Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muuttaminen työpaikan perässä
03.01.2018 |
Nykyään työttömyyttä perustellaan usein sillä, että kotipaikkakunnalla ei kertakaikkiaan työpaikkoja ole. Ja on hirveä vääryys ja työttömien kyykyttämistä vaatia muuttamaan työn perässä. Se olisi niin epämukavaa ja vaivalloista ja joutuisi jättämään perheen/kaverit/omakotitalon/luonnon rauhan/ jne jne.
Jopa nuoret ihmiset, joilla ei edes omaa perhettä ole, perustelevat saamattomuuttaan sillä että ei nyt vain voi sitä rakasta kotiseutua ja kylillä roikkuvia kavereita jättää.
Meidän työssäkäyvien (ja aikoinaan itse työn perässä muuttaneiden!) odotetaan kustantavan oman elämisemme ohessa tämä työhaluttomien mieluisa ja totuttu elämäntapa. Vartiainen on oikeassa, hitto vieköön! Ei kenelläkään ole oikeutta elää loppuelämäänsä toisten kustannuksella pelkistä mukavuussyistä. Miten ihmeessä kukaan voi ajatella että se olisi oikein?? Asukaa toki missä tykkäätte mutta maksatte sitten itse.
Kommentit (51)
En empisi hetkeäkään työn perässä muuttamista, jos siis olisin työtön ja yksin. Minulla ei ole lapsia, joten heitä ei tarvitsisi repiä juuriltaan, kouluistaan ja kaveripiireistään (ja kokemuksesta tiedän, että se on pahinta, mitä voi lapselleen tehdä), joten olen siinä mielessä onnekas.
Olen kuitenkin naimisissa, enkä aio erota noin mahtavasta miehestä kirveelläkään. Voisimme siis muuttaa yhdessäkin minun työni perässä, mutta sitten mieheni joutuisi todennäköisesti työttömäksi, sillä hänen alallaan (kapea osaaminen) ei ole muualla töitä. Hän joutuisi siis hyväpalkkaisesta työstään vaihtamaan esimerkiksi kaupan kassalle. Silläkin alalla työt ovat suurimmaksi osaksi osa-aikaisia. Hänen työnsä ei kuitenkaan ole ihan niin hyväpalkkainen, että meidät molemmat elättäisi ja oma sieluni ei minun antaisi olla toiselle taakkana..
En IKINÄ vaatisi ketään rikkomaan perhettään työnteon vuoksi, etenkin tapauksessa, jossa toisella vanhemmista on työpaikka. Yhteiskunnan tuet ovat sitä varten, että tilanteen muuttumiset kestetään paremmin.
Mutta jos molemmat työttömiä ja edes toisella on mahdollisuus työllistyä, silloin on valitettavasti vaan kiskottava ne lapset juuriltaan ja vietävä mukanaan. Vaikka pitäisi myydä talo alihintaan ja lapset joutuisivat eri kouluun.
Työttömällä yksineläjällä tai jopa työttömällä pariskunnalla tulisi mielestäni olla velvollisuus muuttaa vakituisen (huom. vakituisen) työn perässä toiselle paikkakunnalle. Sossusta saisi muuttorahan ja tukea vakuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin muuttaa, jos työtä olisi varmasti. Nyt on aina joko pätkätyö tai ainakin koeaika. Herra Vartiainen voisi kertoa, mistä löydän asunnon, mikä olisi vapaa heti kun työ alkaa ja jonka voisi irtisanoa heti, jos työ päättyy esim. koeaika. Monessa yksityiseltä vuokrattavassa asunnossa ensimmäinen mahdollisuus irtisanoa vuokrasopimus on vasta vuoden päässä. Vai kuvitteleekohan hän, että ihmiset voivat tuosta vaan ostaa oman asunnon pääkaupunkiseudulta? Koska siellähän valtaosa työpaikoista on.
Nää on kaikki sun omalla vastuulla. Oot aikuinen ihminen.
En voi ymmärtää, mikä siinä muuttamisessa on muka niin hirveää. Lapset sopeutuu kyllä uuteen kouluun, olen itsekin muuttanut kesken peruskoulun enkä todella saanut sitä mitään traumoja. Ja tämä oli ennen nettiä, jolloin ei tullut edes pidettyä yhteyttä vanhoihin kavereihin. Nyt sekään ei ole ongelma. Enemmänkin pidän tuota laiskuutena järjestää asioita uudestaan. Kyllä ehdottomasti tärkein prioriteetti on elättää itse oma perhe kuin se, että lapset joutuu uuteen kouluun.
