Varakas miesystävä ei ymmärrä vähempiosaisia:(
Mies on varakkaasta perheestä mutta on aina tienannut oman elantonsa. Minä olen vähävaraisesta perheestä, jossa aina elettiin kädestä suuhun. Mies ei ymmärrä miten voi olla olemassa ihmisiä, joilla ei ole varaa syödä tai ostaa mitä mieleen tulee ja miehen mielestä köyhyys on oma vika. Saimme aikaan riidan, koska omien sanojensa mukaan mies haluaisi harrastaa enemmän, mutta työ vie häneltä paljon aikaa ja energiaa. Minä olin pitkään työttömänä, mutta sain töitä, tosin en tienaa puoliakaan mitä mies. Mies keksi ehdottaa yhteistä lyhyttä viikonloppumatkaa, mutta kieltäydyin vedoten taloudelliseen tilanteeseen. Siihen mies vain lyttäsi ja haukkui minua laiskaksi, koska tienaan niin vähän ja koulutukseni on väärä jne. Kyllä tuli paha mieli. :( Mies päätti sitten, että lähtee yksin aktiivilomalle ja jättää minut yksin tienaamaan, vaikka työskentelen vain arkisin kuten mies. Sanoin miehelle, että hän voisi olla avarakatseisempi, mutta minä olen hölmö ja kapeakatseinen, kun teen hyväntekeväisyystyötä ja autan heikosti toimeentulevia perheitä. Miten saan miehen ymmärtämään?
Ikää meillä 25 ja 29.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisten on aina pakko ottaa itseään rikkaampi mies ja kun sen saa niin miksi siitä pitää valittaa?
Olisiko se jotain naisten logiikkaa, että omaa miestä pitää aina haukkua ja mustamaalata mahdollisimman paljon, ettei kukaan muu nainen haluaisi viedä sitä.
En koskaan hauku miestä kenellekään tutulleni ja pääsääntöisesti pyrin puhumaan vain hyviä asioita.
Se että anonyyminä kritisoi tai pohtii miehen käytöstä tai tekoja voi olla terapeuttista ja antaa perspektiiviä. Haukkuminen tai mustamaalaaminen ei kuulu kritisointiin, mutta kun ollaan anonyymisti, ei kukaan tiedä kenestä puhutaan.
Eroa ette ymmärrä toinen toisianne. Tulette liian erillaisista elämän tilanteista.
Onpa rikkaissa ja hyväosaisissa paljon tyhmiä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aika jännä varakas mies, jos hän ostaa mitä haluaa tarvetta miettimättä ja laittaa rahaansa vähän mihin sattuu. Yksikään tuntemani varakas kun ei toimi noin, vaan aivan päinvastoin. Ylimääräiset rahat sijoitetaan, hankintoja tehdään harvoin (mutta laadukasta) ja harrastukset painottuu ihan muuhun kuin aktiivilomailuun.
En väitä, etteikö kertomasilaisia miehiä olisi olemassa, mutta suhtaudun äärimmäisen suurella epäluulolla siihen, että tämä tarina olisi totta. Kädestä suuhun eläminen ei kerro köyhyydestä vaan elämänhallinnan puutteesta eli juuri siitä,mistä olet miestä syyllistämässä.
Tuo kommentti kertoo, että olet itse kultalusikka suussa syntynyt, etkä itse ole koskaan ollut tilanteessa, jossa tulot ovat niin vähäiset, että ne tosiaankin menevät ainoastaan niihin laskuihin ja ruokaan ja mihinkään muuhun ei ole varaa.
Elämähallintaa on se että pidetään kulut (eli laskut) minimissä ja eletään tulojen mukaan.Jos laskuihin menee kaikki, pitää menot ottaa seurantaan ja karsia niitä.
terkuin ei-ei kultalusikka-suussa-syntynyt
Aiempi kirjoittaja sanoi laskuihin ja ruokaan, eli ei niin että nähdään nälkää. Sitähän kädestä suuhun tarkoittaa, mitään ei jää käyttöön.
