Lue keskustelun säännöt.
Paluumuutto Suomeen? Kannattaako?
29.12.2017 |
Muutimme ulkomaalaisen mieheni kanssa ulkomaille monta vuotta sitten töiden perässä. Suomesta ei mieheni meinannut millään löytää töitä, mutta kun laajensi työpaikkahaun myös ulkomaille, niin tärppäsi heti. Muutimme siis uuteen maahan, ja jonkin ajan kuluttua minäkin sain töitä. Tarkoitus oli tulla vain hetkeksi "katselemaan", mutta jäimme sitten kuitenkin tänne, ja aikaahan onkin yhtäkkiä mennytkin lähemmäs kymmenen vuotta.
Saimme täällä kaksi lasta, rakensimme ison talon, ja saimme materiaalisesti oikeastaan kaiken mistä aina unelmoimme. Nyt kuitenkin viime aikoina on alkanut jonkinlainen kaipuu joko Suomeen tai miehen kotimaahan kasvaa. Tunnemme olomme jollakin tavalla "ulkopuolisiksi" täällä, eikä meillä juurikaan ole läheisiä ystäviä täällä, ja sukua ei tietenkään ollenkaan. Käymme Suomessa kerran vuodessa tai harvemminkin. Tuntuu jotenkin, että lapsistakin kasvaa ns. "juurettomia", jos jäämme tänne. Viihdymme oikein hyvin, mutta jokin ikään kuin puuttuu.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia? Miten olette pärjäilleet? Onko joku muuttanutkin takaisin Suomeen monen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen? Ei kai se muuten mikään kovin suuri kysymys olisikaan muuttaa Suomeen takaisin, mutta minua pelottaa ja arveluttaa lähinnä melko suuri elintasomme romahtaminen (palkkamme tippuisivat varmaankin noin puoleen nykyisistä) sekä suomalaisten rasismi, eli lähinnä se, miten puoliksi ulkomaalaisiin, ulkomailla syntyneisiin lapsiini suhtauduttaisiin. Onko kellään täällä kokemuksia jaettavana? Kannattaako muuttaa takaisin?
Kommentit (61)
Luin kommenttiasi ap, että olet huolissasi että lapset juurtuvat tähän teidän asuinmaahanne. Minusta varsin outo kommentti. Jos sinä et siellä tunne oloasi ihan kotoisaksi niin miksi lapsilla ei saisi olla juuria?
Sulla on nyt mietiskelyn paikka. Ensinnäkin ruoho ei ole vihreämpää Suomessa. Ei se sinun oloasi helpota. Päinvastoin. Sitten vasta masentaakin, kun synnyinmaakaan ei tunnut miltään. Toisekseen ilmiselvästi jarruttelet uuteen maahan juurtumista. Sun pitäisi aikuistua ihan pikkuisen lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se tulee olemaan selviö, että lastesi parhaimmaksi kieleksi tulee asuinmaan kieli. (Suomea toki tulevat osaamaan myös oikein hyvin, jos vain puhut ja luet suomea heille järjestelmällisesti.)
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisten rasismi ? Itselläni on sveitsiläinen mies ja en kyllä ole mitään rasismia koskaan suomessa missään kohdannut häntä, meitä tai lapsiamme kohtaan.
Jos miehesi on vaikkapa afrikasta, niin sitten en tiedä kuinka on.
Jos suomessa on itä eurooppalainen niin kyllä kohtaa rasismia itä eurooppalaiselta suomalaiselta millä on big mac purilainen suussa ja mustaa nahkaa päällä.
Helposti tuossa käy niin, että Suomeen palattuasi huomaatkin vieraantuneesi täällä asuvista ystävistäsi. He ovat eläneet omaa elämäänsä poissaolosi ajan eivätkä välit niin helpostinenää palaudu yhtä läheiseksi. Sukulaisten kanssa voi olla eri asia.
Jos miehesi on afrikkalaistaustainen, en suosittele palaamaan. Lapsesi kärsivät taatusti rasismista. Sen sijaan esim. kiinalaisilta näyttävillä on paljon helpompaa, sillä yleisesti heidät mielletään ahkeriksi, kun taas monet pitävät afrikkalaiselta näyttävää heti yhteiskunnan tuilla elävänä ihan siitä riippumatta, mitä hän oikeasti on.
