Lue keskustelun säännöt.
AMK:n ja vanhan opistoasteen erot?
03.01.2018 |
Vastaako AMK täysin vanhaa opistoastetta? Eroavatko esim. AMK-tasoiset sairaanhoitaja- ja insinöörikoulutukset opistotasoisista vastaavista? Pääsikö opistoasteelle suoraan perus-/keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai ammattikoulu?
Kommentit (38)
Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opistossa oli yo-pohjaisia linjoja ja sitten niitä, joihin pääsi suoraa keskikoulusta tai peruskoulusta. Esimerkiksi sairaanhoitajaksi opiskeltiin 2.5 vuotta, opiskelemaan hyväksyttiin vain ylioppilaita tai apuhoitajia (olikohan ne lähihoitajia jossain vaiheessa). Parin vuoden työjakson jälkeen saattoi hakea vuodeksi erikoistumisopintoihin. Koulua oli 8-17, joskus jopa 8-20 riippuen luennoitsijoista ja harjoittelussa oltiin 7-15 tai 14-22. Etätehtäviä ei ollut, ryhmätöitäkin aika vähän, mutta erilaisia esseitä ja suunnitelmia piti kirjoittaa vähällä vapaa-ajalla. Jokainen valmistunut sairaanhoitaja osasi työnsä, osastolla piti enää opettaa "talon tavat" eikä mitään perusteita. Kaikki koulutettiin tekemään sitä hoitotyötä eikä johtamaan.
Nyt AMK-sairaanhoitajat osaavat puolivillaisia teorioita, mutta eivät välttämättä tiedä, miten toimia synnyttäneen diabeetikon kanssa. Asioita osataan kirjata, mutta ei välttämättä tajuta asiayhteyksiä ja esim. lääkkeiden vaikutuksia. Lääkelaskut ovat monelle hirvittävän vaikeita. Koulutuksessa on painotettu johtamista, kehittämistä ja suunnittelua, joten osaston arki tulee monelle yllätyksenä. Työ on fyysistä, sitä on paljon eikä siinä saman koulutuksen saanutta työparia ihmeemmin johdeta.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin ennenwanhaan opistoasteella opetettiin ja opiskeltiin klo 8-17- ruokatunti ja kahvitauko. Nykyisin on muutamia tunteja opetusta silloin tällöin.Luppoaika ei ole vapaata vaan tarkoitettu omatoimiseen itseopiskeluun. Määrärahoja ja opettajia kun ei ole.
Erityisen pelottavaa, jos kyseessä on terveydenhoito...
Käytännön osaaminen tuntuu olevan osalla todella hukassa.
Minulla oli aikoinaan oikeassa ranteessa murtuma ja siinä avokipsi. Kotihoito-ohjeeksi sain ohjeen tarvittaessa kiristää löystynyt side itse kotona. Side löystyi pikkuhiljaa ja noin parin viikon kuluttua piipahdin päivystyksessä kysymässä voisiko joku hoitajista sen kiristää. Ei voinut, koska ei osannut. Odotettiin ensihoitajan piipahtamista joka kiristi siteen, yksi päivystyksen tyypeistä lähti katsomaan miten se tehdään.
Sama onfelma oli puolison käden ihosiirteiden siteiden vaihdossa, osa hoitajista oli ihan pihalla siitä miten ne vaihdetaan. Silti tuotakin tietenkin suositeltiin kotona tehtäväksi, vaikka ei sitä edes kaikki hoitajat hallinneet.
Suomen terveydenhoito on mielenkiintoisessa tilassa.
Olen myös kuullut, että opistoinsinöörit ja -sairaanhoitajat ovat usein parempia ja ammattitaitoisempia kuin AMK-tasoiset. AMK tuntuu olevan vähän ihmeellinen välimuoto ammattikoulusta ja yliopistosta, tieteellistä ja akateemista koulutusta sieltä ei saa, mutta toisaalta myös käytännön opetus jää melko vähälle.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.
... tradenomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opistomerkonomi ei ainakaan vastaa tradenomia, vaan tradenomikoulutus on laajempi. Itse olen opistomerkonomi, joka on opiskellut tradenomiksi (tietojenkäsittely tosin, ei liiketalous), ja sain kyllä jotain opintoja hyväksiluettua, mutta en sanottavasti kuitenkaan.
Yo-merkonomin tutkinto kesti kaksi vuotta, peruskoulupohjaisena pidempään, pitiköhän opiskella ensin merkantin tutkinto alle. Tradenomitutkinto taasen on 3,5 v.
Vanha merkonomi oli tasoltaan kai jokseenkin nykymerkonomin ja tradenomin välillä, nykymerkonomi puolestaan merkantin ja vanhan merkonomin välillä. Merkantteja ei puolestaan kouluteta enää ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On käytännössä täysin sama asia. Opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi, koska haluttiin mahdollisimman monen hankkivan korkeakoulutuksen.
Ennen opistoasteelle tuntuivat menevän pääasiassa hyvin ammattikoulussa menestyneet sekä ylioppilaat, joilla eivät rahkeet tai arvosanat riittäneet yliopistoon. Aivan samoin tuntuu homma menevän nykyään AMK:n kanssa. Oppilaitoksen nimi vain on muutettu "hienommaksi", koska on haluttu, että mahdollisimman moni hankkii korkeakoulutuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opistotason koulutus oli vaativampi. Haku oli oikeasti hakukokeella ja siinä tapahtui karsintaa. Hakukelpoisuus oli sama, amis tai lukio alle. Vuosikurssilta toiselle ei tsuibialtu jos oli opintoja suorittamatta. Ammattiaineiden rinnalla ei ollut valittavana kitaransoiton alkeita tai saveruukunvalmistuskurssia. Itseopiskeltavia kursseja ei oikeastaan ollut, vaan kaikki edellytti läsnäoloa.
