Lue keskustelun säännöt.
Opettajien työttömyys Suomessa!
29.12.2017 |
Olen jo pitkään lukenut tätä palstaa. Suoraa puhetta työttömyydestä.
Silmään pistää opettajien, etenkin aineenopettajien, suurtyöttömyys! Miksi opettajatuotantoa ei keskeytetä, vähennetä, rajoiteta, tms. ?
Maassa on iso joukko yliopistokoulutettuja aineenopettajia, joilla ei ole mitään työtä, ei oman alansa työtä, ei mitään alan ulkopuolisia työtehtäviä. Aineenopettaja ei saa luokanopettajan paikkaa, ellei ole oikeaa koulutusta. Aineenopettaja ei työllisty epäpäteväksi lastentarhanopettajaksi, koska väärä koulutus. Ammattisuoja lienee kiveen hakattu.
Uskomatonta kansantaloudellista resurssien haaskaamista.
Katse kääntyy yliopistoihin ja koulutuspolitiikkaan. Kovin hiljaa ollaan Suomessa opettajien liikakoulutuksesta.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta opettajina toimii myös moni muodollisesti epäpätevä. Joillekin paikkakunnille on vaikea saada päteviä hakijoita. Eikö olla valmiita lähtemään/eikö ole mahdollista lähteä työn perässä?
Epäpätevät on halvempia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän ole niin että eri verukkeilla palkataan epäpäteviä, jotta ei tarvitse maksaa yhtä paljon palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta opettajina toimii myös moni muodollisesti epäpätevä. Joillekin paikkakunnille on vaikea saada päteviä hakijoita. Eikö olla valmiita lähtemään/eikö ole mahdollista lähteä työn perässä?
Kerrohan samalle MINNE on vaikea saada päteviä hakijoita! Se on vanhaa legendaa, että syrjäseudulla vuoden sijaisuuksia saa ylioppilaat pätevien puutteessa. Toki voi saada, jos otetaan, mutta vuoden viransijaisuus pahimmalla perähikiälläkin saa julkisessa haussa heti lauman päteviä hakijoita. Ehkä jonkun mielestä se on "pulaa", jos on vaan 5-10 kelpoista hakijaa ja kaupungeissa on sentään 200-400...?
Työllistyminen on kiinni sukupuolesta (miehiä suositaan) ja sitten sitä tuuria... oikea aika, oikea paikka? Samalla tiedän useita opettajia, jotka on jo 10-15 vuotta kierrelleet pätkissä ja ovat kai rehtoreiden mielestä "sex appealinsa" menettäneitä ja heidät voisi jo korvata simpsakalla vastavalmistuneella. Tiedän näes tapauksia, joissa on pitkään koulussa pätkää tehnyt ja hyvin työnsä hoitanut korvattu yhtäkkiä kauniimmalla ja nuoremmalla asenteella "vaihtelu virkistää".
Virka kannattaa hommata ennen kuin ikää on 40. Sitten tulee vaikeaa. Nuoremmat menee ohi ja pian ei saa edes pätkiä enää.
Alkaa olla sellaisia hakijamääriä myös syrjäseudun _sijaisuuksiin_ että huhhuh... Miksi koulutusta ei vähennetä nyt, kun olis jo 20 vuotta sitten pitänyt vähentää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkaa olla sellaisia hakijamääriä myös syrjäseudun _sijaisuuksiin_ että huhhuh... Miksi koulutusta ei vähennetä nyt, kun olis jo 20 vuotta sitten pitänyt vähentää!
Ja sitten niin HY kun ÅA aloitti Helsingissä omat muuntokoulutukset.
Itse olen gradua vaille valmis aineenopettaja, jolla tulee (gradun jälkeen) olemaan pätevyys kolmeen aineeseen. Olen tehnyt töitä vuosikaudet, yleensä vuoden pätkiä, mutta välillä kahdenkin vuoden sijaisuuksia. Minua on palkattu mielellään töihin, kun ei tarvitse maksaa pätevän palkkaa. . Kun saan gradun tehtyä viimeinkin, pelkään etten saa enää töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta opettajina toimii myös moni muodollisesti epäpätevä. Joillekin paikkakunnille on vaikea saada päteviä hakijoita. Eikö olla valmiita lähtemään/eikö ole mahdollista lähteä työn perässä?
