Lue keskustelun säännöt.
Yli 2 vuotta jatkuneen työttömyyden jälkeen työllistyminen on haastavaa — pitkäaikaistyöttömyys muuttaa ihmistä usein laaja-alaisesti
04.01.2018 |
Ei voida sanoa, että pätee kaikkiin ihmisiin, mutta käytännössä jo parin vuoden työttömyys on vakava ennakoiva tekijä sille, ettei ihminen välttämättä enää koskaan työllisty.
Viime päivät Suomessa on kauhisteltu aktiivimallia ja sen työttömien etuuksiin aiheuttamia mahdollisia leikkauksia. Vähemmälle on jäänyt keskustelu siitä, mitä työttömyys on ja mitä se aiheuttaa ihmisen ajattelulle ja laaja-alaisesti hyvinvoinnille.
Työ merkitsee sitä, että ihminen on aktiivinen, kiinni yhteiskunnassa, tuntee olonsa hyödylliseksi ja pystyy pitämään kiinni työpaikan verkostosta ja sen tarjoamasta henkisestä pääomasta.
Työttömyys taas merkitsee käytännössä aina passivoitumista, ajattelun kapeutumista, motivaation alenemista. Se johtaa usein henkisen hyvinvoinnin vaikeuksiin ja monilla myös mielenterveysongelmiin. Ihmisen sosiaalinen piiri kapenee, mielenkiinnonkohteet muuttuvat kansanomaisemmiksi ja hän lamaantuu. Voi oikeasti käydä niin, että ihminen vieraantuu työstä siten, että oikeasti pelottaa hankkia minkäänlaisia töitä.
Tiedän tapauksen, jossa korkeasti koulutettu ihminen oli useamman vuoden työttömänä. Sivistynyt ja tieteelliseen ajatteluun kykenevä ihminen ikään kuin taantui, aikaisempi kiinnostus tieteisiin ja kulttuuriin vaihtui tv:n roskaviihteen seuraamiseen ja hän alkoi käydä enkelihoidoissa. Lopulta hän sai todistuksen, jossa oli lista erilaisia mielenterveysalan diagnooseja saamatta kuitenkaan mitään pysyvää ratkaisua. Tuon muutoksen todistaneiden ihmisten on varmasti todella vaikea nähdä, että kyseinen ihminen voisi koskaan tehdä enää muuta kuin korkeintaan jotain tuki- tai pajatöitä, vaikka hän onkin kortistossa virallisesti työttömänä.
Haen tällä sitä, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy paljon ongelmia kuten syrjäytymistä, köyhyyttä ja mielenterveysongelmia. Ne voivat aiheuttaa jopa pysyviä muutoksia ihmisen ajatteluun, hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin selvitä ihan normaaleista asioista. Ehkä aktivointitoimenpiteitä voisi kuitenkin kehittää jotenkin siihen suuntaan, että ihmisen tausta ja koulutus voitaisiin huomioida paremmin.
Kommentit (49)
Kai se riippuu mitä on tehnyt työkseen? Itse olen tehnyt vain duunarihommia joita tällä palstalla sanotaan "hanttihommiksi". En koe työttömänä, että kaipaisin niitä ihmisiä joiden kanssa tein töitä. En koe myöskään, että elämänlaatuni paranisi sillä, että menen linjaston ääreen tai piippaamaan ihmisten ostoksia kassalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Osalle ns.auttajista in edullista oman työllisyyden takia pitää yllä mielikuvaa tyhmästä työttömästä.
Halutaan sekoittaa tälläinen viinan takia itsensä työkyvyttömäksi saanut pitkäaikaistyöttömän prototyypiksi.
Ehkä nämä käyvät mielellään jossakin pajassa ja mielikuva siitä.
Muut harrastavat mielellään itseään kiinnostavia asioita.
Työttömyys muuttaa kyllä ajatuksia,mutta rahapula on se mikä estää aktiivisuuden
ei työttömyys."
Juuri näin. Taloudelliset vaikeudet syvenevät entisestään kun työttömyysturva takkuilee ja sen hakeminen on tehty mahdollisimman byrokraattiseksi, perustoimeentulotuen hakemisesta puhumattakaan.
Sitten köyhtyneelle , talousvaikeuksissa kamppailevalle työttömälle, joka on laitettu mahdollisimman minimillä sinnittelemään millä kukaan täysjärkinen ei voi pitempään pärjätä luottotietojaan menettämättä mikäli jotain ennakoimatonta sattuu.
(Raukkamaisinta kaikessa että minimi-työttömyysrurvalla sinnittelevälle tarjotaan ikään kuin lahjana töitä 9 euron päiväpaikalla ilman mitään normaaliin työsuhteeseen kuuluvia etuisuuksia tai eläkekertymää.)
