Lue keskustelun säännöt.
Miten laskut maksettiin ennen nettiä?
Mentiinkö laskunipun kanssa aina pankkiin ne maksamaan tiskille?
Kommentit (412)
Laivaradiopuhelut oli hauskoja, tilattiin puhelu joka suoritettiin laivan radiohytissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo oli tosiaan niin että pankissa maksettiin ja nostettiin läheiset tai sitten tuli automaatit. Pankeissa on tietokoneet mitä sai käyttää. Ja maksuautomaatit oli pankeissa kuin ostarilla. Ne voisi tulla takaisin. Koska köyhät ei osta koneita kotiin. Siksi. Nuoriso taas elää uutta aikakautta . Siis ennen maksettiin ravintolassa niin että oli höylä koneet ja paperi siihen ja summa . Se oli oikein höyläkone . Nykyään ne tuo pöytään sähköisen kortin lukijan. Olisi hienoa jos se maksuautomaatit tulisi uudestaan vanhusten iloksi. Nuoret voi tehdä mitä huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Joko niin tai sitten kauppojen tuulikaapeissa oli niitä automaatteja.
Nehän toimivat netinkautta joten vastaus hylätty.
Ihmiset varasteli kortteja . Teki niillä laskuja toisille ja nosti rahat. Tilit tyhjiksi. Tunnusluku ja kortti ja näkemiin. Jotkut teki temppuja hankkimalla rinnakkaiskortin nimelleen kaverin tilille. Tätä on tietokone .
Oravan-nahat olivat siihen aikaan kovaa maksuvaluuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kamera mihin ostettiin filmi rulla . Se teetettiin valokuva liikkeessä. Saatiin siitä negatiivit mukaan myös. Yhdestä pankista saatiin pankkitunnukset jotka heitettiin roskiin kun ei tiedetty mitä ne on. Et näin. Heti kun lopetettiin luottokortti jutut loppui köyhyys. Luottokorteilla rikolliset käy kuin maksaminen on holtitonta. Ihmeellisesti rauhoittaa kun sitä ei ota.
Vierailija kirjoitti:
Automaateilla maksaminen oli ihan tavallista vielä 10 vuotta sitten. Ja onhan niitä vieläkin.
Jo vuonna 1988 pystyi laskut lähettään modeemilla suoraan pankkiin.
T. ICT-specialist
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-60 luvulla ja vielä -70 luvullakin käytiin maksamassa laskut siellä missä laskuttaja sijaitsei. Esim -60 luvulla läheskään kaikilla ei ollut pankkitiliä. Rahat oli merkittiin pankkikirjalle ja kaikki nostot ja tulot merkittiin siihen kirjaan. Useimmiten esim lehdet käytiin maksamassa niitten konttorissa, sähkölaskut sähkölaitoksen kassalla jne. Sitten tuli se, että laskut sai jättää kuoressa pankin luukkkun, josta kassa maksaa sitten eräpäivänä tililtä. Pankkikirjoista alettiin 90 luvulla.
Ei me vasemmistolaiset ole koskaan maksaneet laskuja ja lainojahan ei KOSKAAN tarvinnut maksaa takaisin.
T. Tunnelitaiteilija Paavo Arhinmäki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Ja laskuja voi maksaa myös laskun lähettäjän konttoreissa, kuten sähkö- , vesi-, lehti ym laskuja. Ja kaupungilla ( kunnat) oli omat toimistot missä voi maksaa kaupungilta ( kunnilta) tulleet laskut. Pankit ottivat jo silloin maksun laskun maksamisesta, nuo omat konttorit ei jos oikein muistan.