Monet ulkomailla palaajat kokevat suomalaiset tylyiksi. Minusta asia ei ole näin yksioikoinen, vaan enemmän kysymys on eroista siinä, mitä pidetään ystävällisenä käytöksenä. Minusta ystävällisesti käyttäytyvät ihmiset ovat yli 20 vuotta ulkomailla asuneen sisareni mielestä tylyjä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnet olosi myös Suomessa ulkopuoliseksi. Ketään ei kiinnosta viettämäsi aika ulkomailla. Jos siitä erehdyt jotain sanomaan, niin sua katsotaan kuin tolloa ja kukaan ei sano mitään. Hetken hyytävä hiljaisuus ja sitten puhutaan jostain ihan muusta. Voit siis pyyhkiä ulkomaiden vuodet mielestäsi
?
Tämä liittyy yleensä siihen, että ulkomailta palannut rupeaa kovasti selittämään, miten paljon paremmin maassa X oli kuin Suomessa ja kuinka Suomessa asiat ovat paljon huonommin tai suomalaiset ovat ikäviä. Eihän siinä oikein muuta kuin olla vaivaantuneesti hiljaa ja vaihtaa vähän ajan päästä puheenaihetta.
Monet suomalaiset (ml. minä) ovat kyllä kovasti kiinnostuneita kuulemaan ulkomaankokemuksista silloin, kun niistä kerrotaan neutraaliin sävyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntisitte itsenne ulkopuoliseksi Suomessakin, kun olette olleet noin pitkään poissa. Täällä on moni asia muuttunut. Pysykää siellä, missä nyt olette. Täältä ette parempaa löydä.
Kaksi vuotta sitten muuttaneena sanon, että se oli suunnattoman huono päätös!
Henkinen ilmapiiri oli ihan kauhea, silloin oli tietty vielä surkeampi taloustilanne kuin nyt.
Olin melkein vuoden työttömänä ennen kuin sain työpaikan, hain kuin hullu. Ulkomailla hankittu kokemus tuntui olevan kuin vessapaperia, onneksi oli pitkä työkokemus jo ajalta ennen muuttoa. Haastattelussa kysyttiin suoraan että miksi IHMEESSÄ asuimme siinä maassa missä asuimme. Eihän se olekaan kuin maailman nopeiten kasvava talous, saahan sitä ihmetellä tietty.
Ikinä en ole tuntenut itseäni niin alhaiseksi, henkisesti se aika on pahinta mitä olen elämässäni kokenut. Mukaanluettuna se aika, kun vanhempani kuolivat lyhyen ajan sisällä molemmat. Ihmiset, jotka eivät tienneet minun olevan työtön, puhuivat "loisista" ja "eläteistä" ja "kaikki tuet pois niin rupee työt maistumaan" ja "jos ei pysty itseään elättämään niin kadulle vaan kerjäämään". Joskus en pystynyt pitämään suutani kiinni vaan sanoin että niin, mäkin olen työtön. Sitä hiljaisuutta olis voinut veitsellä leikata. Ja sitten se vaivautunut selittely että eihän me TIETENKÄÄN sun kaltaisia tarkoitettu.
Oli pakko lopettaa esim. iltapäivälehtien lukeminen kokonaan.
Älkää siis missään nimessä palatko ainakaan niin, että molemmilla ei ole töitä. Se muutto on henkisesti muutenkin raju, tätä on paljon tutkittu, ei ole mun subjektiivinen kokemus. Mekin odotettiin sitä ilolla, mutta muutaman kuukauden jälkeen koko perhe oli valmis muuttamaan takaisin, lapset mukaanluettuna.
Ja ohiksena, se suomalainen koulu on sitten todella ylimainostettu juttu. "Maailman paras" - juu oli joskus vuonna 2010. Matemaattiset aineet, voi vitsi. En lukenut niin tarkasti oliko teillä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnet olosi myös Suomessa ulkopuoliseksi. Ketään ei kiinnosta viettämäsi aika ulkomailla. Jos siitä erehdyt jotain sanomaan, niin sua katsotaan kuin tolloa ja kukaan ei sano mitään. Hetken hyytävä hiljaisuus ja sitten puhutaan jostain ihan muusta. Voit siis pyyhkiä ulkomaiden vuodet mielestäsi
?Tämä liittyy yleensä siihen, että ulkomailta palannut rupeaa kovasti selittämään, miten paljon paremmin maassa X oli kuin Suomessa ja kuinka Suomessa asiat ovat paljon huonommin tai suomalaiset ovat ikäviä. Eihän siinä oikein muuta kuin olla vaivaantuneesti hiljaa ja vaihtaa vähän ajan päästä puheenaihetta.
Monet suomalaiset (ml. minä) ovat kyllä kovasti kiinnostuneita kuulemaan ulkomaankokemuksista silloin, kun niistä kerrotaan neutraaliin sävyyn.