Kerrohan samalle MINNE on vaikea saada päteviä hakijoita! Se on vanhaa legendaa, että syrjäseudulla vuoden sijaisuuksia saa ylioppilaat pätevien puutteessa. Toki voi saada, jos otetaan, mutta vuoden viransijaisuus pahimmalla perähikiälläkin saa julkisessa haussa heti lauman päteviä hakijoita. Ehkä jonkun mielestä se on "pulaa", jos on vaan 5-10 kelpoista hakijaa ja kaupungeissa on sentään 200-400...?
Työllistyminen on kiinni sukupuolesta (miehiä suositaan) ja sitten sitä tuuria... oikea aika, oikea paikka? Samalla tiedän useita opettajia, jotka on jo 10-15 vuotta kierrelleet pätkissä ja ovat kai rehtoreiden mielestä "sex appealinsa" menettäneitä ja heidät voisi jo korvata simpsakalla vastavalmistuneella. Tiedän näes tapauksia, joissa on pitkään koulussa pätkää tehnyt ja hyvin työnsä hoitanut korvattu yhtäkkiä kauniimmalla ja nuoremmalla asenteella "vaihtelu virkistää".
Virka kannattaa hommata ennen kuin ikää on 40. Sitten tulee vaikeaa. Nuoremmat menee ohi ja pian ei saa edes pätkiä enää.
Eri mieltä tekstisi loppuosasta. Meidän oppilaitoksessa viran ovat saaneet juurikin nelikymppiset. Silloin in lapset tehtynä tai niitä ei enää tehdäkään. Ja kokemusta on. Vastavalmistuneen 'kaksvitosen' on turha yritääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa olla sellaisia hakijamääriä myös syrjäseudun _sijaisuuksiin_ että huhhuh... Miksi koulutusta ei vähennetä nyt, kun olis jo 20 vuotta sitten pitänyt vähentää!
Ja sitten niin HY kun ÅA aloitti Helsingissä omat muuntokoulutukset.
TÄH?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta opettajina toimii myös moni muodollisesti epäpätevä. Joillekin paikkakunnille on vaikea saada päteviä hakijoita. Eikö olla valmiita lähtemään/eikö ole mahdollista lähteä työn perässä?
Kerrohan samalle MINNE on vaikea saada päteviä hakijoita! Se on vanhaa legendaa, että syrjäseudulla vuoden sijaisuuksia saa ylioppilaat pätevien puutteessa. Toki voi saada, jos otetaan, mutta vuoden viransijaisuus pahimmalla perähikiälläkin saa julkisessa haussa heti lauman päteviä hakijoita. Ehkä jonkun mielestä se on "pulaa", jos on vaan 5-10 kelpoista hakijaa ja kaupungeissa on sentään 200-400...?
Työllistyminen on kiinni sukupuolesta (miehiä suositaan) ja sitten sitä tuuria... oikea aika, oikea paikka? Samalla tiedän useita opettajia, jotka on jo 10-15 vuotta kierrelleet pätkissä ja ovat kai rehtoreiden mielestä "sex appealinsa" menettäneitä ja heidät voisi jo korvata simpsakalla vastavalmistuneella. Tiedän näes tapauksia, joissa on pitkään koulussa pätkää tehnyt ja hyvin työnsä hoitanut korvattu yhtäkkiä kauniimmalla ja nuoremmalla asenteella "vaihtelu virkistää".
Virka kannattaa hommata ennen kuin ikää on 40. Sitten tulee vaikeaa. Nuoremmat menee ohi ja pian ei saa edes pätkiä enää.
15 vuotta virassa olleena, juuri 40 täyttäneenä olen miettinyt näitä paljon. Minulla on työvuosia vielä kolmisenkymmentä, eikö se todellakaan olisi riittävän pitkä aika työnantajalle? Luulisi, että nimenomaan minunlaiseni olisi oikea aarre. Olen tehnyt lapseni, minulla on jo jonkun verran työkokemusta, mutta silti todella monta tehokasta työvuotta edessäni. Olen itse nähnyt minua vanhempien kollegoiden vaihtavan onnistuneesti työpaikkaa; viimeisen kahden vuoden sisällä pelkästään neljä 45+ naisopettajaa ovat saaneet toisen viran. Sitä vanhemmat eivät kyllä ole (tietääkseni) edes hakeneet, ehkäpä siinä viidenkympin korvilla ajatellaan jo olevansa siinä eläkevirassa?