Juu tuhansia nostettiin rahaa kun matkoille lähdettiin vanhaa vanhempaa Suomen markkaa . Vaihdettiin milloin Kruunuksi rupiaksi tai drakmaksi joskus Ruotsin kruunuksi ja Pesetaksi. Markkoja kun sai tuhansia palkkaa . Visa vinkui ja sai polttaa tupakkaa vapaasti kuin juoda ja lenkoneessa sai tupakoida peräosassa . Ravintoloissa sisällä tupakka puoli. Oli täynnä asiakkaita. Puolet lähti pois kun kielto tuli. Se tarkoittaa työttömiä tarjoilijoita . Oli vapaampaa . Mukavaa. Sopii muistaa vanhat rahat myös espanja ja italia. Kolikoilla sai maksaa busseissa mikä oli hauskaa. Junasta voi ostaa lippuja . Sekin oli kivaa. Pankissa käytiin nostamassa käteiset. Myöhemmin automaatista. Oli Syp , Kop, Postipankki, Merita. Säästöpankki. Sitä ennen oli ne paperiset pankkikirjat mihin säästö kirjoitettiin pankissa. Käsin. Ja sitä ennen oli palkoissa tilit maksettiin kirjekuoressa työpaikan konttorista. Miten lienee lapsilisät haettiin varmaan kanssa toimistolta. Käteisenä. Ennen kuin pankit alkoi vetää välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Ja laskuja voi maksaa myös laskun lähettäjän konttoreissa, kuten sähkö- , vesi-, lehti ym laskuja. Ja kaupungilla ( kunnat) oli omat toimistot missä voi maksaa kaupungilta ( kunnilta) tulleet laskut. Pankit ottivat jo silloin maksun laskun maksamisesta, nuo omat konttorit ei jos oikein muistan.
En lukenut ketjua , olikin jo kirjoitettu samaa kuin kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan kävelin Espoon sähkön toimistoon ja maksoin käteisellä. Ei tartte kauaks matkustaa, kun tuo on edelleen mahdollista ja yleistä. Esim. Itävallassa ja Saksassa (vaikka luulette niitä kehittyneiksi), ei ole mitään suoraveloituksia ja keskitettyä maksamista.
Netissä voit maksaa, mutta jokaiselle erikseen niiden omilta sivuilta, eli sähkölasku sähköyhtiön nettisivuilta, kaasulasku niiden jne...jne...
Aika antiikkista :)
Eipä se silloin ollut antiikkista. Ihan normi juttu. Nyt jos pitäisi noin tehdä niin joillekin olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti S-Pankin palvelutiskillä voi yhä koittaa. Maksuja voi mennä ja jo siitä paperisesta laskusta. Aikanaan otin ihan aina paperisena tiliotteet ja laskut jollei tullut lisämaksua (minäpä voin lämmittää puulla tarvittaessa/halutessani). Toki Nordea on niin köyhä että nyt veloittaa.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys! Kyllä ne piti tosiaan pankissa käydä maksamassa. Postipankissa pystyi jättämään kuoressa johonkin luukkuun allekirjoitettuina, mutta en muista SYP:n asiakkaana (myöh. Merita myöh Nordea) että olisin niin tehnyt. Myös käteistä nostettiin pankista ja se merkittiin pankkikirjaan. Kortilla ei tietenkään voinut maksaa. Ulkomaanmatkoillekin nostettiin käteistä ja sitten vaihdettiin sitä paikalliseksi valuutaksi. Jonkinlaisia matkashekkejäkin oli kyllä olemassa, mutta en muista itse niitä käyttäneeni.
Mistä ajasta puhut? Korteillahan on voinut maksaa lähes 40 vuotta ja käteistä saanut taikaseinästä yhtä kauan sekä diisseliä olen saanut ympäri maailmaa matkatessani kertomassa vihreää ilosanomaa toki metsässäni ei oravat enään hyppele puusta toiseen!
-Kesäisin terveisin Sofia Virta, vai oletko erimieltä
Ei siitä ole edes kahta vuosikymmentä kun olin pienessä vantaalaisessa pankissa maksamassa laskua maksuautomaatilla, ja jouduin samalla kuuntelemaan kuinka joku vantaalainen vanha ukko räyhäsi pankkivirkailijalle vanha tilikirja tiskillä, miten häneltä on rahat hävitetty pankista. Oli varmaan tuhlannut rahat automaatteja käyttäen eikä tajunnut ettei tilikirja ollut siksi enää ajan tasalla. En yhtään ihmettele ettei pankkikonttoreita enää ole montaa.
