Lue keskustelun säännöt.
Sinkkuna oleminen on ihan peestä!
28.12.2017 |
No - siinä se otsikossa tulikin. Tinderin käyttö on peestä. Treffailu on peestä. Seksiä ei ole. Kainaloa ei ole eikä lämmintä syliä. Kaipaan miestä elämääni. Ihan käytännössäkin tää on peestä: siivosin jääkaapin takaa ja sain just ja just sen saakelin tonnikaapin ulos kolosta, mut en enää takas sinne. Siellä se nyt jököttää sitten keskellä keittiötä. EI V*TTU! Anteeksi kiroilu. Mut oon 37 ja ihan hiton yksin. Ystäville kyllä vakuuttelen, että ”en ole niin Parisuhdetyyppiä”. Mut oikeesti... onks kaikki hyvät miehet jo menny? Mistä niitä löytää? Hemmetin hemmetti.
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen minäkin miksi kivat ja kaikin puolin ok ihmiset eivät löydä kumppania. Vastausta on mahdoton keksiä.
Mä olen tosi tavallinen ja en ole koskaan ollut sinkkuna. Aikuisena hyppäsin suoraan avioliitosta suhteeseen. Ei laastariksi vaan koska rakastuin 20 vuoden liiton jälkeen heti palavasti ja mies myös minuun. En etsinyt ketään, hän vain tuli.
En ole koskaan varsinaisesti etsinyt miestä koska en ole ehtinyt. En todellakaan ole kelpuuttanut ketä vain.
Tämä ei tunnu reilulta koska minussa ei pitäis olla mitään ihmeellistä. Paitsi nykyiseni kanssa suuri vetovoima ja rakkaus. Mutta miksi ihmeessä. En ole edes koskaan tullut jätetyksi. Tämä ei ole kehuskeluna tarkoitettu vaan ihmettelen aidosti.
En usko että se on kiinni myöskään mistään nirsoudesta koska itsekin todellakin olen nirso. Vain harvaan mieheen tuntee vetovoimaa. En voisi koskettaa ketään jota en tunne halua koskettaa. Seksiä rakastan ja halun paljon, se varmaan osittain on syy miksi miehet haluavat pysyä kanssani mutta ei se voi olla syynä että löydän miehen. Eiväthän he asiaa tavatessa tiedä.
Olen surullinen siitä että niin moni on tahtomattaan yksin.
Päinvastoin, vastaus, tai vastauksia, on helppo keksiä. Joskus tietää jo profiilista miksi joku on (vieläkin/taas) sinkku, joskus pitää keskustella kymmenen minuuttia.
Syy on melkein aina joko epärealistiset odotukset ja epärealistinen kuva itsestä, tai sitten passiivisuus. Oikeastaan monet yhdistävät nämä. Lisäksi etenkin naisille tuppaa tulemaan yllätyksenä, ettei menekki ole yhtä kova enää kolmekymppisenä, saatikka nelikymppisenä.
Itsekin olen liian nirso tasooni nähden. Tämän voi pilkkoa moneen eri ali-syihin. Joskus tein itsestäni vikalistan, tai ominaisuuslistan, missä voin parantaa, mikä on realistista, ja mitä pitää tehdä sen eteen. Itse lista oli monen kuukauden projekti, kartoitin kaikki mahdollisuudet mitä keksin. Ura, liikunta, ajattelutavat, sivistys, parisuhde-, ja parinmuodostamiseen liittyvä psykologia, viettely, kirurgia, kosmetologia, jne jne. Ja myös mitä ominaisuuksia minä oikeasti haluan kumppanissa, mistä voin tinkiä ja mistä ei. Seuraa on riittänyt, akateemistakin vaikka itse olen vain amk taustalla.
Aloitin vaan aivan liian myöhään, heitin parhaat vuoteni hukkaan, ja olen vasta nyt siinä tilanteessa missä olisi pitänyt olla 30-vuotiaana, kymmenen vuotta sitten.