Se voi toki olla totta, että jos ei ole virassa koskaan ollutkaan, on virkaa vaikea saada nelikymppisenä. On minulla näitåkin tyyppejä ollut kollegoina. Suoraan sanottuna jokaisesta tietää, miksi eivät ole koskaan sitä virkaa saaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa olla sellaisia hakijamääriä myös syrjäseudun _sijaisuuksiin_ että huhhuh... Miksi koulutusta ei vähennetä nyt, kun olis jo 20 vuotta sitten pitänyt vähentää!
Ja sitten niin HY kun ÅA aloitti Helsingissä omat muuntokoulutukset.
TÄH?
Sehän oli uutisissa joitakin vuosia sitten. Ne neuvotteli yhteistyön aloittamisesta opettajien muuntokoulutuksessa, mutta aloitti omat koulutukset kun ei päässyt yhteisymmärrykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OAJ voisi selvitellä, mitkä aineet on pahimmat työllistymisen suhteen. Itse tiedän, että historian ja yhteiskuntaopin paikkaa haki eräässä kaupungissa yli 400 henkilöä, mutta pienellä maaseutupaikkakunnallakin 60 . Olen kuullut, että biologiassa ja maantiedossa on myös huonosti paikkoja. Myös valinnaiskielet on huonoja, kun ei nuoret ole kiinnostuneita perinteisistä valinnaiskielistä ( saksa, ranska, venäjä ), joihin on koulutettu valtavat määrät opettajia. Pitäisi olla espanjaa, italiaa, kiinaa ja japania.
Minua viimeksikin huvitti opetusministeri Grahn-Laasosen huolestuneisuus siitä, että Suomen korkeakoulutettujen määrä vähenee, nyt kun se on vain jotain 40% ikäpolvesta ja pitäisi olla vähintään 50%... Miksi ihmeessä, kun Suomi nytkin pullollaan akateemisia työttömiä? Töitä ei ole tarjolla, ei tutkijoille eikä kenttätyöntekijöille. Mikä tässä Suomen koulutuspolitiikassa oikein mättää?
Ja sama ongelma koskee nuorisokoulutusta. Suurin osa peruskoulun päättävistä haluaa ammattipuolelle opiskelemaan ja siellä vähennetään koko ajan lähiopetusta ja opiskelupaikkoja sekä opettajia - mikä tolkku? Yhä pienempi määrä haluaa lukioon, mikä perinteisesti ollut suorin tie korkeakouluopintoihin. Jos näin, niin miten korkeakoulutettujen määrää tullaan muka lisäämään, ja edelleen sama kysymys, miksi pitäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa olla sellaisia hakijamääriä myös syrjäseudun _sijaisuuksiin_ että huhhuh... Miksi koulutusta ei vähennetä nyt, kun olis jo 20 vuotta sitten pitänyt vähentää!
Ja sitten niin HY kun ÅA aloitti Helsingissä omat muuntokoulutukset.
TÄH?
Sehän oli uutisissa joitakin vuosia sitten. Ne neuvotteli yhteistyön aloittamisesta opettajien muuntokoulutuksessa, mutta aloitti omat koulutukset kun ei päässyt yhteisymmärrykseen.
Koulutti opettajia muiden alojen osaajista vai koulutti opettajia muille aloille?
Vierailija kirjoitti:
OAJ voisi selvitellä, mitkä aineet on pahimmat työllistymisen suhteen. Itse tiedän, että historian ja yhteiskuntaopin paikkaa haki eräässä kaupungissa yli 400 henkilöä, mutta pienellä maaseutupaikkakunnallakin 60 . Olen kuullut, että biologiassa ja maantiedossa on myös huonosti paikkoja. Myös valinnaiskielet on huonoja, kun ei nuoret ole kiinnostuneita perinteisistä valinnaiskielistä ( saksa, ranska, venäjä ), joihin on koulutettu valtavat määrät opettajia. Pitäisi olla espanjaa, italiaa, kiinaa ja japania.
