Toiveena vauva (2018-2019)

Täällä liittyy mukaan yksi kuumeilija!

Viikon ajan ollut kovaa alavatsavihlontaa ja aivan järjetön väsymys. Testejä olen tehnyt lähes jokaikinen päivä viimeiset 3kuukautta (tiedän, aika säälittävää, tuntuu jo siltä - ihankuin se viiva yhdessä yössä siihen sattuisikin muka tulemaan mutta kun toive on vaan niin kova!). Taustaa sen verran, olen 26 vuotias, 11 vuoden e-pillerien syönti takana, heinäkuun lopulla pillereiden lopetus ja kierto todella sekaisin vieläkin. Ekat luomumenkat tyhjennysvuodon jälkeen tulivat kp72, siintä seuraavat kp43. Nyt menossa kp34 ja odotellaan minkälainen kierto meinaa nyt olla vai alkaako menkat ollenkaan. On tämä odottelu todella raskasta ja pelko on jo suuntautunut sinne et saako sitä koskaan lasta tai että vuosiako sitä joudutaan tekemään, vaikka järjellä kyllä tiedän että eihän tässä ole oltu kun vasta viitisen kuukautta ilman ehkäisyä.. Noh, ei auta kuin odotella vaan, turhautunut mieli ja nukkumaan mennessä ei muuta ajattelekkaan kuin että saisikin sen ihanan masun mitä silitellä.

Vilhelmiina kirjoitti:

Täällä kp9 ja uusi suunnitelma käyttöön. Tavoitteena joka toinen päivä seksiä koko hiton kierron ajan. Huvitti tai ei. Sit sen jälkeen varaan ajan vaikka suoraan yksityiselle lääkäriin jos ei tärppää. Pääseekö yksityiselle aukiolotutkimuksiin ilman mitään sen suurempia lähetteitä?

Onnea suunnitelman toteuttamiseen! Meillä harrastettiin 7 päivää joka päivä ja täyty kyllä mielikuvitusta käyttää aika paljon, jotta tämä onnistui. Onneks osu joulu kohdalle niin oli enempi aikaa. Nyt jos ei tärppää niin sitten en tiedä enää mitä tehdä, enkai voikaan tehdä enää mitään toisin jos ei tärppää tjottailu tyylillä, ei tärppää joka toinen päivä tyylillä ja jos ei tärppää joka päivä tyylilläkään niin oletettavasti joku on pielessä.

Minusta yksityiselle voi mennä ja pyytää mitä tahansa tutkimusta, kyllä he tekee kun vaan rahaa lyö tiskiin. En tosin tiedä pitääkö aikaa varatessa kertoa mitä on vailla vai vasta vastaanotolla. Varmaan selviää kysymällä.

Meilläkin hommailtiin nyt joululomalla joka toinen päivä ja ei se kyllä helppoa aina oo :D Mut katsotaan minkälaisia tuloksia josko mitään tästä sarjasta saatiin. Tänään siis kp17 ja olin äsken tuntevinani kummallista kipua vasemmalla puolella alavatsassa. Sitä kyllä tulkitsee kaikenmaailman vatsanväänteet aina johonkin raskauteen liittyvään, vaik varmaan ihan turhaan. Mutta minkäs sille voi.. Nyt alkaa nää jännittävät pari viikkoa, kuukautiset pitäisi alkaa 12 päivän päästä.

Huomenna ajattelin kyllä juoda pari lasia viiniä (koska uv). Suon sen itselleni, ehkä parempi kuitenkin ottaa rennosti ja elää mahdollisimman normaalia elämää ennen plussaa.

Pientä taukoa on tullut näistä ajatuksista, oli vain lopulta pakko itsekin irroittautua stressaamisesta kun -ylläri- ei mikään vain onnistunut. Kun on vuosia ollut kierto pitkälti tasan 28 päivää, ja joulukuussa mentiin jo kp36:ssa, oli pakko oman jaksamisen vuoksi todeta että turhaan stressaan raskautumista, vaikka reilusti myöhässä oltiinkin. Olen luullut jo yrittäneeni pitkälti kaikkea mitä voin (lääketieteelliset asiat poislukien), kun ei vain tärppää niin ei vain tärppää.