Itse muutin kuitenkin ulkomaille (olen tosin lapseton), kun en saanut oman alan töitä. Ei tullut mieleenikään jäädä työttömäksi Suomeen, jos on pienikin mahdollisuus työllistyä jossain. Siksi en voi ymmärtää ihmisiä, jotka eivät muka voi mitenkään muuttaa edes Suomen sisällä. Meillä on töissä myös perheellisiä Suomalaisia, jotka ovat vaihtaneet maata samasta syystä koko perheen kanssa. Ehdottomasti pitää tehdä töitä ja muuttaa, jos siihen on pienikin mahdollisuus. Sen verran jokaisen tulee itsestään ottaa vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Okei, eli mun pitäisi muuttaa vuokralle johonkin työn perässä ja jättää vakituisessa työsuhteessa (työ sellaista, josta miehen ei kannata irtisanoutua, koska tuon alan työpaikkoja ei ole kuin muutamassa kaupungissa Suomessa) oleva mies ja lapset tänne omakotitaloomme. Työskentelisin matalapalkka-alalla ja olisin tulojeni mukaan oikeutettu asumistukeen, mutta sitä en saa, koska puolison tulot. En alkaisi leikkimään mitään asumuseroa. Nyt joku alkaa ulvoa, että miehen pitäisi elättää minut, koska ei irtisanoutuisi työstään ja muuttaisi minun matalapalkkatyöpaikkakunnalleni. MInun alan paikkoja ei ole lähikunnissa, että sekin vielä. Töihin lähtisin kyllä kohtuullisen matkan päähän, joka ei vaatisi muuttamista.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että sinulla on uudelleenkouluttauminen edessä. Millä meinasit elää loppunelämän? Luotatko suomen sosiaaliturvan olemassaoloon, kun olet 50 tai 80 vuotias? Eläkettähän sinulle ei myöskään kerry. Parempi mennä kouluun, kun valittaa ja maata kotona, ettei oman alan töitä ole. Aina on vaihtoehtoja.
Mielestäni ei ole kohtuuton vaatimus toisen vanhemmista muuttaa toiselle paikkakunnalle, eihän sen tarvitse olla pysyvä ratkaisu. On sitä tehty ennenkin eikä lapset ole sen takia kieroon kasvaneet. Nykyisin vielä mahdollisuudet vaikka mihin skypettämiseen jne. Hakee töitä sellaiselta etäisyydeltä että voi olla viikonloput kotona ja kun saa työkokemusta voi alkaa katsella töitä lähempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minne pitäisi mielestäsi muuttaa?
Älä nyt vastaa yleisluonteisesti että "sinne missä on töitä". Kun ei niitä mistään tunnu löytyvän.
Olen eri puolille Suomea hakemuksia lähetellyt mutta ei vain tärppää.
Vai pitäisikö mielestäsi muuttaa jo ennen kuin on työpaikkaakaan? Se vain tuppaa olemaan niin, että missä ehkä parhaat mahdollisuudet on työllistyä, siellä on asunnotkin kalliinpuoleisia. Enemmän joutuisitte siis työtätekevät maksamaan meille työttömille asumistukia ja toimeentulotukea.
olen jopa joutunut jättämään perheeni kerran muuton takia. Mutta nyt minulla on sentään töitä, se on tärkeintä.
Ei hitto, olen ihan sanaton. On sulla juu arvot kohdallaan. Miksi edes hankit perheen, jos sillä on noin vähän merkitystä vai onko palkkasi niin tähtitieteellinen, että tuo kannatti?
Minä löin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Muutin työn perässä pois Suomesta.
Sain hyvän työpaikan enkä elätä Suomen elämäntapatyöttömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin muuttaa, jos työtä olisi varmasti. Nyt on aina joko pätkätyö tai ainakin koeaika. Herra Vartiainen voisi kertoa, mistä löydän asunnon, mikä olisi vapaa heti kun työ alkaa ja jonka voisi irtisanoa heti, jos työ päättyy esim. koeaika. Monessa yksityiseltä vuokrattavassa asunnossa ensimmäinen mahdollisuus irtisanoa vuokrasopimus on vasta vuoden päässä. Vai kuvitteleekohan hän, että ihmiset voivat tuosta vaan ostaa oman asunnon pääkaupunkiseudulta? Koska siellähän valtaosa työpaikoista on.