Venäjänkielen taitoisille on suuri tarve kuulemma tulkkeina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta opettajina toimii myös moni muodollisesti epäpätevä. Joillekin paikkakunnille on vaikea saada päteviä hakijoita. Eikö olla valmiita lähtemään/eikö ole mahdollista lähteä työn perässä?
Kerrohan samalle MINNE on vaikea saada päteviä hakijoita! Se on vanhaa legendaa, että syrjäseudulla vuoden sijaisuuksia saa ylioppilaat pätevien puutteessa. Toki voi saada, jos otetaan, mutta vuoden viransijaisuus pahimmalla perähikiälläkin saa julkisessa haussa heti lauman päteviä hakijoita. Ehkä jonkun mielestä se on "pulaa", jos on vaan 5-10 kelpoista hakijaa ja kaupungeissa on sentään 200-400...?
Työllistyminen on kiinni sukupuolesta (miehiä suositaan) ja sitten sitä tuuria... oikea aika, oikea paikka? Samalla tiedän useita opettajia, jotka on jo 10-15 vuotta kierrelleet pätkissä ja ovat kai rehtoreiden mielestä "sex appealinsa" menettäneitä ja heidät voisi jo korvata simpsakalla vastavalmistuneella. Tiedän näes tapauksia, joissa on pitkään koulussa pätkää tehnyt ja hyvin työnsä hoitanut korvattu yhtäkkiä kauniimmalla ja nuoremmalla asenteella "vaihtelu virkistää".
Virka kannattaa hommata ennen kuin ikää on 40. Sitten tulee vaikeaa. Nuoremmat menee ohi ja pian ei saa edes pätkiä enää.
15 vuotta virassa olleena, juuri 40 täyttäneenä olen miettinyt näitä paljon. Minulla on työvuosia vielä kolmisenkymmentä, eikö se todellakaan olisi riittävän pitkä aika työnantajalle? Luulisi, että nimenomaan minunlaiseni olisi oikea aarre. Olen tehnyt lapseni, minulla on jo jonkun verran työkokemusta, mutta silti todella monta tehokasta työvuotta edessäni. Olen itse nähnyt minua vanhempien kollegoiden vaihtavan onnistuneesti työpaikkaa; viimeisen kahden vuoden sisällä pelkästään neljä 45+ naisopettajaa ovat saaneet toisen viran. Sitä vanhemmat eivät kyllä ole (tietääkseni) edes hakeneet, ehkäpä siinä viidenkympin korvilla ajatellaan jo olevansa siinä eläkevirassa?
Se voi toki olla totta, että jos ei ole virassa koskaan ollutkaan, on virkaa vaikea saada nelikymppisenä. On minulla näitåkin tyyppejä ollut kollegoina. Suoraan sanottuna jokaisesta tietää, miksi eivät ole koskaan sitä virkaa saaneet.
Osa hankkii open pätevyyden vasta nelikymppisenä tehtyään muita oman alan töitä aiemmin mutta tarkoitatko nyt niitä jotka ovat olleet päteviä jo parikymppisenä?
Helsingin yliopisto = HY
Åbo Akademi = ÅA
Samaan aikaan 1 opettaja kamppailee ylisuuren luokan kanssa jaksamisensa rajoilla, kun päteviä ja motivoituneita , osaavia ihmisiä ohjataan työttömyyskortistoon.
Koulunkäyntiavustajia käytetään sijaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa olla sellaisia hakijamääriä myös syrjäseudun _sijaisuuksiin_ että huhhuh... Miksi koulutusta ei vähennetä nyt, kun olis jo 20 vuotta sitten pitänyt vähentää!
Ja sitten niin HY kun ÅA aloitti Helsingissä omat muuntokoulutukset.
TÄH?
Sehän oli uutisissa joitakin vuosia sitten. Ne neuvotteli yhteistyön aloittamisesta opettajien muuntokoulutuksessa, mutta aloitti omat koulutukset kun ei päässyt yhteisymmärrykseen.
Koulutti opettajia muiden alojen osaajista vai koulutti opettajia muille aloille?
Menikö se niin että ne koulutti aineenopettajista luoanopettajia nimenomaan kaksikielisiin kouluihin.
Toisaalta opettajina toimii myös moni muodollisesti epäpätevä. Joillekin paikkakunnille on vaikea saada päteviä hakijoita. Eikö olla valmiita lähtemään/eikö ole mahdollista lähteä työn perässä?