En minäkään ole kelpuuttanut ketä vaan, minua ei ole koskaan jätetty, eikä suhteissa ole olluut yleismpiä suurempia ongelmia. Ei haluttomuutta, ei pettämistä, ainakaan tietääkseni. Mutta ei kuitenkaan tarpeeksi hyviä. Tiedän jo, etten ikinä löydä mitä etsin. Silti jatkan etsimistä ja ponnisteluja. Jos voisin opettaa 25v itselleni mitä pitää tehdä, olen melko varma että hän, siis 25v minä, saavuttaisin haluamani. Mutta se laiva lähti jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen minäkin miksi kivat ja kaikin puolin ok ihmiset eivät löydä kumppania. Vastausta on mahdoton keksiä.
Mä olen tosi tavallinen ja en ole koskaan ollut sinkkuna. Aikuisena hyppäsin suoraan avioliitosta suhteeseen. Ei laastariksi vaan koska rakastuin 20 vuoden liiton jälkeen heti palavasti ja mies myös minuun. En etsinyt ketään, hän vain tuli.
En ole koskaan varsinaisesti etsinyt miestä koska en ole ehtinyt. En todellakaan ole kelpuuttanut ketä vain.
Tämä ei tunnu reilulta koska minussa ei pitäis olla mitään ihmeellistä. Paitsi nykyiseni kanssa suuri vetovoima ja rakkaus. Mutta miksi ihmeessä. En ole edes koskaan tullut jätetyksi. Tämä ei ole kehuskeluna tarkoitettu vaan ihmettelen aidosti.
En usko että se on kiinni myöskään mistään nirsoudesta koska itsekin todellakin olen nirso. Vain harvaan mieheen tuntee vetovoimaa. En voisi koskettaa ketään jota en tunne halua koskettaa. Seksiä rakastan ja halun paljon, se varmaan osittain on syy miksi miehet haluavat pysyä kanssani mutta ei se voi olla syynä että löydän miehen. Eiväthän he asiaa tavatessa tiedä.
Olen surullinen siitä että niin moni on tahtomattaan yksin.
Se, että olet löytänyt molemminpuolisen rakkauden etsimättä ilmeisesti useamman kerran, kertoo sen, että sulla on ihan uskomaton tsägä. Ole onnellinen siitä. Tai varmaan oletkin. Rakkauden löytäminen ja kokeminen eivät ole todellakaan itsestäänselvyyksiä. Toiset etsivät rakkautta kaikin keinoin vuosia tuloksetta.
Vierailija kirjoitti:
Pitäsköhän perustaa palvelu missä ruokapalkalla tai pientä korvausta vastaan tuun siirtää jääkaapin ja/tai katsoa viekussa jakson Outlanderia?
M
Pitäisi, nimenomaan seksitön palvelu 10e /tunti. Sille olisi valtava kysyntä ympäri Suomea!!!
Onko nyt kyse siitä että haluatte täydellisen miehen vai siitä että suurin massa miehistä teidän alueella on kaikki retardeja?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon seurustelevaa tyyppiä. Rakastan miestäni mutta tälläset keskustelut muistuttaa ettei se oo itsestään selvää.
Suosittelen menemään netin deittisivustoille. Naisilla on siellä hyvä vienti.
Niin seksiin, mutta ei rakastavaan parisuhteeseen. Yhdeksi monista tai rakastajattareksi, kun miehen vaimoa ei kiinnosta, ei huvita ryhtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis mutta miksi homoseksuaaliset loistavat poissaolollaan näistä sinkkuus- ja parisuhdekeskusteluista?
Minäkin olen miettinyt, Miksi ne upeat, fiksut ystäväni molemmat 30-vuotiaita eivät saa parisuhdetta. Toinen näyttää 25 v ja toinen on ikäisensä näkönen. Juuri sitä ensimmäistä ihmettelen. Treenaa, on siis hyvässä kunnossa, kaunis ja fiksu, käy töissä, mutta ei tunnu löytävän ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta miksi homoseksuaaliset loistavat poissaolollaan näistä sinkkuus- ja parisuhdekeskusteluista?
Niitä ei kiinnosta sukupuolien välinen ärsytys-, ja taistelukenttä nimeltä vauva.fi
Voin kertoa että leskeys nelikymppisenä on noin miljoona kertaa pahempaa. Sinkkuna jaksaa toivoa että löytäisi sen suuren rakkauden. Leskenä sen on sitten löytänyt ja myös menettänyt :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parikymppisenä pariudutaan. Kolmikymppisessä on aina joku syy jos näin ei ole. Voihan olla että törmää uraohjuksena maailmalla kiertäneeseen joka on palannut Suomeen ja haluaa vakiintua. Muuten ehkä toisella kierroksella oleva jos valmisperhe ja exän suku ei ole rasite.