Tämä nyt on jo melkoista avuttomuutta jopa suomalaiselta! Missään muussa massa ihmiset ei oleta, että valtio holhoaa niin pitkälle, että pitää asuntokin hommata. Missä sitten nyt asut? Jos koeaika loppuu kesken niin miksi et voi jatkaa uudessa kaupungissa samaa, mitä teet nytkin? vai oletko koditon?
Aina on vaihtoehtoja muutenkin, kun ottaa itsestään vähän vastuuta ja todella etsii vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia eikä heittäydy muiden hoidettavaksi avuttomaksi lapseksi.
Samaa mieltä, jos kyse on näistä "rajaseudun poikamiehistä", jotka jäävät kouluttamattomina elämään tyhjiin kuntiin ja sitten valittavat, että töitä ei ole.
Asia on vähän eri, jos on kouluikäisiä lapsia ja puoliso, jolla töitä nykyisellä paikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen käynyt maatalousalan. Etsiskelin kerran työpaikkaa ympäri Suomea, kun omalta paikkakunnalta ei löytynyt. Löysin karjanhoitajan töitä 400km päästä. Olisi ollut sellainen muutaman viikon työkeikka vaan. Että oisko pitäny tosiaan muuttaa :D
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, mikä siinä muuttamisessa on muka niin hirveää. Lapset sopeutuu kyllä uuteen kouluun, olen itsekin muuttanut kesken peruskoulun enkä todella saanut sitä mitään traumoja. Ja tämä oli ennen nettiä, jolloin ei tullut edes pidettyä yhteyttä vanhoihin kavereihin. Nyt sekään ei ole ongelma. Enemmänkin pidän tuota laiskuutena järjestää asioita uudestaan. Kyllä ehdottomasti tärkein prioriteetti on elättää itse oma perhe kuin se, että lapset joutuu uuteen kouluun.
Itse muutin kuitenkin ulkomaille (olen tosin lapseton), kun en saanut oman alan töitä. Ei tullut mieleenikään jäädä työttömäksi Suomeen, jos on pienikin mahdollisuus työllistyä jossain. Siksi en voi ymmärtää ihmisiä, jotka eivät muka voi mitenkään muuttaa edes Suomen sisällä. Meillä on töissä myös perheellisiä Suomalaisia, jotka ovat vaihtaneet maata samasta syystä koko perheen kanssa. Ehdottomasti pitää tehdä töitä ja muuttaa, jos siihen on pienikin mahdollisuus. Sen verran jokaisen tulee itsestään ottaa vastuuta.
En ymmärrä minäkään. Itse aikoinaan vaihdoin koulua joka vuosi perheemme muuttaessa isän työn perässä. Ei ollut traumaattista, päinvastoin muistan kokeneeni jokaisen koulun vaihdon uutena mahdollisuutena.
Niinpä ei minulle ole myöskään jäänyt kammoa muuttaa aikuisena oman perheeni kanssa työn perässä ja ”repiä lapsia juuriltaan”. Olemme muuttaneet 8 kertaa maasta toiseen. Tätä nykyä lapset ovat jo aikuisia ja kiittävät meitä pääsystä kansainväliseen elämään. Koulutuksen he ovat saaneet eri maissa ja sille tielle jääneet. Kukaan ei edes harkitse paluumuuttoa Suomeen, eikä todellakaan edes kannattaisi, kun miettii palkkoja: nuoren DI:n palkka on muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen 120.000€ kun se Suomessa taitaa olla 50.000€ luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näille tekosyiden selittelijöille sanoisin, että loppuelämänne tulee olemaan köyhää ja v-ttumaista jos ette mitään itse tee.
