Miten saada itsetunto takaisin?

Nytkö vasta kaduttaa? omat ELÄMÄSI TÄRKEIMMÄT VALINNAT.

Minun itsetuntoni vei lihominen joten laihduttamalla ajattelin saada sen takaisin. Tuntuu omituiselta kun ei tunnista omaa peilikuvaansa, olo on tukala, niveliä särkee ja pikkuhiljaa liikkuvuuskin tuntuu nyt katoavan johonkin.

Onneksi en halua miestä elämääni, joten itsetuntoni ei ole riippuvainen muista ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Nytkö vasta kaduttaa? omat ELÄMÄSI TÄRKEIMMÄT VALINNAT.

Siis häh?

Vierailija kirjoitti:

Minun itsetuntoni vei lihominen joten laihduttamalla ajattelin saada sen takaisin. Tuntuu omituiselta kun ei tunnista omaa peilikuvaansa, olo on tukala, niveliä särkee ja pikkuhiljaa liikkuvuuskin tuntuu nyt katoavan johonkin.

Onneksi en halua miestä elämääni, joten itsetuntoni ei ole riippuvainen muista ihmisistä.

Minä voisin tulla elämääsi, joten jätä s.posti osoitteesi, niin kirjoittelen. Olen täysin tavallinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nytkö vasta kaduttaa? omat ELÄMÄSI TÄRKEIMMÄT VALINNAT.

Siis häh?

Valitsit lastesi isäksi jonkun keskenkasvuisen vajakin, joka hylkää lapsensa.

Vai oliko sulle kumppanin valinta jokin vähäpätöinen ja toisarvoinen seikka elämässäsi?

Paljonko on ikää?

Jossakin välissä nimittäin on tullut sukupolvi, jossa lapset ovat tehneet lapsia.

Jos miehen haluat, etsi joku yh isukki, siinä on mahdollisuutesi.

Lapset tehty  ja elämän rakkaus jo koettu. Mihin sä enää sitä itsetuntoa edes tarvitset? Jos jonkun miehen vielä saat, niin tosi hyvä sulle, mutta koetko sä, että sulla on ihan oikeasti jotain annettavaa miehelle tuossa vaiheessa elämää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun itsetuntoni vei lihominen joten laihduttamalla ajattelin saada sen takaisin. Tuntuu omituiselta kun ei tunnista omaa peilikuvaansa, olo on tukala, niveliä särkee ja pikkuhiljaa liikkuvuuskin tuntuu nyt katoavan johonkin.

Onneksi en halua miestä elämääni, joten itsetuntoni ei ole riippuvainen muista ihmisistä.

Minä voisin tulla elämääsi, joten jätä s.posti osoitteesi, niin kirjoittelen. Olen täysin tavallinen mies.

Kiitos mutta ei kiitos. Minä en halua miestä (enkä naista) elämääni. En ainuttakaan enkä missään muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nytkö vasta kaduttaa? omat ELÄMÄSI TÄRKEIMMÄT VALINNAT.

Siis häh?

Valitsit lastesi isäksi jonkun keskenkasvuisen vajakin, joka hylkää lapsensa.

Vai oliko sulle kumppanin valinta jokin vähäpätöinen ja toisarvoinen seikka elämässäsi?

Paljonko on ikää?

Jossakin välissä nimittäin on tullut sukupolvi, jossa lapset ovat tehneet lapsia.

Jos miehen haluat, etsi joku yh isukki, siinä on mahdollisuutesi.

Ei hitto motä jenfiä täällä on.

Ei ollut puolison valinta vähäpätöinen valinta, siinä nyt sattui vaan käymään niin että mies löysi itselleen toisen naisen. Ja ikääkin on kuule 41v, ja lapset jo teinejä.

Ap

ei kannata lukea noita lannistusviestejä, jotka määkiivät ihan vaan lannistavaa juttua.

kuule, kaikki mahdollisuudet onneen ja iloon on meillä kaikilla. Olen ollut ja edelleenkin olen samassa tilanteessa kuin sinä, eronnut. Meinaa välillä lannistaa, koska elämänkumppania ei meinaa millään löytyä, sellaista jonka kanssa minulla olisi kivasti yhteistä eli sitä sielunparia. Olen monet itkut itkenyt, mutta tullut siihen tulokseen, että en voi olla niin riippuvainen miehestä, että onni tulee rakentaa itselle ja siihen sitten kaupanpäällisenä voisi löytyä se sielunpari. mutta totta, huonoissa hetkissä, tämän muistaminen on haastavaa..

Tee kaikkea sitä mistä itse pidät, mistä tulee hyvä mieli, hakeudu sellaisiin tilanteisiin ja sellaisten ihmisten pariin, jotka ovat samalla tavalla ajattelevia kuin itse olet. Mieti myös tarkkaan millaista ihmistä elämääsi etsit ja mitä olet valmis ottamaan häneltä vastaan, millaista käytöstä jne. Oletko kokeillut nettideittailua, siellä olen deittaillut jo useamman ajan, että monenlaista hiihtäjää on tullut vastaan. Ennenkaikkea älä anna lannistuksenvoimalle periksi, kyllä meitä on muitakin sielunparin etsijöitä, ja kyllä se sielunpari on vielä jossain...