Olenko epäonnistunut kasvatuksessa?

Hei ap.

Joku joskus tokaisi, ettei ihminen voi kuin epäonnistua kasvatuksessa, niin vaikea laji se on. Olkoon tämä hyväntahtoinen huumori armolause.

Mutta noin niin kuin vakavissaan: Lapsuus on toistojen aikaa. Toistoilla lapsi oppii taitonsa. Kehotusten sisäistäminen on hyvin yksilöllistä. Lapsen KUULUUKIN ajatella lyhytjänteisesti. Ei häntä oikeasti kiinnosta käsienpesu, kun ei sillä ole suoraa ja välitöntä syy-yhteyttä hänen maailmassaan mihinkään. Kengät jos jättää laittamatta ulos, jalat kastuvat, mutta näkymättömät bakteerit eivät motivoi lasten mieltä. Kyse on aikuisen tiedosta, ja siksi on aikuisen vastuulla pitää siitä kiinni. 

Hyväksy toistot, mutta samalla voit miettiä, millaisin uusin menetelmin ja omaa käytöstä muuttamalla muistuttaminen voisi toimia kivemmin  niin että kaikilla on hauska, neutraali olo eikä riidantynkää. Voisitko ujuttaa lasten legoleikkeihin käsinuken, joka kehottaa pesemään kädet.  Tai piirtää heille sarjakuvan hauskoine kuvineen tms. Katkaista rutiini ja 'nalkuttamisen' kierre huumorin avulla? Mitä tuumit?

Toisto ja rutiini eli teette tietyt jutut aina samalla tavalla. Niin aikuisetkin oppii. Kuten yllä sanottiin, niin lapset on erilaisia ja omaksuu asioita eri tahtiin. Ja voit tosiaan etsiä myös uusia tapoja asioiden sisäistämiseen.

KirkkoSisko kirjoitti:

Hei ap.

Joku joskus tokaisi, ettei ihminen voi kuin epäonnistua kasvatuksessa, niin vaikea laji se on. Olkoon tämä hyväntahtoinen huumori armolause.

Mutta noin niin kuin vakavissaan: Lapsuus on toistojen aikaa. Toistoilla lapsi oppii taitonsa. Kehotusten sisäistäminen on hyvin yksilöllistä. Lapsen KUULUUKIN ajatella lyhytjänteisesti. Ei häntä oikeasti kiinnosta käsienpesu, kun ei sillä ole suoraa ja välitöntä syy-yhteyttä hänen maailmassaan mihinkään. Kengät jos jättää laittamatta ulos, jalat kastuvat, mutta näkymättömät bakteerit eivät motivoi lasten mieltä. Kyse on aikuisen tiedosta, ja siksi on aikuisen vastuulla pitää siitä kiinni. 

Hyväksy toistot, mutta samalla voit miettiä, millaisin uusin menetelmin ja omaa käytöstä muuttamalla muistuttaminen voisi toimia kivemmin  niin että kaikilla on hauska, neutraali olo eikä riidantynkää. Voisitko ujuttaa lasten legoleikkeihin käsinuken, joka kehottaa pesemään kädet.  Tai piirtää heille sarjakuvan hauskoine kuvineen tms. Katkaista rutiini ja 'nalkuttamisen' kierre huumorin avulla? Mitä tuumit?

Kiitos tuestasi. Näinhän se asia varmasti menee. En ymmärtänyt lainkaan kuinka vaikeaa ja turhauttavaa kasvatus voi olla. Mitähän murrosikä tuo tullessaan, en uskalla edes ajatella.