Malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkaperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai. Onko teilla jo kellot valmiit?

mun lapsuudessa (synt 78) ainakin pitkänäperjantaina ei saanut leikkiä ulkona tai pitää muuta meteliä, vaikkei muuten oltu mitään uskovaisia (tai sitten se oli vain hyvä tekosyy rauhoittaa meitä, ihan niiku juhannuksena alkava tontut kurkkii-mantra)



kiirastorstai liittynee kiirastuleen tai sitten siihen että on kiire ennen pääsiäisen viettoon hiljentymistä

mm:

Tikkutiistaina veistettiin virejä koko kevääksi, koska silloin veistellyt tikut tuottivat onnea. Näitä tikkuja voitiin asettaa luudanvarpujen ohella seinänrakoihinkin estämään pahoja peikkoja taloon tulemasta. Kellokeskiviikkona voitiin täyttää lehmän kello suoloilla, ellei sitä tehty vasta lehmiä uloslaskettaessa.



Pääsiäislauvantaina pestiin talven aikana kehrätyt langat. Siksi sanotaan vieläkin tätä päivää lankalauantaiksi.



Kiristorstaina oli vanhoilla mummoilla tapana ajaa kiiraa. Keräsivät muorit kelkkaansa kaikenlaista rautaista kalua: lapiota, kuokkaa, kirvestä, rautakankea sekä tulisen terva-astian ja niin kelkkaa vetäen kiersivät navetan ja koko kartanon, ettei paha pääsisi taloon pillojaan tekemään.

Kiirastorstai, kiirastuli hmm. Luterilaiset ei kai usko kiirastuleen, luulen. Muista päivien nimityksistä ei hajuakaan minulla.

Tikkutiistaina vuollut tikut tuottivat onnea. Tikuilla tilkittiin hirsien välejä ja käytettiin sytykkeenä?



Kellokeskiviikkona laitettiin lehmille kellot.



Kiirastorstaina karkoitettiin pahanilkistä olentoa Kiiraa. Pataan laitettiin palamaan vanhoja kenkiä ym. savuavaa ja pata laitettiin palavana kelkkaan. Kelkan kanssa kierrettin pihapiirin taloja ja loruttiin Kitis Kiira metsään... Näin uskottiin pahan olennon pysyvän poissa, samoin sammakoiden, käärmeiden ja sisiliskojen koko seuraavan vuoden.



Pitkäperjantai on varmasti sulle tuttu.



Lankalauantai. Nimitystä en tiedä, mutta silloin uskottiin pahojen voimien olevan liikkeellä. Noitia karkoitettiin pääsiäiskokoilla.



Malkamaanantaita tai sukkasunnuntaita en tiedä.

Vai ei alkuviikosta valmistettukaan kelloa. Siis niistä maanantaina kaadetuista puista tehty tiistaina lautoja ja keskiviikkona kelloa. Miksi näin olisi tehty. Sitä en ymmärrä.



Se tiistainen onnentikkujuttu kuulostaa järkevältä sikäli, että ne ehti paremmin tehdä päivassä ja ihmiset olivat taikauskoisia. ap

Maanantaina kaadetaan malat eli siis puut. Tiistaina niistä tehdään laudat eli tikut ja keskiviikkona niistä tehdään kello.



Lauantaina valmistetaan lankaa, josta sunnuntaina kudotaan sukat.