hyväksyttävää ja ainakin ns. lifestyle-bloggaajat kyllä levittelevät ihan itse tietoja yksityiselämästään, jopa enemmän kuin olisi tarpeen, valitettavasti.

Ja sitten näytä joku bloggaajaa koskeva ketju tällä palstalla, jossa bloggaajaa ei ole haukuttu, eikä ole levitetty valheellista tietoa.

En kirjoittanut aiempaa viestiä, mutta vastaan kuitenkin. Miksi pitäisi näyttää? Ovatko kaikki keskustelijat vastuussa kaikista ketjun kommenteista? Eikö asiattomia ja perättömiä kommentteja voisi poistaa ja antaa asiallisen keskustelun jatkua?

Vittuilusienenä olo kuuluu tähän, part of job.

T. Veli, joka maamme pientä miesbloggaajavähemmistöä edustaa.

www.sielunisilmin.fi

Kyl mä silti rakastan kaikkia<3