Ja herkkä kuulija mieltää lähes kaiken toisen maan kehumiseksi. Kun muistelet viime vuoden ilotulituksia, joulujuhlaa, itsenäisyyspäivää tai kauppoja, ravintoloita jne. niin suomalainen kuulija ottaa sen niin, että tuossa se vaan leuhkii. Ikävä kyllä ja koettu on. Parempi pitää suu supussa ja antaa muistelujen olla.
Oman pään sisällä on viihtyminen ja onnen tunne.
Tuskin täällä lievä ahdistuneisuutesi parantuisi.
Lapsesi jotuisivat ihan vieraisiin olosuhteisiin, ajatteletko yhtään heitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin kommenttiasi ap, että olet huolissasi että lapset juurtuvat tähän teidän asuinmaahanne. Minusta varsin outo kommentti. Jos sinä et siellä tunne oloasi ihan kotoisaksi niin miksi lapsilla ei saisi olla juuria?
Sulla on nyt mietiskelyn paikka. Ensinnäkin ruoho ei ole vihreämpää Suomessa. Ei se sinun oloasi helpota. Päinvastoin. Sitten vasta masentaakin, kun synnyinmaakaan ei tunnut miltään. Toisekseen ilmiselvästi jarruttelet uuteen maahan juurtumista. Sun pitäisi aikuistua ihan pikkuisen lisää.
En sanonut olevani huolissani siitä, että lapset juurtuvat tänne, vaan siitä, että heistä tulee ihan samanlaisia kuin paikallisista lapsista. Mutta se kai on turha pelko, omat lapsethan ovat kuitenkin kyseessä.
-ap
Ei tuohon osaa vastata kuin sinä itse. Etenkin hyvin vähäisillä taustatiedoilla.
Itsellekin tulee joskus kesälomilla mieleen Suomeen paluu. Mutta kun asiaa miettii kauemman kuin kaksi sekunttia aurinkoisena lomapäivänä, olen samaa mieltä kuin eräs ulkosuomalainen Hesarissa pari viikkoa sitten: Suomi on listalla jossain Etiopian jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuohon osaa vastata kuin sinä itse. Etenkin hyvin vähäisillä taustatiedoilla.
Itsellekin tulee joskus kesälomilla mieleen Suomeen paluu. Mutta kun asiaa miettii kauemman kuin kaksi sekunttia aurinkoisena lomapäivänä, olen samaa mieltä kuin eräs ulkosuomalainen Hesarissa pari viikkoa sitten: Suomi on listalla jossain Etiopian jälkeen.
Jep, kesälomareissuilla nuo tuntemukset ovat voimakkaimmillaan yleensä. Tuntuu siltä, että Suomessa elämä on yhtä juhlaa. No niin kai, kun aurinko saattaa paistaa, ollaan koko perhe lomalla, nähdään sukua ja tuttavia, syödään suomalaista ruokaa, johon on tunnesiteet jne. Ja kaikki tämä ulkomailla tienatuilla rahoilla toki. Ehkäpä sitä on vähän vaaleanpunaiset lasit päässä lomien aikana, ja arki tuskin on ihan yhtä loistavaa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kommenttiasi ap, että olet huolissasi että lapset juurtuvat tähän teidän asuinmaahanne. Minusta varsin outo kommentti. Jos sinä et siellä tunne oloasi ihan kotoisaksi niin miksi lapsilla ei saisi olla juuria?
Sulla on nyt mietiskelyn paikka. Ensinnäkin ruoho ei ole vihreämpää Suomessa. Ei se sinun oloasi helpota. Päinvastoin. Sitten vasta masentaakin, kun synnyinmaakaan ei tunnut miltään. Toisekseen ilmiselvästi jarruttelet uuteen maahan juurtumista. Sun pitäisi aikuistua ihan pikkuisen lisää.
En sanonut olevani huolissani siitä, että lapset juurtuvat tänne, vaan siitä, että heistä tulee ihan samanlaisia kuin paikallisista lapsista. Mutta se kai on turha pelko, omat lapsethan ovat kuitenkin kyseessä.
-ap
Siis paikalliset lapset eivät mielestäsi ole yhtä hyviä kuin omasi/suomalaiset? Aika iso asennevamma, sanoisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kommenttiasi ap, että olet huolissasi että lapset juurtuvat tähän teidän asuinmaahanne. Minusta varsin outo kommentti. Jos sinä et siellä tunne oloasi ihan kotoisaksi niin miksi lapsilla ei saisi olla juuria?
Sulla on nyt mietiskelyn paikka. Ensinnäkin ruoho ei ole vihreämpää Suomessa. Ei se sinun oloasi helpota. Päinvastoin. Sitten vasta masentaakin, kun synnyinmaakaan ei tunnut miltään. Toisekseen ilmiselvästi jarruttelet uuteen maahan juurtumista. Sun pitäisi aikuistua ihan pikkuisen lisää.
