onko äidillä ja vauvalla joku erityinen suhde verrattuna
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko aivan sama kumman luo vauva viedään synnytyksen jälkeen? Jos molemmat haluavat hoitaa lasta pääasiallisesti?
Molemmat eivät voi hoitaa ensimmäisinä kuukausina "pääasiallisesti",'toisen täytyy aina sitoutua enemmän, joko isän tai äidin. Tämä on lapsen kehitykselle elinehto, vauva tarvitsee ihmisen johon kiintyä "yli muiden". 50-50 hoitaminen tulee kyseeseen kun vauva on isompi.
Jos toinen on töissä, niin silloin toinen hoitaa pääsääntöisesti. Tämä ei poissulje toista vanhempaa ja hänen tärkeyttään, mutta on tärkeää että vanhemmat ymmärtävät että lapsi kiintyy toiseen enemmän, ja liian pitkä ero tästä vanhemmasta voi tehdä kipeää paljon.
Toivottavasti ette kuvittele, että voitte hoitaa vauvaa "viikko sulla, viikko mulla" systeemillä. Vauvan kehitys todennäköisesti häiriintyy, jos hänellä ei vastasyntyneenä ole yhtä selvää hoitajaa, josta ei täydy olla liian pitkiä aikoja erossa.
Mutta jos äiti haluaa ottaa päävastuun vauvasta mutta isällä paremmat tulot ja ei masennustaustaa?
Tuloilla ei väliä, jos on yksinhuoltajuus. Yhdessä elätätte, eikä se jonka luona asutaan. Ja muutenkin, tippuuhan ne tulot sillä isälläkin, jos jää kotiin vauvan kanssa.
Masennukseen on vaikea ottaa kantaa, onko kyseessä esimerkiksi hormonaalinen raskausajan masennus, joku 10v sitten sairastettu masennus, vai muutaman vuoden päällä ollut masennus? Sekin vaikuttaa, onko masennus hoidossa?
Masennus ei ole este huoltajuudelle tai lähivanhemmuudelle Suomessa. Masennus on loppujen lopuksi hyvin yleinen sairaus, joten eniten varmasti vaikuttaa hoitotasapaino ja se miten äiti on ylipäätään kokenut raskauden ja tulevan vauvan syntymän.
Mutta on masennuksella totta kai vaaransa vuorovaikutussuhteelle. Ehkä asiasta kamnattaisi varata perheneuvola-aika jo nyt raskausaikana, jossa voisitte miettiä asiaa? Tulettehan joka tapauksessa olemaan molemmat yhdessä vanhempia, oli kumpi vaan se lähivanhempi. Yhdessä pitää pystyä miettimään ja suunnittelemaan riitelyn sijaan
Vastauksena ihan alkuperäiseen kysymykseesi, niin optimaalisessa tilanteessa äiti on parempi hoitaja vauvalle. Raskaus ja synnytys herkistävät naisen ihan tutkitusti vauvan tarpeille ja tämä edesauttaa mm. kiintymyssuhteen syntymistä. Mutta totta kai on äitejä, jotka ovat huonoksi vauvoillensa, vaikea ottaa kantaa onko kohdallanne näin. Pelkkä sairastettu masennus ei kuitenkaan vielä kerro koko kuviota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko aivan sama kumman luo vauva viedään synnytyksen jälkeen? Jos molemmat haluavat hoitaa lasta pääasiallisesti?
Molemmat eivät voi hoitaa ensimmäisinä kuukausina "pääasiallisesti",'toisen täytyy aina sitoutua enemmän, joko isän tai äidin. Tämä on lapsen kehitykselle elinehto, vauva tarvitsee ihmisen johon kiintyä "yli muiden". 50-50 hoitaminen tulee kyseeseen kun vauva on isompi.
Jos toinen on töissä, niin silloin toinen hoitaa pääsääntöisesti. Tämä ei poissulje toista vanhempaa ja hänen tärkeyttään, mutta on tärkeää että vanhemmat ymmärtävät että lapsi kiintyy toiseen enemmän, ja liian pitkä ero tästä vanhemmasta voi tehdä kipeää paljon.
Toivottavasti ette kuvittele, että voitte hoitaa vauvaa "viikko sulla, viikko mulla" systeemillä. Vauvan kehitys todennäköisesti häiriintyy, jos hänellä ei vastasyntyneenä ole yhtä selvää hoitajaa, josta ei täydy olla liian pitkiä aikoja erossa.
Mutta jos äiti haluaa ottaa päävastuun vauvasta mutta isällä paremmat tulot ja ei masennustaustaa?
Tuloilla ei väliä, jos on yksinhuoltajuus. Yhdessä elätätte, eikä se jonka luona asutaan. Ja muutenkin, tippuuhan ne tulot sillä isälläkin, jos jää kotiin vauvan kanssa.
Masennukseen on vaikea ottaa kantaa, onko kyseessä esimerkiksi hormonaalinen raskausajan masennus, joku 10v sitten sairastettu masennus, vai muutaman vuoden päällä ollut masennus? Sekin vaikuttaa, onko masennus hoidossa?
Masennus ei ole este huoltajuudelle tai lähivanhemmuudelle Suomessa. Masennus on loppujen lopuksi hyvin yleinen sairaus, joten eniten varmasti vaikuttaa hoitotasapaino ja se miten äiti on ylipäätään kokenut raskauden ja tulevan vauvan syntymän.
Mutta on masennuksella totta kai vaaransa vuorovaikutussuhteelle. Ehkä asiasta kamnattaisi varata perheneuvola-aika jo nyt raskausaikana, jossa voisitte miettiä asiaa? Tulettehan joka tapauksessa olemaan molemmat yhdessä vanhempia, oli kumpi vaan se lähivanhempi. Yhdessä pitää pystyä miettimään ja suunnittelemaan riitelyn sijaan
Vastauksena ihan alkuperäiseen kysymykseesi, niin optimaalisessa tilanteessa äiti on parempi hoitaja vauvalle. Raskaus ja synnytys herkistävät naisen ihan tutkitusti vauvan tarpeille ja tämä edesauttaa mm. kiintymyssuhteen syntymistä. Mutta totta kai on äitejä, jotka ovat huonoksi vauvoillensa, vaikea ottaa kantaa onko kohdallanne näin. Pelkkä sairastettu masennus ei kuitenkaan vielä kerro koko kuviota.
Anteeksi, tuloilla ei siis väliä jos yhteishuoltajuus!
Voiko isä viedä vastasyntynen vauvan äidiltä?
Vierailija kirjoitti:
Voiko isä viedä vastasyntynen vauvan äidiltä?
Isä ei voi viedä vauvaa. Lastensuojelu voi viedä lapsen äidiltä (ja mahdollisesti antaa isälle hoitoon), mutta näissä tapauksissa on täysin varmaa että äiti ei pysty vauvasta huolehtimaan. Suomessa tuetaan äitejä aika hyvin ja jos äidin vanhemmuus on hakusessa yritetään äitiä ja vauvaa auttaa tukitoimilla. Äiti voi esimerkiksi muuttaa aluksi vauvan kanssa paikkaan jossa saa apua. Pyrkimys on, että vauva saa olla äidin kanssa.
Järkyttäviä kysymyksiä. Vaikka en itse äiti olekaan, voin silti kuvitella sen äidin tuskan, jos joku riistäisi vastasyntyneen häneltä.
Mutta jos äiti todella rakastaa vauvaansa ja todella häntä haluaa hoitaa? Mutta jos äidillä on masennustaustaa ja isä olisi varakkaampi niin meneekö vauva isälle?