AMK:n ja vanhan opistoasteen erot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.

Olet pihalla kuin tampoonin naru.

Kaupallisen amiskoulusta tuli ennen merkantteja ja kauppaopistosta merkonomja.

AMK:n tullessa pellet vaihtoivat nimikkeet siten että amislaisista alkoi tulla merkonomeja ja AMK:sta tradenomea.

Nykyinnen tradenomi vastaa periaatteessa entistä merkonomia, mutta ei ihna, koska kolutus huononi kuten muillakin opistosta AMK:oon siirryttäessä. Nykyiset merkonomit ovat vain nemensä vaihtaneita ammattikolumerkantteja, heidän koulutus ei muuttunut yhtään mitenkään.

Mutta pääsikö opistomerkonomiksi suoraan perus- tai keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai merkanttikoulutus?

https://www.oamk.fi/docs/hakijalle/aikuiskoulutus/ammatillisen_koulutuk…

Tuosta noita voi katsella miten ne muuttui, jos ketä kiinnostaa

Vierailija kirjoitti:

Vastaako AMK täysin vanhaa opistoastetta? Eroavatko esim. AMK-tasoiset sairaanhoitaja- ja insinöörikoulutukset opistotasoisista vastaavista? Pääsikö opistoasteelle suoraan perus-/keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai ammattikoulu?

Lyhyesti opisto viimeiseen kysymykseesi vastaukset:

A) Peruskoulu tai keskikoulu-> opisto (-> yliopisto). 

B) Kansakoulu -> ammattikoulu -> opisto (-> yliopisto) C) peruskoulu > lukio > opisto .

Huomaa, että opistoaikaan oli vielä kansakoulun ja kansalaiskoulun käyneitä, jotka eivät voineet hakea suoraan opistoon. Vasta peruskoulun jälkeen kaikki voivat hakea suoraan opistoon ilman ammattikoulua.  Käytännössä 1980-luvulla omana opistoaikana suurin osa oli ylioppilaita, mutta kurssilla saattoi olla myös joku kansakoulu-ammattikoulu-pohjalta tullut.

Opiston käyneet, esim. insinöörit saivat lisätä AMK-liitteen ammattinimikkeeseen muutaman kuukauden opinnoilla. En viitsinyt suorittaa niitä eikä tainnut kukaan muu samalta kurssilta valmistunut. Sillä ei ollut käytännön työelämässä mitään merkitystä.

Yksi iso ero opinnoissa on se, että opistoissa oli 5 päivää viikossa  8 tuntia opiskelua tai käytännön harjoituksia. Ei ollut itse- ja etäopintoja eli käytännössä vapaapäiviä niin kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.

Olet pihalla kuin tampoonin naru.

Kaupallisen amiskoulusta tuli ennen merkantteja ja kauppaopistosta merkonomja.

AMK:n tullessa pellet vaihtoivat nimikkeet siten että amislaisista alkoi tulla merkonomeja ja AMK:sta tradenomea.

Nykyinnen tradenomi vastaa periaatteessa entistä merkonomia, mutta ei ihna, koska kolutus huononi kuten muillakin opistosta AMK:oon siirryttäessä. Nykyiset merkonomit ovat vain nemensä vaihtaneita ammattikolumerkantteja, heidän koulutus ei muuttunut yhtään mitenkään.

Mutta pääsikö opistomerkonomiksi suoraan perus- tai keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai merkanttikoulutus?

Ei päässyt suoraan peruskoulusta opistoon. Ei mihinkään opistoon. Teknillisellä puolella taisi olla niin että ammatitkoulsta pystyi siirtymään ensimmäisen vuoden jälkeen teknikkolinjalle teknikkolinjan ensimmäisen vuoden jälkeen insinööriopintohin, mutta käytännössä kaikki kävi ensin kolmivuotisen ammatikoulun loppuun ennen opistoa. Luultavasti jotenkin vastaavalla tavalla se meni myös kaupallisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaako AMK täysin vanhaa opistoastetta? Eroavatko esim. AMK-tasoiset sairaanhoitaja- ja insinöörikoulutukset opistotasoisista vastaavista? Pääsikö opistoasteelle suoraan perus-/keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai ammattikoulu?

Lyhyesti opisto viimeiseen kysymykseesi vastaukset:

A) Peruskoulu tai keskikoulu-> opisto (-> yliopisto). 

B) Kansakoulu -> ammattikoulu -> opisto (-> yliopisto) C) peruskoulu > lukio > opisto .