En sanonut olevani huolissani siitä, että lapset juurtuvat tänne, vaan siitä, että heistä tulee ihan samanlaisia kuin paikallisista lapsista. Mutta se kai on turha pelko, omat lapsethan ovat kuitenkin kyseessä.
-ap
Siis paikalliset lapset eivät mielestäsi ole yhtä hyviä kuin omasi/suomalaiset? Aika iso asennevamma, sanoisin.
Tottakai omat lapset omat vanhemmilleen parhaita ja rakkaimpia!
-ap
Missä maassa asut ja mistä mies on? Avaisi keskustelua paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emme missään nimessä ole rikkaita, mutta on kiva pystyä elämään niin, ettei rahasta tarvitse ainakaan murehtia, vaan pystyy elämään mukavaa elämää.
-ap
Minkä takia mielestäsi rikkauden merkki ei ole se, ettei rahasta ole huolta ja pystyy elämään mukavaa elämää? Taidat vain haluta esittää vaatimatonta, ettei kukaan pääse arvostelemaan rahojasi, minkä tietysti ymmärrän, mutta ei rikkautta ole vain miljonäärinä oleminen.
Itse kyllä miellän rikkaaksi ne, joilla on erityisen korkea tulotaso verrattuna muihin. Sitä meillä ei ole. Täällä nyt vain yleinen elintaso on huomattavasti korkeampi, kuin Suomessa, mutta ei meillä paikalliseen palkkatasoon verrattuna ole kova tulotaso. Rikkaat elävät luksuselämää, eikä heidän tarvitse miettiä rahankäyttöänsä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin kommenttiasi ap, että olet huolissasi että lapset juurtuvat tähän teidän asuinmaahanne. Minusta varsin outo kommentti. Jos sinä et siellä tunne oloasi ihan kotoisaksi niin miksi lapsilla ei saisi olla juuria?
Sulla on nyt mietiskelyn paikka. Ensinnäkin ruoho ei ole vihreämpää Suomessa. Ei se sinun oloasi helpota. Päinvastoin. Sitten vasta masentaakin, kun synnyinmaakaan ei tunnut miltään. Toisekseen ilmiselvästi jarruttelet uuteen maahan juurtumista. Sun pitäisi aikuistua ihan pikkuisen lisää.
En sanonut olevani huolissani siitä, että lapset juurtuvat tänne, vaan siitä, että heistä tulee ihan samanlaisia kuin paikallisista lapsista. Mutta se kai on turha pelko, omat lapsethan ovat kuitenkin kyseessä.
-ap
Mikä niissä paikallisissa lapsissa sitten on vikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on kaikki hyvin, miksi sä edes haaveilet paluumuutosta? Tuskin täältä teille molemmille töitä löytyisikään. Taidat vaan hakea rasismikirjoittelua.
mutta toisaalta pelottaa myös, että lapsista tulee tämän "uuden maan" ihmisiä, jotka minulle tuntuvat vierailta.
Ne "uuden maan ihmiset" on luultavasti paljon parempi vaihtoehto lapsille, kuin että heistä tulisi "suomalaisia". Suomalaisten lasten ja nuorten käytös on viime vuosina mennyt nimittäin niin hirveään suuntaan, että tavalliset ihmiset alkavat olla hermoromahduksen partaalla. Täällä Suomessa kun lapsista ja nuorista tulee mm. opettajille veetuilevia ja huorittelevia, mummoja kaatavia ja ihmisten päälle sylkeviä laitapuolen kulkijoita.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin täällä lentokentällä istuessa. Menossa siis nyt joulun jälkeen takaisin. Houkuttaisi suomalainen luonto, parempi terveydenhuolto (kyllä), se, ettei tarvitse kuunnella itseensä kohdistuvaa rasistista p.skaa, ja toki lasten kasvattaminen suomalaisiksi.
Asutko Britanniassa?
Tunnet olosi myös Suomessa ulkopuoliseksi. Ketään ei kiinnosta viettämäsi aika ulkomailla. Jos siitä erehdyt jotain sanomaan, niin sua katsotaan kuin tolloa ja kukaan ei sano mitään. Hetken hyytävä hiljaisuus ja sitten puhutaan jostain ihan muusta. Voit siis pyyhkiä ulkomaiden vuodet mielestäsi.
Yritäpä tehdä elämästä mielekäs siellä missä olet. Meillä ulkosuomalaisilla ei ole kotimaata: vanha ei tunnu enää samalta ja uusi tuntuu erilaiselta. Mieti perheen kannalta, lasten kannalta. Onko hyvät koulut? Teillä miehen kanssa molemmilla töitä? Voitte matkustella, viettää aikaa yhdessä?