Aikaisemmin olin aivan vakuuttunut siitä ettei lääkärin apua haluttaisi, koska jos homma ei onnistu niin sitten se ei vain onnistu, luonto suo sen minkä luonto suo. Mutta nyt alkaa olla jo hieman eri ääni kellossa, sillä en vain haluaisi enää mennä itkien nukkumaan turhien ajatusten toivossa, katsoa vaippamainoksia ja miettiä miksei meitä voisi sillä samalla paskarulianssilla paiskata, ja ihastella kavereiden vauvoja samalla kun kaveri(t) taputtelevat kevyen iloisesti olalle että "kyllä teilläkin <sitten joskus>"... Te jotka olette lähteneet hakemaan apua näihin hommiin, mitä kautta olette edenneet? Itselle täysin vierasta maaperää, valitako yksityinen vs julkinen, pitäisikö marssia suoraan spesialistille vai yrittää yleisemmän puolen kautta jne... Kynnys on suuri, mutta nyt kun selkeästi omaa jo kaipaisi, ei sitä jossitteluakaan enää kauhean kauaa vain (omankaan hyvinvoinnin vuoksi) jaksa.

Nyt vuoden vaihtuessa toivon vain että ensi vuonna olisi paremmat onnet jaossa, ja meilläkin alkaisi tapahtumaan. Aika epätodennäköistä, kun useita vuosia selkeää yritystä on jo takana, mutta... Ainahan sitä saa toivoa.

Täällä lähetään kohti vuotta 2019 ja yk 10. Menkat alkaa loppuviikosta ja helmikuussa ruetaan tikuttamaan ovulaatiota. Nyt ois tarkotuksena pudottaa vähän painoa ja miehen vähentää tupakointia, jossain mättää jos ei jokapäiväinen seksikään tuota tulosta.

Mies on valmis lähtemään hoitoihin jos se sitä vaatii ja lompakko antaa myöden, mutta kyllähän tässä alkaa vähän pelko kutittamaan persikkaa jos meille ei toista koskaan suodakkaan... Tsemppejä kaikille ja plussaavaa vuotta 2019!

Puikkonokka, tsemppiä ja jaksamista! Sanoit, että teillä on jo useampi vuosi yritystä takana ilman onnistumisia. Onko teitä kumpaakaan siis tutkittu mitenkään?

Vaikka minulla ei näistä kuvioista omakohtaista kokemusta olekaan niin lähipiirissä on ollut muutama tapaus, joilla yritystä esim. 1,5 vuotta tuloksetta ja sitten ongelma on kuitenkin ollut suht helposti hoidettavissa. Eivät siis ole päätyneet IVF-hoitoihin tms. Lääkkeillä saatu toivottu lopputulos ja nyt heillä 2 lasta noin 3 vuoden ikäerolla. Joskus se onni voi olla pienestäkin kiinni joten kannustan kyllä selvittämään syyn lapsettomuudelle.

Puikkonokka; meillä lähete lapsettomuushoitojen tarpeen arviointiin (erikoisterveydenhuoltoon) ja me ainakin edettiin sinne yksityisen lääkärin kautta.

Jos apua haluaa lähteä hakemaan julkiselta, pitää varata aika omalle tk-lääkärille, joka tekee joko itse alustavia tutkimuksia (verikokeita, gynetutkimuksen, kartoittaa perussairaudet) ja sen jälkeen lähetteen lapsettomuustutkimuksiin tai tekee heti suoraan lähetteen naistentautien polille lapsettomuushoitoihin (jos vaikka gynetutkimus vasta tehty ja yritystä takana jo pidempi aika). Nää on tietty vähän tapauskohtaisia, käy aikamoinen tuuri, jos tk:ssa sattuu olemaan näistä lapsettomuusjutuista tietävä lääkäri. Tässä syy, miksi me lähdettiin viemään asiaa eteenpäin yksityiseltä. Käytiin yhdessä miehen kanssa gynellä, joka teki lähetteen sinne naistentaudeille. Erikoislääkäri kun on, gyne osasi heti kertoa lapsettomuushoitojen etenemisestä, mahdollisista syistä, aikataulusta jne... Hoidot alkavat sukupuolitautitesteillä ja spermatutkimuksella. Näihin saatiin täällä päin Suomea kutsu kolmessa viikossa. Ja vaikka nämä kartoitukset tehdäänkin, mihinkään varsinaisiin hoitoihin ei siltikään tarvitse mennä, jos ne itsestä vieraalta tuntuvat!

Tsemppiä! Suosittelen vahvasti asian selvittämistä! :)

Nyt on vuosi 2018 taputeltu, eikä itselleni vauvaa kuulunut koko vuonna. Toisaalta kaikkia kuukausia ei edes tullut hyödynnettyä täysin. Nyt on lähetty tähän vuoteen sillä fiiliksillä, että jokainen kuukausi hyödynnetään eikä tekosyitä! Rohkaistuin jopa ja aloitin kirjoittamaan blogia vauvan yrittämisestä! Pitääkö joku teistä blogia? Olisin erittäin innostunut lukemaan myös muiden oireista, fiiliksistä ja vinkeistä! Nyt vain tsemppiä yrittäville vuodelle 2019 ja onnea kaikille joita onnisti viime vuonna! <3

Käyttäjä25936 kirjoitti:

Täällä liittyy mukaan yksi kuumeilija!