Jos ei ole menoja mistä karsia, mutta rahaa ei vain ole enempää. Elämänhallinnan puutetta on tilailla paljon lehtiä tai ostella kaikenlaista osamaksulla, mutta ei kukaan ole sanonut että kyse olisi tällaisesta, rahaa voi olla niin vähän ettei olisi niihin lehtitilauksiinkaan varaa.
Jos köyhiä ei olisi, ei olisi myöskään rikkaita. Olisi todennäköisesti vain keskiluokkaisia. Rikkaat eivät näköjään osaa olla edes kiitollisia asemastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on varakkaasta perheestä mutta on aina tienannut oman elantonsa. Minä olen vähävaraisesta perheestä, jossa aina elettiin kädestä suuhun. Mies ei ymmärrä miten voi olla olemassa ihmisiä, joilla ei ole varaa syödä tai ostaa mitä mieleen tulee ja miehen mielestä köyhyys on oma vika. Saimme aikaan riidan, koska omien sanojensa mukaan mies haluaisi harrastaa enemmän, mutta työ vie häneltä paljon aikaa ja energiaa. Minä olin pitkään työttömänä, mutta sain töitä, tosin en tienaa puoliakaan mitä mies. Mies keksi ehdottaa yhteistä lyhyttä viikonloppumatkaa, mutta kieltäydyin vedoten taloudelliseen tilanteeseen. Siihen mies vain lyttäsi ja haukkui minua laiskaksi, koska tienaan niin vähän ja koulutukseni on väärä jne. Kyllä tuli paha mieli. :( Mies päätti sitten, että lähtee yksin aktiivilomalle ja jättää minut yksin tienaamaan, vaikka työskentelen vain arkisin kuten mies. Sanoin miehelle, että hän voisi olla avarakatseisempi, mutta minä olen hölmö ja kapeakatseinen, kun teen hyväntekeväisyystyötä ja autan heikosti toimeentulevia perheitä. Miten saan miehen ymmärtämään?
Ikää meillä 25 ja 29.Jospa etsisit kumppanin jolla on samat elämänarvot kuin itselläsi, kun ei tuo suhde näytä toimivan.
Olemme jo kerran melkein eronneet ja tuolloin mies pyysi anteeksi mutta sanoi, etten koskaan löydä parempaa jos jätän hänet. :( Alkuaikoina mies oli erilaisempi, vaikka jo silloinkin hieman materialistinen mutta nyt on muuttunut pahemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on varakkaasta perheestä mutta on aina tienannut oman elantonsa. Minä olen vähävaraisesta perheestä, jossa aina elettiin kädestä suuhun. Mies ei ymmärrä miten voi olla olemassa ihmisiä, joilla ei ole varaa syödä tai ostaa mitä mieleen tulee ja miehen mielestä köyhyys on oma vika. Saimme aikaan riidan, koska omien sanojensa mukaan mies haluaisi harrastaa enemmän, mutta työ vie häneltä paljon aikaa ja energiaa. Minä olin pitkään työttömänä, mutta sain töitä, tosin en tienaa puoliakaan mitä mies. Mies keksi ehdottaa yhteistä lyhyttä viikonloppumatkaa, mutta kieltäydyin vedoten taloudelliseen tilanteeseen. Siihen mies vain lyttäsi ja haukkui minua laiskaksi, koska tienaan niin vähän ja koulutukseni on väärä jne. Kyllä tuli paha mieli. :( Mies päätti sitten, että lähtee yksin aktiivilomalle ja jättää minut yksin tienaamaan, vaikka työskentelen vain arkisin kuten mies. Sanoin miehelle, että hän voisi olla avarakatseisempi, mutta minä olen hölmö ja kapeakatseinen, kun teen hyväntekeväisyystyötä ja autan heikosti toimeentulevia perheitä. Miten saan miehen ymmärtämään?
Ikää meillä 25 ja 29.Jospa etsisit kumppanin jolla on samat elämänarvot kuin itselläsi, kun ei tuo suhde näytä toimivan.
Olemme jo kerran melkein eronneet ja tuolloin mies pyysi anteeksi mutta sanoi, etten koskaan löydä parempaa jos jätän hänet. :( Alkuaikoina mies oli erilaisempi, vaikka jo silloinkin hieman materialistinen mutta nyt on muuttunut pahemmaksi.