Huomaa, että opistoaikaan oli vielä kansakoulun ja kansalaiskoulun käyneitä, jotka eivät voineet hakea suoraan opistoon. Vasta peruskoulun jälkeen kaikki voivat hakea suoraan opistoon ilman ammattikoulua.  Käytännössä 1980-luvulla omana opistoaikana suurin osa oli ylioppilaita, mutta kurssilla saattoi olla myös joku kansakoulu-ammattikoulu-pohjalta tullut.

Opiston käyneet, esim. insinöörit saivat lisätä AMK-liitteen ammattinimikkeeseen muutaman kuukauden opinnoilla. En viitsinyt suorittaa niitä eikä tainnut kukaan muu samalta kurssilta valmistunut. Sillä ei ollut käytännön työelämässä mitään merkitystä.

Yksi iso ero opinnoissa on se, että opistoissa oli 5 päivää viikossa  8 tuntia opiskelua tai käytännön harjoituksia. Ei ollut itse- ja etäopintoja eli käytännössä vapaapäiviä niin kuin nykyään.

Potaskaa, opistoihin ei ole voinut hakea pelästään peruskoulun käyneenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaako AMK täysin vanhaa opistoastetta? Eroavatko esim. AMK-tasoiset sairaanhoitaja- ja insinöörikoulutukset opistotasoisista vastaavista? Pääsikö opistoasteelle suoraan perus-/keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai ammattikoulu?

Lyhyesti opisto viimeiseen kysymykseesi vastaukset:

A) Peruskoulu tai keskikoulu-> opisto (-> yliopisto). 

B) Kansakoulu -> ammattikoulu -> opisto (-> yliopisto) C) peruskoulu > lukio > opisto .

Huomaa, että opistoaikaan oli vielä kansakoulun ja kansalaiskoulun käyneitä, jotka eivät voineet hakea suoraan opistoon. Vasta peruskoulun jälkeen kaikki voivat hakea suoraan opistoon ilman ammattikoulua.  Käytännössä 1980-luvulla omana opistoaikana suurin osa oli ylioppilaita, mutta kurssilla saattoi olla myös joku kansakoulu-ammattikoulu-pohjalta tullut.

Opiston käyneet, esim. insinöörit saivat lisätä AMK-liitteen ammattinimikkeeseen muutaman kuukauden opinnoilla. En viitsinyt suorittaa niitä eikä tainnut kukaan muu samalta kurssilta valmistunut. Sillä ei ollut käytännön työelämässä mitään merkitystä.

Yksi iso ero opinnoissa on se, että opistoissa oli 5 päivää viikossa  8 tuntia opiskelua tai käytännön harjoituksia. Ei ollut itse- ja etäopintoja eli käytännössä vapaapäiviä niin kuin nykyään.

Potaskaa, opistoihin ei ole voinut hakea pelästään peruskoulun käyneenä.

Puhut itse potaskaa. Ainakin vielä 1980-luvun alussa moni luokkakaverini meni peruskoulusta suoraan kauppaopistoon. Siis nimenomaan kauppaopistoon, ei kauppakouluun. Tosin vaatimuksena opistoon oli se, että kielissä ja matematiikassa ei saanut olla suppeita kursseja (se oli vielä tasokurssien aikaa).

Myöskään teknilliseen opistoon ei vaadittu lukiota tai ammattikoulua, mutta sen sijaan vaadittiin noin kahden vuoden työharjoittelu ennen opistoon pyrkimistä. Ainakin osan työharjoittelusta saattoi korvata ammattikoulun käymisellä.

Vierailija kirjoitti:

Opistomerkonomi ei ainakaan vastaa tradenomia, vaan tradenomikoulutus on laajempi. Itse olen opistomerkonomi, joka on opiskellut tradenomiksi (tietojenkäsittely tosin, ei liiketalous), ja sain kyllä jotain opintoja hyväksiluettua, mutta en sanottavasti kuitenkaan.

Yo-merkonomin tutkinto kesti kaksi vuotta, peruskoulupohjaisena pidempään, pitiköhän opiskella ensin merkantin tutkinto alle. Tradenomitutkinto taasen on 3,5 v.

Minkä takia tätä on alapeukutettu? Ne, jotka mutuilevat? T: toinen opistomerkonomista tradenomiksi kouluttautunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.

Olet pihalla kuin tampoonin naru.

Kaupallisen amiskoulusta tuli ennen merkantteja ja kauppaopistosta merkonomja.

AMK:n tullessa pellet vaihtoivat nimikkeet siten että amislaisista alkoi tulla merkonomeja ja AMK:sta tradenomea.

Nykyinnen tradenomi vastaa periaatteessa entistä merkonomia, mutta ei ihna, koska kolutus huononi kuten muillakin opistosta AMK:oon siirryttäessä. Nykyiset merkonomit ovat vain nemensä vaihtaneita ammattikolumerkantteja, heidän koulutus ei muuttunut yhtään mitenkään.