Minä muutin töiden perässä toiseen maanosaan, ja perheen ja lapset tapasin kerran vuodessa. Kolme vuotta se kesti mutta nyt ole rikas koroillaeläjä eikä töistä tarvitse välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, mikä siinä muuttamisessa on muka niin hirveää. Lapset sopeutuu kyllä uuteen kouluun, olen itsekin muuttanut kesken peruskoulun enkä todella saanut sitä mitään traumoja. Ja tämä oli ennen nettiä, jolloin ei tullut edes pidettyä yhteyttä vanhoihin kavereihin. Nyt sekään ei ole ongelma. Enemmänkin pidän tuota laiskuutena järjestää asioita uudestaan. Kyllä ehdottomasti tärkein prioriteetti on elättää itse oma perhe kuin se, että lapset joutuu uuteen kouluun.
Itse muutin kuitenkin ulkomaille (olen tosin lapseton), kun en saanut oman alan töitä. Ei tullut mieleenikään jäädä työttömäksi Suomeen, jos on pienikin mahdollisuus työllistyä jossain. Siksi en voi ymmärtää ihmisiä, jotka eivät muka voi mitenkään muuttaa edes Suomen sisällä. Meillä on töissä myös perheellisiä Suomalaisia, jotka ovat vaihtaneet maata samasta syystä koko perheen kanssa. Ehdottomasti pitää tehdä töitä ja muuttaa, jos siihen on pienikin mahdollisuus. Sen verran jokaisen tulee itsestään ottaa vastuuta.
En ymmärrä minäkään. Itse aikoinaan vaihdoin koulua joka vuosi perheemme muuttaessa isän työn perässä. Ei ollut traumaattista, päinvastoin muistan kokeneeni jokaisen koulun vaihdon uutena mahdollisuutena.
Niinpä ei minulle ole myöskään jäänyt kammoa muuttaa aikuisena oman perheeni kanssa työn perässä ja ”repiä lapsia juuriltaan”. Olemme muuttaneet 8 kertaa maasta toiseen. Tätä nykyä lapset ovat jo aikuisia ja kiittävät meitä pääsystä kansainväliseen elämään. Koulutuksen he ovat saaneet eri maissa ja sille tielle jääneet. Kukaan ei edes harkitse paluumuuttoa Suomeen, eikä todellakaan edes kannattaisi, kun miettii palkkoja: nuoren DI:n palkka on muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen 120.000€ kun se Suomessa taitaa olla 50.000€ luokkaa.
Todella monet lapset kuitenkin kokevat tällaisen elämän (jatkuvia muuttoja) raskaana ja sosiaalisesti haavoittavana. Esim. oma mieheni on joutunut vain kaksi kertaa vaihtamaan maata alle 15-vuotiaana, ja ehdottomasti ei halua omien lastensa joutuvan kokemaan samaa. Sinä ja lapsesi olette ehkä poikkeuksellisen kestäviä henkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4 vuoden sisään olen muuttanut 5 kertaa työn perässä ympäri Suomea. Oulu, Turku, Kotka ja pks. Tämä muuttelu on tehnyt minusta persaukisen erakon. Kaverit ovat ympäri Suomea, nykyisellä paikkakunnalla ei yhtään, enkä jaksa alkaa tutustelemaan kun työt loppuvat 4 kk:n päästä ja sitten on taas luultavasti muutto edessä.
Rahaakin menee helkkaristi kun maksat muuttoautoa ja tuplavuokraa eri paikkakunnille.
Vierailija kirjoitti:
Näille tekosyiden selittelijöille sanoisin, että loppuelämänne tulee olemaan köyhää ja v-ttumaista jos ette mitään itse tee.
Minä muutin töiden perässä toiseen maanosaan, ja perheen ja lapset tapasin kerran vuodessa. Kolme vuotta se kesti mutta nyt ole rikas koroillaeläjä eikä töistä tarvitse välittää.
Ehkä sulle työ on perhettä tärkeämpi, mutta uskaltaisin väittää, että valtaosalla asia ei ole noin.