Perustulolla olisi (ajat sitten jo ollut !) tervehdyttävä vaikutus ihan kansantaloudellisestikin saati yksilön taloudellisen pärjäämisen kannalta . Mutta byrokratialla nähdään merkittävä työllistävä vaikutus.
"Haen tällä sitä, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy paljon ongelmia kuten syrjäytymistä, köyhyyttä ja mielenterveysongelmia. Ne voivat aiheuttaa jopa pysyviä muutoksia ihmisen ajatteluun, hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin selvitä ihan normaaleista asioista. Ehkä aktivointitoimenpiteitä voisi kuitenkin kehittää jotenkin siihen suuntaan, että ihmisen tausta ja koulutus voitaisiin huomioida paremmin."
Nykyään nämä asiat voidaan hoitaa
Vierailija kirjoitti:
Ja työelämässä on selkeästi laiskimpia vanha sukupolvi joka on ikänsä tottunut kaikkiin etuihin ja varmaan työpaikkaan.
Sen sijaan sijaiset ja osa-aikaiset ja työttömänä olleet tietävät nykyajan tyylin.Olen itse ollut työpaikalla jossa kahdenlaista työntekijää oli. Juurikin nämä hemmotellut mussukat ja sitten uudet.
Se vasta epäoikeudenmukaista onkin.
Nyky tyyli ei hyvä, mutta kyllä nuo ikänsä helpolla päässeetkin ovat raivostuttavia.
Vanhemmat ovat tottuneet täysiin työtunteihin ja työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin.
"
Meillä esim. on vastasyntynyt vauva. Mies jäi työttömäksi raskauteni aikana. Olisihan hänestä suuri apu kotona kahden taaperon ja yhden vastasyntyneen hoidossa, mutta päättäjät lähettävät pupukursseille syömään porkkanaa.[/quote]
Työllistämistoimenpiteet ovat juuri siksi tehottomia, koska tasapäistetään työnhakijat.
Samalla vaivalla, kun soitellaan puhelimella työttömille näitä täysin diipasaapa-kontrollisoittoja (jossa soittaja on kiireinen eikä häntä yleensä kiinnosta keskittyä aidosti siihen puhelun kohteeseen koska tietty määrä puheluita vain tulee suorittaa )voitaisiin kartoittaa kokonaisvaltaisemmin työnhakijan elämäntilannetta. Ja huomioida se.
Sensijaan että karenssigiljotiini häilyy talouden yllä ja työnhakijaa painostetaan sanktioin mitä hölmöimpiin toimenpiteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avaus on tyypillistä pitkäaikaistyöttömän horinaa.
Ensin kerrotaan tilastollinen hypoteesi tai fakta ja sitten perustellaan sitä anekdootilla.
Sinä voit siellä tunkea tilastollisen hypoteesisi ihan huolella syvälle omaan anekdoottiisi.
TYÖTTÖMIÄ pitää arvostaa ihmisinä ja yksilöinä, ei heillä pääsääntöisesti ole sen suurempia vikoja kuin muillakaan. Olin työttömänä yli 5 vuotta ja sain sitten kaupungilta palkkatukityöpaikan alle vuoden sopimuksella. No, opin nopeasti helpot tehtävät ja olin aloitteellinen ja ahkera. Minua olisi myös esimiehen pitänyt vähän tsempata koska olin heille halpa työntekijä ja palkkatukityöpaikan piti olla "ponnahduslauta" työttömälle takaisin työelämään tai ainakin ansiosidonnaisen piiriin. Minut kuitenkin savustettiin ulos, olinko ehkä uhka jollekin. En tiedä syytä, ei sanottu, vaan asia jää ikuiseksi mysteeriksi. Kiitos kotikaupungille. Katkeruus jäi, ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sosiologi kirjoitti:
"Haen tällä sitä, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy paljon ongelmia kuten syrjäytymistä, köyhyyttä ja mielenterveysongelmia. Ne voivat aiheuttaa jopa pysyviä muutoksia ihmisen ajatteluun, hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin selvitä ihan normaaleista asioista. Ehkä aktivointitoimenpiteitä voisi kuitenkin kehittää jotenkin siihen suuntaan, että ihmisen tausta ja koulutus voitaisiin huomioida paremmin."
Nykyään nämä asiat voidaan hoitaa
sähköhoidon tulisi olla masentuneille pakollista
Mikä on kyseenalaista, on se että naiset on 4-7 vuotta kotona lasten kanssa, ehkä joku puolen vuoden työpätkä siinä välissä, ja sitten muka heillä on ammattitaito tallella. Tiedotus kaikille naisille jotka on lasten kanssa kotona monta vuotta: te ette osaa mitään enää, ette mitään! Onneksi nykyisessä firmassani ei pidetä naisista jotka on vuosia lasten kanssa kotona. Sylettää se että yleensäkään missään annetaan ammattitaitonsa menettäneille naisille kovapalkkaisia töitä.
t. mies