Viikon ajan ollut kovaa alavatsavihlontaa ja aivan järjetön väsymys. Testejä olen tehnyt lähes jokaikinen päivä viimeiset 3kuukautta (tiedän, aika säälittävää, tuntuu jo siltä - ihankuin se viiva yhdessä yössä siihen sattuisikin muka tulemaan mutta kun toive on vaan niin kova!). Taustaa sen verran, olen 26 vuotias, 11 vuoden e-pillerien syönti takana, heinäkuun lopulla pillereiden lopetus ja kierto todella sekaisin vieläkin. Ekat luomumenkat tyhjennysvuodon jälkeen tulivat kp72, siintä seuraavat kp43. Nyt menossa kp34 ja odotellaan minkälainen kierto meinaa nyt olla vai alkaako menkat ollenkaan. On tämä odottelu todella raskasta ja pelko on jo suuntautunut sinne et saako sitä koskaan lasta tai että vuosiako sitä joudutaan tekemään, vaikka järjellä kyllä tiedän että eihän tässä ole oltu kun vasta viitisen kuukautta ilman ehkäisyä.. Noh, ei auta kuin odotella vaan, turhautunut mieli ja nukkumaan mennessä ei muuta ajattelekkaan kuin että saisikin sen ihanan masun mitä silitellä.

Piti tulla pitkästä aikaa kirjoittelemaan, kun huomasin viestisi. Tunnen tuskan! Itse lopetin pillerit toukokuussa; eka luomukierto meni ok, ja menkat tuli ajallaan. Seuraava kierto venyikin yli sataan päivään, ja nyt ollaan kiertopäivässä 36. Tuntuu tyhmältä, itsekin testailen vähintään viikon välein. Vaikka mitä se hyödyttää.. toisaalta kun ei vaan voi olla varma, milloin se ovis sitten ilmestyy.

Samaa miettinyt katkerana, kun tässä oman lyhyen yrityksen/haaveilun aikana muutama tuttu on ehtinyt raskautua ja saadakin sen vauvan jo. Ja mä kun niin toivoin olevani siinä joukossa, joka raskautuu heti ekalla yrityskierrolla.

Pikkuminnis kirjoitti:

Kiitos avusta, voisin kokeilla soittoaikaa gynelle. Ajattelin odotella sinne kp 90 ja sit alkaa odottelu kyllä riittää. Kaikille onnea yritykseen ja toivotaan, että vuosi 2019 tuo paljon plussia :)

Mä soittelin samoista ongelmista perhesuunnitteluneuvolaan kesällä, joka käski olla yhteydessä uudestaan alkuvuodesta, jos kierto ei lähde pyörimään. No, kuinka ironista, menkat tosiaan alkoivat taas marraskuussa kun kp oli noin 130... nyt uudessa kierrossa ja kp 35, varmaan kokeiltava uudelleen soittoa tai sitten mentävä yksityiselle. Käsitykseni mukaan hormoneilla kestää aikansa palautua normaaliin, pillereiden lopetuksen jälkeen. Mutta terolut kuuri olisi itsellenikin enemmän kuin toivottu, sillä tuntuu, että yritys ei pääse alkamaan ollenkaan kun kierto heittää täysin häränpyllyä ja ovulaation ajankohta ihan hukassa.

holla@ joo itsekin olin niin innoissani kun pillerit lopetettuani lueskelin miten nopeasti jotkut on raskautunut. Myös lähes jokainen ystäväni on raskaana/pienen vauvan äiti.. Vaan en minä.. :/

Meinasin itse nyt kuukauden verran odotella ja sitten soittaa gynelle et mitä tehdään..

Liitynpä nyt keskusteluun, kun huomaan että kuitenkin käyn keskusteluja lukemassa. Ja miksipä ei sitten kertoa hieman omista kokemuksista. Kesällä 2018 jätettiin ehkäsy pois kokonaan. Pillerit jätin jo kohta 2 vuotta sitten. Raskauduin nopeasti ja ensimmäiset viikot meni pienessä hämmennyksessä, mutta niin tohkeissani olin tietysti myös. Valitettavasti raskaus meni kesken vk 8. Ennätettiin käydä varhaisultrassakin, jossa kaikki näytti vielä hyvältä. Rv 12 ultrassa lääkäri totesi että kaikki ei ole kunnossa. Mulla itselläni oli kummallinen aavistus jo vastaanoton odotushuoneessa, että jotain on pielessä. Pientä vuotoa oli ollut muutaman päivän, mutta halusin uskoa sitä normaaliksi.