Ammattikorkeakoulut perustettiin, koska ylioppilaiden määrä oli kasvanut todella paljon ja yliopistoissa ei riittänyt paikkoja kuin pienelle osalle hakijoista. Eli opistotutkinnoista on vain muokattu korkeakoulututkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös kuullut, että opistoinsinöörit ja -sairaanhoitajat ovat usein parempia ja ammattitaitoisempia kuin AMK-tasoiset. AMK tuntuu olevan vähän ihmeellinen välimuoto ammattikoulusta ja yliopistosta, tieteellistä ja akateemista koulutusta sieltä ei saa, mutta toisaalta myös käytännön opetus jää melko vähälle.
Tämä on niin totta. Olen työskennellyt molempien kanssa ja opistoasteelta tulleet ovat motivoituneita työhön eivätkä hinkua heti jotain pomon paikkaa.
Opistoasteella oli esim. terv.huollossa puolen vuoden harjoittelu ihan normityössä eikä mitään katselua.
AMK-ihmiset usein lähtevät rivityöstä jatko-opiskeluun, joten motivaatio puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma sairaanhoitajaopistoni kesti kyllä 3,5 vuotta ja oli yo-pohjainen. 90-luvulla käyty. Tuo 2.5-vuotinen koulutus oli 70-ja 80-luvuilla. Työharjoittelut olivat vähentyneet jo minun aikanani ja höpölöpö-aineet alkoivat jo tuolloin lisääntyä. Tuolloin jo arvosteltiin, että silloin ei nuoret osanneet käytännössä mitään kun höpölöpöä tullut liikaa ja työharjoittelut vähentyneet. Käytännön työhän on ihan samaa eikä tule koskaan muuttumaan. Hoitaja ei pääse käytännön työstä eroon, vaikka sitä jotenkin nyt markkinoidaankin suuren luokan asiantuntija-työnä. Nythän trendi on yhä enemmän sen suuntainen, että höpölöpö korvannut asiaosaamisen ja käytännön taidot huonoja. AMK.-koulutus ihan turha. Maistereitakin tulee pilvin pimein, että ko. aineet jääköön maisteriopintoihin ja peruskoulutus voisi olla sama kuten joskus aikanaan 80-luvulla. Ensin peruskoulutus, sitten erikoistuminen halukkaille, hallinnollinen koulutus halukkaille ja maisteriohjelmat erikseen. Nykyäänhän kaikki on AMK-linjoja puutarhurista lähtien, Voidaanhan me muuttaa kaikki tohtorikoulutettaviksikin merkonomeista lähtien, jos sillä nimenmuutoksella saadaan jotenkin hienommaksi ja houkuttelevammaksi käytännön ammatteja.
Nykyään noita " etäpäiviä" yms huuhailuja tuntuu olevan Amk:ssakin ihan hirveästi. Puolivillaista touhua, koetetaan jäljitellä yliopiston vapautta siinä onnistumatta. Jos asiat niputettaisiin tiiviiksi, niin.... Uskon vakaasti, että aiemmin esim. 2,5-v sh-opisto ollut tehokkuudeltaan ihan vastaava ja sisällöltään parempi. Tässäkin on tehty uudistus, jonka lopputulos ei ole onnistunut. Ja kateellinen en ole, itse olen noiden kokemusten jälkeen suorittanut myös maisteritutkinnon yliopistossa, joten toi AMK:n tiedepuoli lähinnä huvittaa. Käytäntö käytäntönä ja tiedepuoli yliopistoihin, mutta tässäkin menty pieleen
Nykyään ei muuten ole enää ammattikoulujakaan muuten kuin puhekielessä, nekin on muutettu ammattiopistoiksi tai ammattioppilaitoksiksi. Ja ennen oli teknillisiä korkeakouluja, nyt teknillisiä yliopistoja.
Vierailija kirjoitti:
On käytännössä täysin sama asia. Opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi, koska haluttiin mahdollisimman monen hankkivan korkeakoulutuksen.
Taso laski, koska AMK:ssa kaikki pysyy mukana jos itse haluaa. Opistossa ei päästetty läpi, jos oli hylättyjä kokeista, vaan joutui keskeiyttämään.
Kysymys oli opistoasteen koulutuksesta verraten amk, mutta nyt kun tämä keskustelu meni terveydenhoidon puolelle ja sairaan hoitajiin ja lääkäreihin, niin pakko sanoa että ala-arvoista on ja huonompaan suuntaan mennään koko ajan ja se jatkuva kiire ja työntekijäpula ei todellakaan nosta hoidon tehokkuutta vaan ainoastaan talous tehokkuutta. Älä sairastu, jos sairastut - kuolet.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.
Olet pihalla kuin tampoonin naru.
Kaupallisen amiskoulusta tuli ennen merkantteja ja kauppaopistosta merkonomja.
AMK:n tullessa pellet vaihtoivat nimikkeet siten että amislaisista alkoi tulla merkonomeja ja AMK:sta tradenomea.
Nykyinnen tradenomi vastaa periaatteessa entistä merkonomia, mutta ei ihna, koska kolutus huononi kuten muillakin opistosta AMK:oon siirryttäessä. Nykyiset merkonomit ovat vain nemensä vaihtaneita ammattikolumerkantteja, heidän koulutus ei muuttunut yhtään mitenkään.
Ainakin ennenwanhaan opistoasteella opetettiin ja opiskeltiin klo 8-17- ruokatunti ja kahvitauko. Nykyisin on muutamia tunteja opetusta silloin tällöin.Luppoaika ei ole vapaata vaan tarkoitettu omatoimiseen itseopiskeluun. Määrärahoja ja opettajia kun ei ole.