Komppaan. 35-40 ikäisten joukossa on ihan minimaalinen määrä vapaita, täysipäisiä sinkkuja. Lapsettomia sinkkunaisia on lähes mahdotonta löytää tuosta ikäluokasta. Ne parit on muodostettu jo parikymppisenä ja ne alkavat purkautua siinä neljänkympin kohdalla. Taitaa olla yli puolet kun päätyy eroon nykypäivänä.
Mikä on täyspäinen sinkku?
Kerro meneekö pahasti pieleen nämä mun speksit?
-akateeminen
-työtön
- omistuasunto (velkaa jäljellä)
- sijoituasunto (velkaa jäljellä)
- lemmikki
- masennuksen sairastanut, tällä hetkellä hieman kyyninen vaan, vaikka suhteessa romantikko
- valmis rakkauteen
- en koe itseäni viehättäväksi (se ei näy oikeastaan missään, kun en ole asiasta kenellekään sanonut)
- hyvä ystävä noin 5 hengelle + muut kaverit
- omia harrastuksia on pari
- haluan lapsia
- haluan miehen, jolla suurinpiirtein elämä samassa jamassa
Eihän toki noista voi vielä päätellä. Aikamoinen meedio pitää olla jos ihmistä tapaamatta pystyy muutaman rivin perusteella antaa mitään arvioita. Voithan sä kuuluakin siihen minimaaliseen joukkoon.
Kyllähän tuo työttömyys pomppaa esille tuolta aika lailla. Akateeminen on ensimmäisenä mielessä ja listassa, mutta silti työtön. Toisaalta on omistus-, ja sijoitusasuntoa, lainoineen. Eli joko on tehnyt tiliä aikaisemmin, tai sitten pappa betalar. Jälkimmäinen tapaus on ainakin huomio tai varoituskello. Niin tai sitten avioerosta saatu.
Voi toki olla täyspäinen, ja loistava kumppani, ei tuosta voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Soita huoltomiehelle
Järkevä neuvo! 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta miksi homoseksuaaliset loistavat poissaolollaan näistä sinkkuus- ja parisuhdekeskusteluista?
Koska toistaiseksi heistä kukaan ei ole kokenut tarvetta kommentoida aihetta?
Naiset valittavat etteivät löydä ketään. Löydä? Nainen asettuu näytille. Onko se etsimistä? Ei ole. Se on esilläoloa.
Tähän saakka mies on se joka etsii, kysyy, vonkaa, iskee, tai millä termillä sitä nyt kutsuu. Löytämisen eteen on tehtävä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä esimerkiksi sinut löytäisi?
Olen monella tapaa aktiivinen, iloinen ja fiksu. En ymmärrä miksi tielle ei osu teitä, vapaita, viisaita, älykkäitä miehiä, joilla on sydän paikallaan. Tiedän että teitä on. Jossain 😕
Miten sinut löytäisi? Tinderistä en löydä vakavalla mielellä liikkeellä olevia syvällisesti tasokkaita miehiä.... yritän, mutta laihoin tuloksin 😕 Olisin varmasti jollekin aarre, mutta kun tiet ei kohtaa missään vapaiden kanssa ja baareissa en viihdy.
Kyllä täällä keskusteluja seurataan.
Homosuhteiden aloittaminen on hyvin helppoa, kun on niin paljon yhteisiä aiheita eikä tarvitse juurikaan varoa sanojaan. Ei tarvitse myöskään miehenä esittää asexuaalista olentoa ja edetä hirvittävän varovasti suhteissa. Ei homoja pelota jos saavatkin selville, että seurustelukumppani tahtoo panna sinua.
Toki itse olen kropaltani keskiverto mies, enkä pelottavan oloinen lihaskimppu, joten minua ei pelätä. (Kyllä itsekin hieman jänskättää parrakkaat vanhemmat miehet...mutta tuskin se jännitys on samaa tasoa kuin pienikokoisilla naisilla heterosuhteiden alussa.)
Homosuhteiden alussa ei tarvitse myöskään arvioida, että onko tuon yksilön geenit lisääntymistasoa, tai onko tuosta tyypistä isämateriaalia.
