Lue keskustelun säännöt.
Yli 2 vuotta jatkuneen työttömyyden jälkeen työllistyminen on haastavaa — pitkäaikaistyöttömyys muuttaa ihmistä usein laaja-alaisesti
04.01.2018 |
Ei voida sanoa, että pätee kaikkiin ihmisiin, mutta käytännössä jo parin vuoden työttömyys on vakava ennakoiva tekijä sille, ettei ihminen välttämättä enää koskaan työllisty.
Viime päivät Suomessa on kauhisteltu aktiivimallia ja sen työttömien etuuksiin aiheuttamia mahdollisia leikkauksia. Vähemmälle on jäänyt keskustelu siitä, mitä työttömyys on ja mitä se aiheuttaa ihmisen ajattelulle ja laaja-alaisesti hyvinvoinnille.
Työ merkitsee sitä, että ihminen on aktiivinen, kiinni yhteiskunnassa, tuntee olonsa hyödylliseksi ja pystyy pitämään kiinni työpaikan verkostosta ja sen tarjoamasta henkisestä pääomasta.
Työttömyys taas merkitsee käytännössä aina passivoitumista, ajattelun kapeutumista, motivaation alenemista. Se johtaa usein henkisen hyvinvoinnin vaikeuksiin ja monilla myös mielenterveysongelmiin. Ihmisen sosiaalinen piiri kapenee, mielenkiinnonkohteet muuttuvat kansanomaisemmiksi ja hän lamaantuu. Voi oikeasti käydä niin, että ihminen vieraantuu työstä siten, että oikeasti pelottaa hankkia minkäänlaisia töitä.
Tiedän tapauksen, jossa korkeasti koulutettu ihminen oli useamman vuoden työttömänä. Sivistynyt ja tieteelliseen ajatteluun kykenevä ihminen ikään kuin taantui, aikaisempi kiinnostus tieteisiin ja kulttuuriin vaihtui tv:n roskaviihteen seuraamiseen ja hän alkoi käydä enkelihoidoissa. Lopulta hän sai todistuksen, jossa oli lista erilaisia mielenterveysalan diagnooseja saamatta kuitenkaan mitään pysyvää ratkaisua. Tuon muutoksen todistaneiden ihmisten on varmasti todella vaikea nähdä, että kyseinen ihminen voisi koskaan tehdä enää muuta kuin korkeintaan jotain tuki- tai pajatöitä, vaikka hän onkin kortistossa virallisesti työttömänä.
Haen tällä sitä, että pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy paljon ongelmia kuten syrjäytymistä, köyhyyttä ja mielenterveysongelmia. Ne voivat aiheuttaa jopa pysyviä muutoksia ihmisen ajatteluun, hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin selvitä ihan normaaleista asioista. Ehkä aktivointitoimenpiteitä voisi kuitenkin kehittää jotenkin siihen suuntaan, että ihmisen tausta ja koulutus voitaisiin huomioida paremmin.
Kommentit (49)
Kälyni on akateeminen ja pitkäaikaistyötön. Ei edes hae töitä. Ei ole oikeastaan edes koskaan päässyt työelämään valmistumisen jälkeen. Silmiinpistävin piirre on sosiaalisten taitojen lasku. Nuorena ja vielä silloin 25-30 -vuotiaana oli valmistumisensa aikaan ja heti jälkeen sosiaalisesti normaali ihminen. Nyt yli 10 vuotta myöhemmin on "kummallinen". Töissä on kaikenlaisia sankareita ja ihmisen sosiaalinen sietokyky toisia ihmisiä kohtaan pysyy hyvänä. Et voi valita työkavereitasi, et asiakkaita ja osaat sietää kaikenlaisia ihmisiä ilman suurempaa stressiä, vaikkeivat ne olisi juuri "oman henkisiä". Kun olet kotona, voit koko ajan valita seurasi ja yhä isompi osa ihmisistä on sellaisia, että et tykkää niistä ja et halua olla tekemisissä, koska ei tarvitse. Kälynkin kohdalla tämä näkyy monessa asiassa. On tässä viime vuosina kahdesti yrittänyt aktivoitua: kurssi ja tuella työllistettynä. Kummassakin joutui lopettamaan, koska työkaverit oli kamalia ja tuli kiusaamista yms. Nähdäkseni kyse oli siitä, että on vaan liian kauan saanut olla siellä omalla mukavuualueella sosiaalisesti ja sekin on kaventunut liian pieneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran se työnteko on niin huikea juttu, niin miksi sitten työpaikoilla lyllertää saikuttavia läskejä odottamassa seuraavaa lomaa? Eikös näiden ihmisraunioiden pitäisi olla raikkaitta, hoikkia ja pirteitä eikä vittuuntuneita kiukuttelijoita?
