Miten löytää parempipalkkainen työ?!

Itselläni myös sairaanhoitajan tausta. Lähdin kolmekymppisenä opiskelemaan lisää, koska tunsin olevani väärässä hommassa. Olin siis about 35 vuotta valmistuessani toiseen ammattiini.

Valitsin sosiaalityön, eli opiskelin valtiotieteiden maisteriksi. Halusin jollain tavalla pystyä hyödyntämään aiempaa hoitajan tutkintoani ja työkokemustani.

Sossuna saan nyt palkkaa about 3500 e kuussa, kokemuslisineen. Päivätyö, sisäsiistiä ja itsenäistä. Henkisesti vaativaa, mutta ei yhtä rasittavaa ja aliarvostetun tuntuista kuin hoitajana kuitenkaa.

Alalla on valtava työvoimapula. Työpaikan saa valita. Ja vaikka palkka ei olekaan kuin about suomalaisen keskipalkka, sillä saa itselleen paremman ja turvallisemman elintason päivätyöstä kuin hoitajana pystyisi saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni myös sairaanhoitajan tausta. Lähdin kolmekymppisenä opiskelemaan lisää, koska tunsin olevani väärässä hommassa. Olin siis about 35 vuotta valmistuessani toiseen ammattiini.

Valitsin sosiaalityön, eli opiskelin valtiotieteiden maisteriksi. Halusin jollain tavalla pystyä hyödyntämään aiempaa hoitajan tutkintoani ja työkokemustani.

Sossuna saan nyt palkkaa about 3500 e kuussa, kokemuslisineen. Päivätyö, sisäsiistiä ja itsenäistä. Henkisesti vaativaa, mutta ei yhtä rasittavaa ja aliarvostetun tuntuista kuin hoitajana kuitenkaa.

Alalla on valtava työvoimapula. Työpaikan saa valita. Ja vaikka palkka ei olekaan kuin about suomalaisen keskipalkka, sillä saa itselleen paremman ja turvallisemman elintason päivätyöstä kuin hoitajana pystyisi saamaan.

Sitä vaan, että mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa työhönsä ei oikein ole. Kalenterin täyttää joku ihan muu kuin minä itse. Eli jos perjantaina näyttää vielä iltapäivällä olevan joku rako siinä, että ehkä voisi vähän tehdä taustatöitä tai vaikkapa kipaista hoitamassa jotain asioita, niin ihan turha toivo- siihenhän onkin joku täyttänyt ajanvarauksen ja taas saa painaa.  Ei se voi olla sen palkan väärtti. 

Jos oli joku meno päivällä ja olisi sen halunnut vapauttaa, niin kuukausia ennen olisi pitänyt tietää. Muuten varataan päivät tasan täyteen.

Johtava ei osannut puhua kuin omasta tyttärestään, hänen koulumenestyksestään ja omista ulkomaanmatkoistaan. Ei tullut paljon tukea taikka apuja sieltä. 

Puhettakaan mistään koulutuksista koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni myös sairaanhoitajan tausta. Lähdin kolmekymppisenä opiskelemaan lisää, koska tunsin olevani väärässä hommassa. Olin siis about 35 vuotta valmistuessani toiseen ammattiini.

Valitsin sosiaalityön, eli opiskelin valtiotieteiden maisteriksi. Halusin jollain tavalla pystyä hyödyntämään aiempaa hoitajan tutkintoani ja työkokemustani.

Sossuna saan nyt palkkaa about 3500 e kuussa, kokemuslisineen. Päivätyö, sisäsiistiä ja itsenäistä. Henkisesti vaativaa, mutta ei yhtä rasittavaa ja aliarvostetun tuntuista kuin hoitajana kuitenkaa.

Alalla on valtava työvoimapula. Työpaikan saa valita. Ja vaikka palkka ei olekaan kuin about suomalaisen keskipalkka, sillä saa itselleen paremman ja turvallisemman elintason päivätyöstä kuin hoitajana pystyisi saamaan.