Nyt menossa kolmas kierto keskenmenon jälkeen (kp 3). Tiedän, että aikaa on kulunut vähän, mutta niin paljon ajatuksia kyllä pyörii koko ajan päässä. Kaikille kovasti tsemppiä ja onnekasta uutta vuotta!

Ei tullut täälläkään plussaa joululahjaksi, harmitti kyllä. Yk 9 lähtenyt käyntiin ja nyt luulisin että dpo 3-5, en ole tikutellut ovulaatiota kun on niin selvät oireet ollut aina. Nyt vaan mennyt kaikki ihanan stressittömänä lomaillen. Toivottavasti tää stressitön aika on nyt se avain kaikkeen ja pian sais plussan.

Pari litraa greippimehuakin join, en oikeen noihin kikkakolmosiin usko mutta kokeillaan nyt sitäkin.

Täälläkin miehen kanssa yritetään vähän terveellisempää elämää vuodelle 2019. Ilman tupakkaa ollaan oltu nyt jo vuoden verran, mutta ruokavalio on ollut vähän mitä sattuu.

Hedelmiä olen alkanut urakalla syömään kun luin että se voisi vaikuttaa raskautumiseen.

En kyllä tiedä mistä tähtien asennosta tää raskautuminen on kiinni enää :D tuntuuko muista ikinä tältä? Kaikki keinot käytetty!!

Hei mistä kaupasta greippimehua ootte bonganneet?

Vilhelmiina, mä ostin greippimehua ihan prismasta, eli ainakin Tropicanalta löytyy kylmähyllystä.

Täällä kp 13 ja yk 2. Taitaa ovis jäädä nyt tästä kierrosta välistä, ei minkäänlaisia limoja ja valkkari on tosi vähäistä ja se vähäinenkin aika voidemaista. Tänään aamulla oli ihan kummallista menkkamaista kipua muutaman tunnin (luulin jo että pissatulehdus) ja sitten loppui.

Omalla kohdalla pitäisi varmaan alkaa nyt pudottamaan ihan urakalla painoa. Sen lisäksi että sitä on jo valmiiksi paljon ylimääräistä niin jouluna tuli kyllä vähäisetkin takaisin mitkä syksyllä sain karistettua. Ja ei siis tosiaan puhuta mistään +10kg vaan melkein +30kg.

Saapa nähdä tuleeko tähän kiertoon mitään, tuon ekan pettymyksen jälkeen sitä vähän rauhoittui eikä ole käyttämässä jatkuvasti kaikkia oireita. Plussatuulia!

Hellurei kaikille! Onneks alkukierrossa oon saanut pidettyä ajatuksia vähän muualla enkä oo niin stressannut tästä asiasta. Viime ylipitkästä kierrosta viisastuneena otin nyt ovistikut käyttöön, koska nytkin oisin melkeen luullu, että on ovis, kun jo kp 16 ja ovislimat ja -himot iskeny sekä alavatsan turvotus, mut eilen ja tänään ovistesteissä vasta haalee viiva. Normaalistikin mulla kestää pitkään nuo oireet. Vielä kun saisin tuon miehen innostettua sänkyyn pari kertaa, niin voisi olla mahkut, kun ees ajankohta ois enemmän, ku kohillaan. Täytyy ottaa nyt kaikki keinot käyttöön 😁

Olen nyt yrittänyt tikutella ovista, mutta negaa näyttää... Tällä hetkellä kp18. Ei mitään tuntemuksia, limoja yms. Huonolta näyttää tämän kierron kannalta. Talleteltu kuitenkin hyvin

Osaaks kukaan auttaa et missä vaiheessa tosiaan kannattais lääkärille soitella josko sais jotain millä sais menkat tasasemmiksi? (teroluteja tais olla?). Ja kuinka helposti niitä määrätään/onks jotain aikaa kauan pitää olla "kroppa sekasin" että ne saa. ? :D Tosiaan heinäkuussa pillerien lopetus ja vasta kahet luomumenkat ollu tässä reilu viiden kk aikana. Nyt taasen kiertopäivä 39 ja eipä näy menkkoja..

Kp 14 ja tais tulla niin puhdas ovuloimaton kierto. Talletuksetkin minimissä, vaikka suunnitelmat oli jotain ihan muuta. Lääkärin varasin joten eteneepähän hommat ainakin sillä saralla vaikka nyt oiskin tyhjä arpa.

Hei vaan piiiitkästä aikaa. Kp34/29 ja iltavirtsasta pärähti tämmönen myöhäinen joululahja. Shokissa tässä vielä. 😍