Voi olla, että ääni muuttuu kellossa, kun ikää tulee ja pitäisi asettua aloilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mää oon 27v eikä löydy! Voi kyllä johtua sijainnistakin, asun sastamalassa eikä täällä oo yhtään järkevää sinkkumiestä.. oon miettinyt tosissani muuttoa Helsinkiin ihan vaan löytääkseni joskus miehen.
Ikäluokissa 20-30 vuotiaat on sataa (100) naista kohden vaan 70 miestä helsingissä, että kannattaa varautua kovaan kilpailuun. Tuo epäsuhta johtuu siitä että maaseudulta/pienistä kaupungeista naiset muuttaa helsinkiin, miehet jää kotiseuduilleen.
Tästä epäsuhdasta huolimatta missään ei ole niin koppavia ja kylmäkiskoisia naisia kuin Stadissa. Helsingissä asuvia naisia ei kiinnosta miehet. Ei baarissa, ei Tinderissä, ei harrastuksissa. Ihan missä tahansa muussa Suomen kaupungissa naiset ovat huomattavasti suopeamielisempiä.
- Ikävuodet 20-29 Helsingissä asunut mies
Helsingissä syntyneet miehet menevät usein naimisiin stadilaisten tuttujen muijien kanssa. Kavereista 35-50 v kaikki ovat naimisissa yhtä eronnutta lukuun ottamatta. Ollaan kotoisin tölikkä-munkka-pakila alueilta. Sensijaan harrastuspuolelta tunnen parikymmentä sinkkunaista. Pääasiassa muualtatulleita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä perusmukavia vapaita miehiä on vaikka kuinka paljon, tiedät sen itsekin, mutta kun ei riitä perusmukava, vaan pitää olla prinssi joka vie jalat alta.
Niin siinähän sitä sitten ollaan ja odotellaan.
Kauhea ajatus, että pitäisi vain ottaa joku, jotta ei tarvitsisi olla yksin. Tai että itse olisi toiselle vain paremman puutteessa kelpaava kumppani. Itse kyllä odotin, että tuli vastaan tyyppi, joka oli ihan tavallinen mutta vei juuri minulta jalat alta, vaikka yksinäisyys sitä odotellessa olikin ankeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ohis mutta miksi homoseksuaaliset loistavat poissaolollaan näistä sinkkuus- ja parisuhdekeskusteluista?
Minä olen kyllä täällä(naisversio). En tosin tiedä mitä haluaisit minun sanovan. Itse en mitenkään vakavissani ajattele tuota parisuhteen saamista, koska se on hankalampaa eikä välttämättä koskaan tapahdu. Toisaalta taas itsetuntemus kasvaa monilla iän kanssa ja saattaa tulla noita valaistumisia, jolloin markkinoille ilmestyy myöhemmin uudelleen noita itsensä löytäneitä.
Melkoisesti tullut kommentteja. Lohduttavaa tietää, ettei ole ihan yksin näiden ajatusten kanssa. Kiitos kun jaatte ajatuksianne. Kaikki näkemykset laidasta laitaan on kuitenkin ihan hyvä nähdä. Jokaisen näkemykset kuitenkin muodostuu siitä omasta elämänkokemuksesta. Yksi on nähnyt yhtä ja toinen toista (elämä on laiffii ja mitä näitä muita mattinykästyksiä nyt sitten onkin).
Joku kysyi jääkaapistani. Jääkaapin osalta voi päästää teidät jännityksestä: se on koloissaan paikalla 😄. Tarkalleen ottaen se on ollut siinä jo useamman päivän. Että vähän huijasin teitä kronologisella aikavääristymällä - sori siitä. En aatellut, että tänne näin paljon tulis viestejä. Mutta siis ihan koko joulua ei viitsinyt sitä keskellä keittiötä seisottaa 😂.
Uutena vuonna on luvassa kivat aikuisten kekkerit, joihin mut on kutsuttu. Siellä pitää aktivoida ystäväverkostot. Ja hei - on sieltä kaveripiiristä tullutkin joskus jotain täkyjä. Että en mä missään umpiossa elä.
Toisaalta voisi kai sitä ajatella niinkin, että tulee jos on tullakseen. Ehkä olen viime aikoina jotenkin luonut tästä isomman mörön.
Ja myös mua kiinnostaisi tietää missä M35 asustelee 😁!
Ap