Mutta pääsikö opistomerkonomiksi suoraan perus- tai keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai merkanttikoulutus?

Ei päässyt suoraan peruskoulusta opistoon. Ei mihinkään opistoon. Teknillisellä puolella taisi olla niin että ammatitkoulsta pystyi siirtymään ensimmäisen vuoden jälkeen teknikkolinjalle teknikkolinjan ensimmäisen vuoden jälkeen insinööriopintohin, mutta käytännössä kaikki kävi ensin kolmivuotisen ammatikoulun loppuun ennen opistoa. Luultavasti jotenkin vastaavalla tavalla se meni myös kaupallisella.

Kyllä pääsi. Voisin esittää todisteeksi omat todistukseni. Kansakoulusta ei päässyt, mutta keskikoulusta (=oppikoulusta) ja peruskoulusta pääsi. Peruskoulun tavoite  oli se, että kaikki pääsivät jatkamaan tasapuolisesti eikä ikäluokkaa lajiteltu 4. luokan jälkeen vuohiin ja lampaisiin - ei kun siis pääsykokeissa keskikouluun (joka oli pitkään maksullinen) ja kansa- ja kansalaiskoulussa jatkaviin.

Opistoista tosin valmistui myös teknikoita, mm. metsäopistoista. He muuttuivat sitten aikanaan opistoinsinööreiksi ja AMK-insinööreiksi melko kevyellä lisäkoulutuksella.

Kaupallisella puolella oli erikseen yo-merkonomit ja "tavalliset" merkonomit. Ero koulutuksessa oli kai siinä, että tavallisten merkonomien opinnoissa oli enemmän sellaisia aineita, jota oli opetettu lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.

Olet pihalla kuin tampoonin naru.

Kaupallisen amiskoulusta tuli ennen merkantteja ja kauppaopistosta merkonomja.

AMK:n tullessa pellet vaihtoivat nimikkeet siten että amislaisista alkoi tulla merkonomeja ja AMK:sta tradenomea.

Nykyinnen tradenomi vastaa periaatteessa entistä merkonomia, mutta ei ihna, koska kolutus huononi kuten muillakin opistosta AMK:oon siirryttäessä. Nykyiset merkonomit ovat vain nemensä vaihtaneita ammattikolumerkantteja, heidän koulutus ei muuttunut yhtään mitenkään.

Kauheeta paskaa ja vielä yläpeukutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaako AMK täysin vanhaa opistoastetta? Eroavatko esim. AMK-tasoiset sairaanhoitaja- ja insinöörikoulutukset opistotasoisista vastaavista? Pääsikö opistoasteelle suoraan perus-/keskikoulusta vai pitikö välissä käydä joko lukio tai ammattikoulu?

Lyhyesti opisto viimeiseen kysymykseesi vastaukset:

A) Peruskoulu tai keskikoulu-> opisto (-> yliopisto). 

B) Kansakoulu -> ammattikoulu -> opisto (-> yliopisto) C) peruskoulu > lukio > opisto .

Huomaa, että opistoaikaan oli vielä kansakoulun ja kansalaiskoulun käyneitä, jotka eivät voineet hakea suoraan opistoon. Vasta peruskoulun jälkeen kaikki voivat hakea suoraan opistoon ilman ammattikoulua.  Käytännössä 1980-luvulla omana opistoaikana suurin osa oli ylioppilaita, mutta kurssilla saattoi olla myös joku kansakoulu-ammattikoulu-pohjalta tullut.

Opiston käyneet, esim. insinöörit saivat lisätä AMK-liitteen ammattinimikkeeseen muutaman kuukauden opinnoilla. En viitsinyt suorittaa niitä eikä tainnut kukaan muu samalta kurssilta valmistunut. Sillä ei ollut käytännön työelämässä mitään merkitystä.

Yksi iso ero opinnoissa on se, että opistoissa oli 5 päivää viikossa  8 tuntia opiskelua tai käytännön harjoituksia. Ei ollut itse- ja etäopintoja eli käytännössä vapaapäiviä niin kuin nykyään.

Potaskaa, opistoihin ei ole voinut hakea pelästään peruskoulun käyneenä.

Puhut itse potaskaa. Ainakin vielä 1980-luvun alussa moni luokkakaverini meni peruskoulusta suoraan kauppaopistoon. Siis nimenomaan kauppaopistoon, ei kauppakouluun. Tosin vaatimuksena opistoon oli se, että kielissä ja matematiikassa ei saanut olla suppeita kursseja (se oli vielä tasokurssien aikaa).