Sitä vaan, että mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa työhönsä ei oikein ole. Kalenterin täyttää joku ihan muu kuin minä itse. Eli jos perjantaina näyttää vielä iltapäivällä olevan joku rako siinä, että ehkä voisi vähän tehdä taustatöitä tai vaikkapa kipaista hoitamassa jotain asioita, niin ihan turha toivo- siihenhän onkin joku täyttänyt ajanvarauksen ja taas saa painaa.  Ei se voi olla sen palkan väärtti. 

Jos oli joku meno päivällä ja olisi sen halunnut vapauttaa, niin kuukausia ennen olisi pitänyt tietää. Muuten varataan päivät tasan täyteen.

Johtava ei osannut puhua kuin omasta tyttärestään, hänen koulumenestyksestään ja omista ulkomaanmatkoistaan. Ei tullut paljon tukea taikka apuja sieltä. 

Puhettakaan mistään koulutuksista koskaan. 

Kuulostaa huonolta johtamiselta. Tosi ikävää. Itse hallinnoin täysin omaa kalenteriani ja ajankäyttöäni. Pystyn suunnittelemaan ja organisoimaan työni itsenäisesti, en koe että töitä olisi liikaa.

Vaihdoin viime kesänä pois paikasta, jossa koin samoja ongelmia kuin sinä. Työ tuntui kaaoottiselta ja hallitsemattomalta, olin stressaantunut ja turhautunut. Onneksi uusi työ oli helppo löytää - pystyin valitsemasn viidestä paikasta, kaikista joihin laitoin hakemuksen. Kannatti todella äänestää jaloillaan, palkkakin nousi samalla.

Mulla sama palkka kuin sulla ja olen jo tottunut tähän kärvistelyyn. Eihän palkka mikään totaalisurkea ole (esim myyjillä ja lähihoitajilla vielä huonompi) ja kyllä sillä pärjää, kunhan elintaso ei alunalkaenkaan ole kovin korkea. Itse en osta esim ikinä uusia vaatteita enkä muutenkaan välitä merkeistä, näin rahaa jää matkusteluunkin kun tarkasti elelee. En edes haaveile mistään hienoista kivitaloista tai Audista pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen työ sairaanhoitajana päivätyössä. Tiedän että vuorotyöllä palkka nousis lisillä mut yötyötä en kykene tekemään. Ei vaan pysty. Myöskään hoitotieteen opiskelu ei kiinnosta kun koko hoitotyö tökkii jo. Onko alanvaihto kokonaan vielä hyvä idea. Eikai kukaan työnantaja haluu palkata enää kauheen vanhaa työnhakijaa? Siis jos valmistuu vasta yli kolmekymppisenä eikä oo työkokemusta. Koko sairaanhoitajan koulutus oli sellainen nuoruuden virhe kun en osannu valita mitään järkevää lukion jälkee.

Ap siis tässä

No jos ei vaan pysty, niin sitten ei varmaan vaan pysty. Mutta kyllä se nyt taitaisi olla se ilmeisin, helpoin, varmin ja nopein tapa saada lisää liksaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa tienata hyvin, niin silloin on valitettavasti unohdettava kaikki naisvaltaiset alat.

Hyväpalkkainen ammattikoulupohjainen ammatti on prosessinhoitaja. Voi tienata jopa n. 4000€/kk, mutta siltää yötyötä.

Toinen vaihtoehto on suunnata katse AMK:iin ja tekniikan puolelle. Insinööreille maksetaan enemmän entä sairaanhoitajille.

Voi tienata ei ole sama asia kuin että tienaa. Kyllä sairaanhoitajakin voi tienata vaikka mitä. Esim. Michael Schumacherin hoitajat eivät varmaan ihan pelkällä perusliksalla sitä työtänsä tee. Prosessinhoitajanakin on vähän eri asia onko paperikoneella vai kaupungin vedenpuhdistamossa hommissa.

Paremman.toivossa kirjoitti:

Tienaan bruttona 2400 kuussa. Tunnen itseni köyhäksi eikä juuri mitään säästöön jää. Palkka ei vaan riitä elintasoon jota haluan elää. Miten siis sais paremmin palkatun työn? Eikö 3000 ole nykyään sellainen peruspalkka?? Pääsispä ees siihen, mut ei kylnykyisessä työssä. Pitäs vissii opiskella lisää mut sekin pelottaa, että ikää on kohta jo 30 niin ottaako kukaan enää töihin jos valmistuisin vaikka 34-35?? Ja mitä kannattais opiskella jos haluu paremmille palkoille? Kertokaa te joilla hyvä palkka.