Pitää erottaa kaksi asiaa: se, että pitkäaikaistyöttömyys passivoi ja masentaa jo itsessään ja se, että moni työssäkäyvä alkaa heti pitää työtöntä tyhmänä ja kelpaamattomana.
Kuten nr.21 sanoi, kanssaihmisten väheksynnällä on suuri merkitys. Itse kukin voi miettiä, mitä henkiseen oloon vaikuttaa se, että muut eivät näe henkilössä enää mitään muuta kuin sen työttömyyden.
Tämä on totta. Kaikki tilastot tukevat tätä myös. Varsinkin alhaisen koulutuksen omaavilla työllistyminen muutaman sadan työttömyyspäivän jälkeen on käytännössä mahdotonta. Työtön passivoituu, jää jälkeen työelämän vaatimuksista ja samalla työnantajat hylkivät ja sivuuttavat tällaisen hakijan.
Onkin aivan järjetöntä, että aktiivimalli koskettaa näitä todellisia pitkäaikaistyöttömiä. Heidät pitäisi poistaa työvoimapalvelujen piiristä ja siirtää eläkkeelle. Jos he onnistuvat joskus tulevaisuudessa oman aktiivisuuden kautta työllistymään voidaan eläketilannetta uudelleenharkita. Mitään toimenpiteitä tai resursseja ei heihin pitäisi kohdistaa.
Jo pitkään työssä olleet kaupan alan ansioituneet myyjät jo kiroaa nykyistä 24/7 meininkiä jossa sosiaalinen elämä ja perhe joutuu kohtuuttomalta koetukselle ja kenellekään nuorelle vaikea enään suositella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloudellinen tilanne jo sinällään aiheuttaa ulospäin näkyvät muutokset, ei ole varaa käydä kampaajalla, ei ole varaa ostaa laadukasta ruokaa, eikä harrastaa jne jne
Työttömän kohtelu ja epävarmuus tulevasta aiheuttavat henkisen romahtamisen.
Ihmisarvon ja talouden romahdus yhteensä tekevät lyhyelläkin ajalla sellaista tuhoa, ettei työllistyminen onnistu kuin harvoille ja valituille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taloudellinen tilanne jo sinällään aiheuttaa ulospäin näkyvät muutokset, ei ole varaa käydä kampaajalla, ei ole varaa ostaa laadukasta ruokaa, eikä harrastaa jne jne
Työttömän kohtelu ja epävarmuus tulevasta aiheuttavat henkisen romahtamisen.
Ihmisarvon ja talouden romahdus yhteensä tekevät lyhyelläkin ajalla sellaista tuhoa, ettei työllistyminen onnistu kuin harvoille ja valituille.
Enemmistö työikäisestö väestöstä taitaa kuitenkin olla töissä. Joten ei ne niin harvoja ja valittuja ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jassoo.
Minusta ihminen joka ei näe ihmistä muuna kuin työntekijänä on aivokuollut.Ihminen joka passivoituu ja muuttuu työttömänä joksikin sienikasvustoksi,joka passiivisena kyhjöttää vain on minusta onneton yksilö työelämässäkin.
Työelämän typerykset, sukua näille, luulevat vain työssä käydessään omaavansa jotakin ihmeellistä ja poikkeuksellista työteliäisyyttä.
Erityisesti kokoikänsä työelämässä olleet ovat usein laiskimpia ha itseään korvaamattomiksi luulevia.