En ihmettele että on muuttunut pahemmaksi, siitä kertoi jo se että tapasitte opiskelijoina ennen hänen varakkuutensa kasvua. Asenteet kytivät jo silloin, mutta nyt voi olla täysin palkein mulkvisti ja materialisti kun sitä rahaa tienaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on varakkaasta perheestä mutta on aina tienannut oman elantonsa. Minä olen vähävaraisesta perheestä, jossa aina elettiin kädestä suuhun. Mies ei ymmärrä miten voi olla olemassa ihmisiä, joilla ei ole varaa syödä tai ostaa mitä mieleen tulee ja miehen mielestä köyhyys on oma vika. Saimme aikaan riidan, koska omien sanojensa mukaan mies haluaisi harrastaa enemmän, mutta työ vie häneltä paljon aikaa ja energiaa. Minä olin pitkään työttömänä, mutta sain töitä, tosin en tienaa puoliakaan mitä mies. Mies keksi ehdottaa yhteistä lyhyttä viikonloppumatkaa, mutta kieltäydyin vedoten taloudelliseen tilanteeseen. Siihen mies vain lyttäsi ja haukkui minua laiskaksi, koska tienaan niin vähän ja koulutukseni on väärä jne. Kyllä tuli paha mieli. :( Mies päätti sitten, että lähtee yksin aktiivilomalle ja jättää minut yksin tienaamaan, vaikka työskentelen vain arkisin kuten mies. Sanoin miehelle, että hän voisi olla avarakatseisempi, mutta minä olen hölmö ja kapeakatseinen, kun teen hyväntekeväisyystyötä ja autan heikosti toimeentulevia perheitä. Miten saan miehen ymmärtämään?
Ikää meillä 25 ja 29.Jospa etsisit kumppanin jolla on samat elämänarvot kuin itselläsi, kun ei tuo suhde näytä toimivan.
Olemme jo kerran melkein eronneet ja tuolloin mies pyysi anteeksi mutta sanoi, etten koskaan löydä parempaa jos jätän hänet. :( Alkuaikoina mies oli erilaisempi, vaikka jo silloinkin hieman materialistinen mutta nyt on muuttunut pahemmaksi.
Valehtelee kusipää. Totta kai löydät paremman ja helposti! Tuossa ei rima kauhean korkealla sulla nyt ole... Hops, hops, nyt jätät oikeasti tyypin ja etsit miehen, jonka kanssa teillä on yhteensopivat arvot ja joka haluaa elää säästeliäästi, käyttää aikaansa muihin kohdistuvaan hyvään ja haluaa suunnitella sinun kanssasi molempien budjettiin sopivia kivoja lomia. Mieti nyt kuinka paljon ihanampaa elämäsi voi olla, kun saat jakaa arjen sellaisen kanssa, joka haluaa, että sullakin on hyvä olla ja arvostaa sinun mielipiteitäsi eikä vähättele?
Yök mikä äijä. Tollaisen kanssa ei missään nimessä kannata muuttaa eikä ylipäätään seurustella.
Haukkui ja on ilkeä. Ei ei ei.
Mut hei, kiva kun tykkäät ihmisestä, joka haukku sun sisustuksen rumaksi ja halvaksi.