Niin siinä on vaakakupissa erilaisia asioita ja jokainen perhe tekee omannäköisen ratkaisun. Suomalaiset perinteisesti haluavat pysyä samoissa ympyröissä ja kuvioissa perheen perustettuaan. Enemmän rohkeutta ja heittäytymistä. Esim. Toinen puolisoista voisi muuttaa työn perässä ja tehdä 4-päiväistä viikkoa ajatuksella toistaiseksi.. Elintaso lapsiperheessä laskee merkittävästi, jos vain toinen vanhempi on töissä. Ja lapset kärsivät köyhyydestä enemmän kuin aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Niin siinä on vaakakupissa erilaisia asioita ja jokainen perhe tekee omannäköisen ratkaisun. Suomalaiset perinteisesti haluavat pysyä samoissa ympyröissä ja kuvioissa perheen perustettuaan. Enemmän rohkeutta ja heittäytymistä. Esim. Toinen puolisoista voisi muuttaa työn perässä ja tehdä 4-päiväistä viikkoa ajatuksella toistaiseksi.. Elintaso lapsiperheessä laskee merkittävästi, jos vain toinen vanhempi on töissä. Ja lapset kärsivät köyhyydestä enemmän kuin aikuiset.
Entäpä jos työnantaja ei suostu nelipäiväiseen viikkoon, vaan vaatii 5 päiväistä tekemään. Kaikilla aloilla ei voi viikon työmäärää tehdä neljässä päivässä. Vai meinaatko, että jokainen voi alkaa sanella omat työaikansa? Tuohon eilintaso laskee merkittävästi juttuun sanoisin sen, että vuokran maksu toisella paikkakunnalla asuessa vie sen verran paljon rahaa + matkat, että olisko plusmiinusnolla. Kaikilla ei ole ministeritason palkkaa eikä työasuntoaetua. Eikä myöskään noista saatava verotuksellinen etu kannata.
House of Cardsin 3. tuotantokauden presidentin sanoin:
Teillä ei ole oikeutta mihinkään.
Teillä ei ole oikeutta mihinkään.
Tällä presidentti viittasi tukiin ja avustuksiin lanseeratessaan America Works-työllisyysohjelman, jonka tavoitteena oli generoida 10 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Suomessa on päästy siihen pisteeseen, että kaikilla pitää olla oikeus samaan elämäntapaan ja -tasoon riippumatta siitä, tekeekö työtä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siinä on vaakakupissa erilaisia asioita ja jokainen perhe tekee omannäköisen ratkaisun. Suomalaiset perinteisesti haluavat pysyä samoissa ympyröissä ja kuvioissa perheen perustettuaan. Enemmän rohkeutta ja heittäytymistä. Esim. Toinen puolisoista voisi muuttaa työn perässä ja tehdä 4-päiväistä viikkoa ajatuksella toistaiseksi.. Elintaso lapsiperheessä laskee merkittävästi, jos vain toinen vanhempi on töissä. Ja lapset kärsivät köyhyydestä enemmän kuin aikuiset.
Entäpä jos työnantaja ei suostu nelipäiväiseen viikkoon, vaan vaatii 5 päiväistä tekemään. Kaikilla aloilla ei voi viikon työmäärää tehdä neljässä päivässä. Vai meinaatko, että jokainen voi alkaa sanella omat työaikansa? Tuohon eilintaso laskee merkittävästi juttuun sanoisin sen, että vuokran maksu toisella paikkakunnalla asuessa vie sen verran paljon rahaa + matkat, että olisko plusmiinusnolla. Kaikilla ei ole ministeritason palkkaa eikä työasuntoaetua. Eikä myöskään noista saatava verotuksellinen etu kannata.
Monet asiat ovat neuvoteltavissa. Työnantajalle voi ehdottaa pidempää päivää ja saada näin perjantai vapaaksi tai käyttämällä etätyömahdollisuutta hyväksi.
On myös edullisia asumismuotoja esim. Kimppa-asuminen.
Verohelpotus matkoista ja vuokra-asunnosta yli 100 km kotoa on noin oman progressioveroprosentin suuruinen. Ei siinä tarvita mitään ministeritason palkkoja. Kulut ovat muutamia satasia enemmän per kk.
Ja kuten sanoin, kyse on väliaikaisesta ratkaisusta. työn kotipaikkakunnnalta saa helpommin, kun hakee sitä työssäolevana kuin työttömänä.
Alue: Aihe vapaa
Maailma on täynnä siirtolaisia, jotka muuttavat toiseen maahaan työn perässä. Moni muuttaa jopa yksin ja jättää perheen kotimaahan. Eteläamerikkalaidet muuttavat jenkkeihin työn perässä. Aasialaiset muuttavat Suomeen työn perässä. Mutta suomalaisten mielestä on liikaa vaadittu muuttaa 400km työn perässä.