Vierailija kirjoitti:
Juu tuhansia nostettiin rahaa kun matkoille lähdettiin vanhaa vanhempaa Suomen markkaa . Vaihdettiin milloin Kruunuksi rupiaksi tai drakmaksi joskus Ruotsin kruunuksi ja Pesetaksi. Markkoja kun sai tuhansia palkkaa . Visa vinkui ja sai polttaa tupakkaa vapaasti kuin juoda ja lenkoneessa sai tupakoida peräosassa . Ravintoloissa sisällä tupakka puoli. Oli täynnä asiakkaita. Puolet lähti pois kun kielto tuli. Se tarkoittaa työttömiä tarjoilijoita . Oli vapaampaa . Mukavaa. Sopii muistaa vanhat rahat myös espanja ja italia. Kolikoilla sai maksaa busseissa mikä oli hauskaa. Junasta voi ostaa lippuja . Sekin oli kivaa. Pankissa käytiin nostamassa käteiset. Myöhemmin automaatista. Oli Syp , Kop, Postipankki, Merita. Säästöpankki. Sitä ennen oli ne paperiset pankkikirjat mihin säästö kirjoitettiin pankissa. Käsin. Ja sitä ennen oli palkoissa tilit maksettiin kirjekuoressa työpaikan konttorista. Miten lienee lapsilisät haettiin varmaan kanssa toimistolta
Italiaan lähdettiin miljonääreinä.
Ei tainnut olla tuhatta markkaa edes se miljoona liiraa?
Olen syntynyt 1963 eli tulin täysi-ikäiseksi 1981. Lapsuudessa mulla oli pankkikirja (käsin kirjoitettu alkuvaiheessa), jonka kanssa kävin pankin tädiltä rahaa nostamassa. Shekkejä mulla ei ole koskaan ollut, mutta en muista tarkkaan, koska sain ekan pankkikorttini. Olisikohan tuo ollut jo ennen täysi-ikäisyyttä?
En muista koskaan maksaneeni laskuja laskuttavan yrityksen konttorissa, mutta pankissa laskunipun kanssa asionnin muistan hyvin. Sitten tuli valtava edistysaskel, kun pystyi ympäri vuoden jättämään laskunipun maksupalvelukuoressa pankin seinässä olevasta luukusta sisään. Seuraava vaihe olikin nettipankki kotona, joskus -90-luvun alkupuolella kun ekan pc:n hommasin. Tai sitä ennen taisin maksaa töissä firman koneella laskut. Ikävä kyllä kuitenkin omalta tililtäni. Olikohan ennen nettipankkia vielä mahdollisuus maksaa näppäinpuhelimella? Saattoi olla.
Pankissa ja virkailija ne naputteli tai vielä vanhempaan aikaan otti rahat vastaan.
Kyllä, niin käveltiin. Tai liikkeen omalle kassalle. Joka kerta, kun käyn Turun pääkirjaston uudella puolella, tulee mieleen, että tällä tontilla kävin niin monet kerrat Turun Puhelimen kassalla jonottamassa (lanka)puhelinlaskun maksamista. Turun Puhelin oli Turun puhelinlaitos, ennen kuin Sonera sen osti (hyvin halvalla), ja Turun Puhelimen päärakennus purettiin pois kirjaston laajennuksen tieltä joskus 2000-luvun alussa.
Kun kävi liikkeen omalla konttorissa maksamassa laskut, ei tarvinnut maksaa pankin palvelumaksulisää. Kävin maksamassa aina puhelinlaskun, Turun Sanomien laskun ja Kaapelitelevision maksukanavalaskun niiden konttoreissa, koska niillä sellainen mahdollisuus oli. Monella muulla ei ollut ja silloin maksettiin pankin tiskillä lisää aina muutama markka palvelumaksua per lasku. Silloin ei kyllä ollut näitä nykyisiä pankkien kuukausittaisia "palvelupaketteja", ne tulivat vasta siinä vaiheessa, kun kansalaiset alkoivat itse maksaa laskunsa poissa pankkisalien kassoilta.