Heille mielikuva vielä tyhmemmästä työttömästä on elintärkeä.Tämänkin ajatuksen aloitti joku joka itse elää työttömien, surkeiden sellaisten kustannuksella.
Kätevästi unohti ne lukemattomat pitkäaikaistyöttömät jotka harrastavat, tekevät salaa vapaaehtoistyötä, auttavat perhettään ja tekevät kaikenlaista aktiivista.Miten voi elää työttömän kustannuksella? Työtönhän ei tuota mitään.
Kyllä tuottaa, vaikkapa nyt arvolatausta yhteiskuntaan. Työttömiä pitää olla, jotta on jotain, mihin ihmiset voivat itseään verrata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai kahdessa vuodessa... Onko siis kaikki lapsen kanssa kotonakin olleet kelvottomia työelämään? Monet ovat sen 3-5:kin vuotta jos tulee pari lasta putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vai kahdessa vuodessa... Onko siis kaikki lapsen kanssa kotonakin olleet kelvottomia työelämään? Monet ovat sen 3-5:kin vuotta jos tulee pari lasta putkeen.
Aloittajan mukaan kyllä. Esim päiväkodissa, jos olet ollut töissä, niin et ymmärrä enää mitään koko hommasta. Hoitaisit väärin niitä lapsia ja laittaisit kengät väärään jalkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tähän mielipiteeseen on tuhat ja yksi muuta yhtä oikeaa mielipidettä puolesta ja vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jassoo.
Minusta ihminen joka ei näe ihmistä muuna kuin työntekijänä on aivokuollut.Ihminen joka passivoituu ja muuttuu työttömänä joksikin sienikasvustoksi,joka passiivisena kyhjöttää vain on minusta onneton yksilö työelämässäkin.
Työelämän typerykset, sukua näille, luulevat vain työssä käydessään omaavansa jotakin ihmeellistä ja poikkeuksellista työteliäisyyttä.
Erityisesti kokoikänsä työelämässä olleet ovat usein laiskimpia ha itseään korvaamattomiksi luulevia.
Heille mielikuva vielä tyhmemmästä työttömästä on elintärkeä.Tämänkin ajatuksen aloitti joku joka itse elää työttömien, surkeiden sellaisten kustannuksella.
Kätevästi unohti ne lukemattomat pitkäaikaistyöttömät jotka harrastavat, tekevät salaa vapaaehtoistyötä, auttavat perhettään ja tekevät kaikenlaista aktiivista.Miten voi elää työttömän kustannuksella? Työtönhän ei tuota mitään.
Miten niin en tuota mitään, ollessani työtön? Minähän tuota sinulle sitä arvoa, että saat verrata omaa pyhää hyödyllisyyttäsi minun työttömän arvottomuuteeni. Jos meitä työttömiä ei olisi, niin keihin sinä kohdistaisit ylemmyydentunteesi? T. 55v työtön nainen, työuraa takana 37 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jassoo.
Minusta ihminen joka ei näe ihmistä muuna kuin työntekijänä on aivokuollut.
Ihminen joka passivoituu ja muuttuu työttömänä joksikin sienikasvustoksi,joka passiivisena kyhjöttää vain, on minusta onneton yksilö työelämässäkin.
Työelämän typerykset, sukua näille, luulevat vain työssä käydessään omaavansa jotakin ihmeellistä ja poikkeuksellista työteliäisyyttä.
Erityisesti kokoikänsä työelämässä olleet ovat usein laiskimpia ja itseään korvaamattomiksi luulevia.
Heille mielikuva vielä tyhmemmästä työttömästä on elintärkeä.
Tämänkin ajatuksen aloitti joku joka itse elää työttömien, surkeiden sellaisten kustannuksella.
Kätevästi unohti ne lukemattomat pitkäaikaistyöttömät, jotka harrastavat,
tekevät salaa vapaaehtoistyötä, auttavat perhettään ja tekevät kaikenlaista aktiivista."
Täysin samaa mieltä .
"Osalle ns.auttajista in edullista oman työllisyyden takia pitää yllä mielikuvaa tyhmästä työttömästä.