Seuraava askel on, ettet saa ihmeellisim perustein tavata ystäviäs ja sitten alat saada turpaas. Onnea valitsemallesi tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on varakkaasta perheestä mutta on aina tienannut oman elantonsa. Minä olen vähävaraisesta perheestä, jossa aina elettiin kädestä suuhun. Mies ei ymmärrä miten voi olla olemassa ihmisiä, joilla ei ole varaa syödä tai ostaa mitä mieleen tulee ja miehen mielestä köyhyys on oma vika. Saimme aikaan riidan, koska omien sanojensa mukaan mies haluaisi harrastaa enemmän, mutta työ vie häneltä paljon aikaa ja energiaa. Minä olin pitkään työttömänä, mutta sain töitä, tosin en tienaa puoliakaan mitä mies. Mies keksi ehdottaa yhteistä lyhyttä viikonloppumatkaa, mutta kieltäydyin vedoten taloudelliseen tilanteeseen. Siihen mies vain lyttäsi ja haukkui minua laiskaksi, koska tienaan niin vähän ja koulutukseni on väärä jne. Kyllä tuli paha mieli. :( Mies päätti sitten, että lähtee yksin aktiivilomalle ja jättää minut yksin tienaamaan, vaikka työskentelen vain arkisin kuten mies. Sanoin miehelle, että hän voisi olla avarakatseisempi, mutta minä olen hölmö ja kapeakatseinen, kun teen hyväntekeväisyystyötä ja autan heikosti toimeentulevia perheitä. Miten saan miehen ymmärtämään?
Ikää meillä 25 ja 29.Jospa etsisit kumppanin jolla on samat elämänarvot kuin itselläsi, kun ei tuo suhde näytä toimivan.
Olemme jo kerran melkein eronneet ja tuolloin mies pyysi anteeksi mutta sanoi, etten koskaan löydä parempaa jos jätän hänet. :( Alkuaikoina mies oli erilaisempi, vaikka jo silloinkin hieman materialistinen mutta nyt on muuttunut pahemmaksi.
Valehtelee kusipää. Totta kai löydät paremman ja helposti! Tuossa ei rima kauhean korkealla sulla nyt ole... Hops, hops, nyt jätät oikeasti tyypin ja etsit miehen, jonka kanssa teillä on yhteensopivat arvot ja joka haluaa elää säästeliäästi, käyttää aikaansa muihin kohdistuvaan hyvään ja haluaa suunnitella sinun kanssasi molempien budjettiin sopivia kivoja lomia. Mieti nyt kuinka paljon ihanampaa elämäsi voi olla, kun saat jakaa arjen sellaisen kanssa, joka haluaa, että sullakin on hyvä olla ja arvostaa sinun mielipiteitäsi eikä vähättele?
Se olisi ihanaa ja haaveilen sellaisesta salaa. Miehelle en uskalla edes mainita, koska ottaisi nokkiinsa. :(
Vierailija kirjoitti:
Seuraava askel on, ettet saa ihmeellisim perustein tavata ystäviäs ja sitten alat saada turpaas. Onnea valitsemallesi tielle.
Nyt kun mietin, niin seurustelumme aikana mies on pyytänyt minua katkaisemaan välit usean ystävän kanssa ja miehiä hän ei hyväksy minulle ystäviksi, koska ovat hänen kilpailijoita vaikken ole koskaan pettänyt miestä. Pari entistä ystävää on häippässyt elämästäni, koska eivät kestäneet miehen materialistisuutta ja minä typerä puolustin miestä. Voi että olen ollut typerä! Itkuhan tässä tulee, kun alan ymmärtää millainen miehen sätkynukke olen ollut. :(
Siis asutteko yhdessä vai erikseen?
Varallisuuden keskellä kasvamalla ei aina ole hirveästi ymmärrystä. Huvitti aikanaan kun esim. yksi kartanossa kasvanut yli puolen miljoonan kämpässä opiskelija-aikoinaan (yksin) asunut nuori herra paheksui meitä opiskelijatovereitaan vuokralla asumisesta. "Sehän on rahan heittämistä hukkaan, miksi ette osta ja maksa itsellenne?!"
Ei tullut ollenkaan mieleen, että harva opiskelija saa pankista asuntolainaa, kaikkien vanhemmilla ei ole sellaista varallisuutta jotta oli kelvannut takaajaksi, kaikilla ei ehkä ollenkaan välejä vanhempiinsa jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aika jännä varakas mies, jos hän ostaa mitä haluaa tarvetta miettimättä ja laittaa rahaansa vähän mihin sattuu. Yksikään tuntemani varakas kun ei toimi noin, vaan aivan päinvastoin. Ylimääräiset rahat sijoitetaan, hankintoja tehdään harvoin (mutta laadukasta) ja harrastukset painottuu ihan muuhun kuin aktiivilomailuun.