Myöskään teknilliseen opistoon ei vaadittu lukiota tai ammattikoulua, mutta sen sijaan vaadittiin noin kahden vuoden työharjoittelu ennen opistoon pyrkimistä. Ainakin osan työharjoittelusta saattoi korvata ammattikoulun käymisellä.

Olen mennyt kauppaopistoon lyhyellä matikalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.

Olet pihalla kuin tampoonin naru.

Kaupallisen amiskoulusta tuli ennen merkantteja ja kauppaopistosta merkonomja.

AMK:n tullessa pellet vaihtoivat nimikkeet siten että amislaisista alkoi tulla merkonomeja ja AMK:sta tradenomea.

Nykyinnen tradenomi vastaa periaatteessa entistä merkonomia, mutta ei ihna, koska kolutus huononi kuten muillakin opistosta AMK:oon siirryttäessä. Nykyiset merkonomit ovat vain nemensä vaihtaneita ammattikolumerkantteja, heidän koulutus ei muuttunut yhtään mitenkään.

Kauheeta paskaa ja vielä yläpeukutetaan.

Meillä yo-merkonomit ja tradenomit ovat samoissa töissä, monet assistentteina eli sihteereinä.

Miten muuten oli, pääsikö opistoasteelta yliopistoon, mikäli ei ollut ylioppilas?

Siinähän se virhe alunperin tehtiin, että niitä amkkeja piti perustaa joka niemeen ja notkoon. Kaikki uudistukset toteutettiin kamalalla kiireellä ja uudistuksia on siitä lähtien paikailtu uusilla uudistuksilla.

Jossain vaiheessa tuntui, että opettajat olivat koko ajan jossain suunnittelupalvereissa ja opiskelijat tekivät ryhmätöitä ja itsenäisen työskentelyn tehtäviä. Oma ryhmäni vietti viikkokausia pohtien esimerkiksi arvoja ja sitä, mitä on ihmisen hyvä elämä. Niistä kyhättiin fläppipaperille yhteenvetoja kilometrin verran.

Nyt kun olen seurannut amk-opetuksen kehitystä opiskelevan nuoren näkökulmasta, niin menohan on aivan hurjaa. Lähiopetusta on todella vähän ja silloinkin tunteja perutaan (totta kai opettajat sairastuvat siinä missä muutkin, mutta aikanaan rehtorien tai vastaavien esimiesten asiana oli järjestää sijaisia tai hypätä puikkoihin itse; nykyään voisi hyödyntää niitä digiloikkimisen tuloksia).

Etätehtäviä tehdään, mutta niistä ei useinkaan saa mitään palautetta sen enempää kuin tenteistäkään. Kaikenlaisia "projekteja" on menossa ja tulossa eikä kukaan oikein hallitse sitä projektin vetämistä. Vastuu vain sysätään opiskelijoille.

Iäkkäämmät opettajat ovat väsyneitä ja moni uupumisen partaalla. Näkyy esimerkiksi asioiden unohtelemisena ja ärtyneisyytenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa vastaa, mutta käsittääkseni AMK:ssa asiat käydään läpi hieman syvällisemmin ja siellä on myös enemmän työharjoitteluja, jotka pidentävät opiskeluaikaa. Kaikki opistokoulutukset eivät myöskään siirtyneet AMK:n puolelle, esim. merkonomi on nykyään toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Ainakin merkonomiksi on aina päässyt suoraan perusasteelta.

Olet pihalla kuin tampoonin naru.

Kaupallisen amiskoulusta tuli ennen merkantteja ja kauppaopistosta merkonomja.

AMK:n tullessa pellet vaihtoivat nimikkeet siten että amislaisista alkoi tulla merkonomeja ja AMK:sta tradenomea.

Nykyinnen tradenomi vastaa periaatteessa entistä merkonomia, mutta ei ihna, koska kolutus huononi kuten muillakin opistosta AMK:oon siirryttäessä. Nykyiset merkonomit ovat vain nemensä vaihtaneita ammattikolumerkantteja, heidän koulutus ei muuttunut yhtään mitenkään.

Kauheeta paskaa ja vielä yläpeukutetaan.

Meillä yo-merkonomit ja tradenomit ovat samoissa töissä, monet assistentteina eli sihteereinä.

Eihän toi mitään todista, mulla on maisteri työkaverina. Mutta kannattais puhua sitten Yo-merkonomeista jos haluaa rinnastaa ne tradenomiksi. Meillä muuten oli koulussa useita YO-merkonomeja hakemassa korkeakoulutusta tradenomiksi eikä kukaan puhunut että koulutus olisi huonompi.