Halutaan sekoittaa tälläinen viinan takia itsensä työkyvyttömäksi saanut pitkäaikaistyöttömän prototyypiksi.
Ehkä nämä käyvät mielellään jossakin pajassa ja mielikuva siitä.
Muut harrastavat mielellään itseään kiinnostavia asioita.
Työttömyys muuttaa kyllä ajatuksia,
mutta rahapula on se mikä estää aktiivisuuden
ei työttömyys."
Juuri näin. Taloudelliset vaikeudet syvenevät entisestään kun työttömyysturva takkuilee ja sen hakeminen on tehty mahdollisimman byrokraattiseksi, perustoimeentulotuen hakemisesta puhumattakaan.
Sitten köyhtyneelle , talousvaikeuksissa kamppailevalle työttömälle, joka on laitettu mahdollisimman minimillä sinnittelemään millä kukaan täysjärkinen ei voi pitempään pärjätä luottotietojaan menettämättä mikäli jotain ennakoimatonta sattuu.
(Raukkamaisinta kaikessa että minimi-työttömyysrurvalla sinnittelevälle tarjotaan ikään kuin lahjana töitä 9 euron päiväpaikalla ilman mitään normaaliin työsuhteeseen kuuluvia etuisuuksia tai eläkekertymää.)
"Jos kerran se työnteko on niin huikea juttu,
niin miksi sitten työpaikoilla lyllertää saikuttavia läskejä odottamassa seuraavaa lomaa?
Eikös näiden ihmisraunioiden pitäisi olla raikkaitta, hoikkia ja pirteitä,
eikä vittuuntuneita kiukuttelijoita?"
Helkkarin osuva ja täsmällisesti aiheeseen liittyvä, erittäin oleellinen kysymys.
"Vai kahdessa vuodessa... Onko siis kaikki lapsen kanssa kotonakin olleet kelvottomia työelämään? Monet ovat sen 3-5:kin vuotta jos tulee pari lasta putkeen.[/quote]
Aloittajan mukaan kyllä. Esim päiväkodissa, jos olet ollut töissä, niin et ymmärrä enää mitään koko hommasta. Hoitaisit väärin niitä lapsia ja laittaisit kengät väärään jalkaan."
Heh heh heh . . .
Ap jauhaa tyhjää. Itse olisin aktiivinen ja kiinnostunut tekemään tutkimusta ja väitöskirjaa, mutta rahan takia on pakko tehdä idioottimaista ja taannuttavaa valtionhallinnon asiantuntijatyötä. Pelkään, etten ole kykenevä tämä jälkeen enää minkäänlaiseen aivojenkäyttöön.
". . . Työelämässä on selkeästi laiskimpia vanha sukupolvi joka on ikänsä tottunut kaikkiin etuihin ja varmaan työpaikkaan.
Sen sijaan sijaiset ja osa-aikaiset ja työttömänä olleet tietävät nykyajan tyylin.
Olen itse ollut työpaikalla jossa kahdenlaista työntekijää oli. Juurikin nämä hemmotellut mussukat ja sitten uudet.
Se vasta epäoikeudenmukaista onkin.
Nyky tyyli ei hyvä, mutta kyllä nuo ikänsä helpolla päässeetkin ovat raivostuttavia."
Rasittavimpia nämä työhönsä ja alaansa leipääntyneet vakkarit, joilla ei löydy rohkeutta tai intoa hakea muualle tai kehittää työtään--- vaan tyytyvät valittamaan ja kettuilemaan työkavereilleen päivästä toiseen milloin mistäkin. . . .
Sanonpa , että passiivinen lötkö työntekijä on työttömänä samanlainen ja päinvastoin.
Työttömyyden suurin ongelma on rahapula joka kaventaa elämää.
Masennusta aiheuttaa kanssaihmisten harjoittama väheksyntä.
Terveydenhuolto on ainoa oikea ongelma jota pitäisi työttömillä parantaa.
Työttömän kannattaa nukkua hyvin muuten. On typerää tuhlata työttömyysen hyvä puoli.