En väitä, etteikö kertomasilaisia miehiä olisi olemassa, mutta suhtaudun äärimmäisen suurella epäluulolla siihen, että tämä tarina olisi totta. Kädestä suuhun eläminen ei kerro köyhyydestä vaan elämänhallinnan puutteesta eli juuri siitä,mistä olet miestä syyllistämässä.
Tuo kommentti kertoo, että olet itse kultalusikka suussa syntynyt, etkä itse ole koskaan ollut tilanteessa, jossa tulot ovat niin vähäiset, että ne tosiaankin menevät ainoastaan niihin laskuihin ja ruokaan ja mihinkään muuhun ei ole varaa.
Elämähallintaa on se että pidetään kulut (eli laskut) minimissä ja eletään tulojen mukaan.Jos laskuihin menee kaikki, pitää menot ottaa seurantaan ja karsia niitä.
terkuin ei-ei kultalusikka-suussa-syntynyt
Entä kun ne on jo minimissään, menot siis. Ja silti kaikki rahat menee. Pahimillaan minullakin näin on ollut yrittäjänä laman aikaan. Pahimmassa tilassa kaikki tulot oli 500€/kk useamman kuukauden. Kun vähän extraa tuli, käytännössä ne extrat menivät tulevaisuuden pakolliste maksujen maksuun, kuten esimerkiksi YEL-maksu, jotta tiukan paikan tullen edes jotenkin pärjäsi. Ei saanut yrittäjä toimeentulotukea tai asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Varallisuuden keskellä kasvamalla ei aina ole hirveästi ymmärrystä. Huvitti aikanaan kun esim. yksi kartanossa kasvanut yli puolen miljoonan kämpässä opiskelija-aikoinaan (yksin) asunut nuori herra paheksui meitä opiskelijatovereitaan vuokralla asumisesta. "Sehän on rahan heittämistä hukkaan, miksi ette osta ja maksa itsellenne?!"
Ei tullut ollenkaan mieleen, että harva opiskelija saa pankista asuntolainaa, kaikkien vanhemmilla ei ole sellaista varallisuutta jotta oli kelvannut takaajaksi, kaikilla ei ehkä ollenkaan välejä vanhempiinsa jne jne.
Ai ihana, muutkin kuulleet samoja valistuksia siitä, miten paremmin vois elää, jos vaan tyhmä köyhä tajuaisi? Harmi kun tosiaan ei ole niitä rikkaita vanhempia, jotka voi auttaa sen pesämunan muodostamisessa, ensimmäisen kämpän ostossa, alan työkokemuksen saamisessa...
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on aika jännä varakas mies, jos hän ostaa mitä haluaa tarvetta miettimättä ja laittaa rahaansa vähän mihin sattuu. Yksikään tuntemani varakas kun ei toimi noin, vaan aivan päinvastoin. Ylimääräiset rahat sijoitetaan, hankintoja tehdään harvoin (mutta laadukasta) ja harrastukset painottuu ihan muuhun kuin aktiivilomailuun.
Et taida tuntea kovin varakkaita? Kun rahaa on reilusti ja lisäksi vahva kassavirta, on melko tyypillistä jakaa käytettävissä oleva raha säästettävään ja tuhlattavaan osuuteen. Elämästä on hyvä myös nauttia. Esimerkiksi yli sata tonnia nettona vuodessa tienaava ennestään miljonääri voi tyytyväisenä säästää vaikka puolet ansioistaan ja panna toisen puolen surutta haisemaan. Itsekin noudatan nykyään suunnilleen samaa kaavaa. Hieman köyhempänä toki säästin hyvinkin aggressiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Siis asutteko yhdessä vai erikseen?
Emme asu yhdessä
Jätä se! Sinä olet älykäs ja empaattinen. Tulet kyllästymään tyhmään ja kylmään mieheen.
Elämähallintaa on se että pidetään kulut (eli laskut) minimissä ja eletään tulojen mukaan.Jos laskuihin menee kaikki, pitää menot ottaa seurantaan ja karsia niitä.
terkuin ei-ei kultalusikka-suussa-syntynyt