Oli aika jolloin koulun tason saattoi ainakin nykyistä helpommin tajuta suraan sen nimestä. Kun taas nykyään tämän tästä kinataan siitä onko ammattikorkeakoulu "oikea korkeakoulu" (yliopisto;) vai jotain (aivan) muuta. - Ennen kaikki tiesivät myös, että vaikka oli sellainenkin paikka kuin teknillinen korkeakoulu tai maanpuolustuskorkeakoulu, niin kyseessä oli yliopistotason paikat, vaikka (mm.) niiden suomenkilisiksi nimiksi oli valikoitunut tai vakiitunut ilmaisu korkeakoulu, eikä yliopisto.

Vailla loppua on myös se keskustelu, jossa  höpötetään sellaista kuin, että ammatkorkeat kouluttavat "käytännön korkeammat huippu osaajat ja vastaavasti (perinteiset, tai vanhat) yliopistot kouluttavat korkeastikoulutetu(i)mmat, teoreettikot ja tieteeiden harjoittajat. 

Jos jako oikeasti mensi näin mustavalkoisesti, niin Suomessa yliopistoihin vuosittain valittavien opiskelijoiden määrää voitaisiin vähentää nykyisestä hyvin merkittävästi. Nykyisin hyvin harva yliopistolta opiskelupaikan saaneista joutuu "käytännön hommiin" viimeistän valmistuttuaan. En omasta kenties vajavaisesta koulutuksestani johtuen pysty tajuamaan miksi teoriaa ja käytäntöä pidetään toisilleen vastakkaisina.    

Opistotutkinnon kurssien perään laitettiin opintopisteitä ja erikoistyön nimi muutettiin jonkun sortin tutkielmaksi. Lisäksi käytännön harjoitteua ja opiskelua vähennettiin ja muutenkin laskettiin opetuksen tasoa: tuloksena oli AMK-tutkinto.

"Nyt AMK-sairaanhoitajat osaavat puolivillaisia teorioita, mutta eivät välttämättä tiedä, miten toimia synnyttäneen diabeetikon kanssa. Asioita osataan kirjata, mutta ei välttämättä tajuta asiayhteyksiä ja esim. lääkkeiden vaikutuksia. Lääkelaskut ovat monelle hirvittävän vaikeita. Koulutuksessa on painotettu johtamista, kehittämistä ja suunnittelua, joten osaston arki tulee monelle yllätyksenä. Työ on fyysistä, sitä on paljon eikä siinä saman koulutuksen saanutta työparia ihmeemmin johdeta."

Tämä on niin totta. Itse opiskelen AMK:ssa terveydenhoidon ammattiin ja minua harmittaa kun hienoja tieteellisiä tehtäviä on liikaa, ja käytännön työhön saa liian huonot puitteet. Juuri johtamista, innovoimista ja sote-uudistuksesta on paljon asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Oli aika jolloin koulun tason saattoi ainakin nykyistä helpommin tajuta suraan sen nimestä. Kun taas nykyään tämän tästä kinataan siitä onko ammattikorkeakoulu "oikea korkeakoulu" (yliopisto;) vai jotain (aivan) muuta. - Ennen kaikki tiesivät myös, että vaikka oli sellainenkin paikka kuin teknillinen korkeakoulu tai maanpuolustuskorkeakoulu, niin kyseessä oli yliopistotason paikat, vaikka (mm.) niiden suomenkilisiksi nimiksi oli valikoitunut tai vakiitunut ilmaisu korkeakoulu, eikä yliopisto.

Vailla loppua on myös se keskustelu, jossa  höpötetään sellaista kuin, että ammatkorkeat kouluttavat "käytännön korkeammat huippu osaajat ja vastaavasti (perinteiset, tai vanhat) yliopistot kouluttavat korkeastikoulutetu(i)mmat, teoreettikot ja tieteeiden harjoittajat. 

Jos jako oikeasti mensi näin mustavalkoisesti, niin Suomessa yliopistoihin vuosittain valittavien opiskelijoiden määrää voitaisiin vähentää nykyisestä hyvin merkittävästi. Nykyisin hyvin harva yliopistolta opiskelupaikan saaneista joutuu "käytännön hommiin" viimeistän valmistuttuaan. En omasta kenties vajavaisesta koulutuksestani johtuen pysty tajuamaan miksi teoriaa ja käytäntöä pidetään toisilleen vastakkaisina.    

Onko tuotantoinsinööri, tuotantopäällikkö riittävän käytännön hommia. Näistä löytyy usein DI koulutuksen saaneita, kuten myös kehitys- ja ympäristöpuolen tehtävistä.