Ei 3000 ole mikään peruspalkka.

Mikset eläisi minimalistista elämää jonkin tovin ja sijoittaisit kaikkea säästöön jäävää vaikka osakkeisiin tuottamaan sinulle lisää kassavirtaa? Ethän sinä  bruttotuloilla elä vaan netolla, joten kulutus pitää sopeuttaa tuloihin. Muutamassa vuodessa saisit lisää tuloja osingoista joko kulutukseen tai lisäsijoituksiin.

Elät yli varojesi jos mitään ei jää säästöön.

Jos et oo tyhmä nii DI:ksi vaan! Kaikkialta pitäisi päästä väh. 4k tuloihin

Jos haluaa päästä elämässä ja uralla eteenpäin, siihen on yleensä pakko vaan panostaa esim. kouluttautumalla lisää ja pidemmälle. Aikuisena pystyy valitsemaan ammatillisen suunnan ihan eri tavalla tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kuin parin kympin kieppeillä.

Vierailija kirjoitti:

Jatkan. Lisätyö antaa samalla palkkaa ja työkokemusta. Se auttaa kun haet sitä uutta, paremminpalkattua työtä.

Voi toimia, jos ap:n työ on osa-aikatyö. Kokopäivätyö + lisätyö on hieman hankala käytännössä toteuttaa. Toki aina löytyy niitä arjen sankareita, jotka voivat tehdä vaikka viittä työtä yhtäaikaa, mutta suurin osa kaipaa muutakin elämää kuin sen työn.

Toki lisäansioita siitä saa, mutta ovatko ne sitten sen arvoisia, että motivoisi täyttää koko elämänsä työllä.

Vierailija kirjoitti:

Jos et oo tyhmä nii DI:ksi vaan! Kaikkialta pitäisi päästä väh. 4k tuloihin

Tuo et-ole-tyhmä pätee kyllä käytännössä jokaiseen akateemiseen opiskelualaan ainakin. Esim. ketjussa mainittu sosiaalityö on nykyään yksi vaikeimmista pääaineista päästä opiskelemaan, varmasti pitkälti erinomaisen työtilanteen vuoksi.

Kyllä tuolla palkalla pärjää jo ihan hyvin, varsinkin jos on kaksi ihmistä jakamassa talouden kuluja. Eri asia tietenkin on, jos tuhlaat rahasi turhuuksiin. Ennemmin suosittelisin opettelemaan järkevää rahankäyttöä kuin hankkimaan uutta ammattia, koska olet juuri nyt sellaisella alalla, josta työt eivät lopu.

Onko aloja jolle mahdollista päästä opiskelemaan ja töitä löytyy? Lääkäri ainakin mutta opiskelemaan pääsy tosi vaikeeta. Humanistiset alat ei vissii oikein työllistä? Vai onko muutosta tapahtunut

Aloitin 25 vuotiaana raksalla 2007, palkka 9€/h.

TESsin korotuksien ja ammattitutkinnon hankinnan myötä palkkani oli 2014 noin 14,7€/h samassa hommassa.

Lähdin lukemaan tuotantotalouden insinööriksi, kesken opintojen vaihdoin työpaikkaa jossa palkka 19€/h vuonna 2015.

Nyt juuri valmistuneena inssinä palkka n. 23€/h.

Kymmenessä vuodessa tuntipalkka noussut 14€/h.

Koulutus todellakin kannattaa, kolmekymppisenäkin.

insinööri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painin saman asian parissa. Tosin olen jo yli nelikymppinen ja koulutukseltani insinööri.

Korkeimmillaan palkkani oli vajaa 2700 e/kk bruttona. Nyt se on ollut n. 2300 e/kk ja kohta jään työttömäksi. Nyt pitäisi keksiä joku uusi ala, mitä voisi opiskella ja palkka mielellään isompi.

Minkä alan insinööri? Käy opiskelemassa DI:ksi.

Ala on sellainen, joka ei juuri työllistä. Taloudelliset resurssini eivät riitä niin pitkään opiskeluun. DI:ksi opiskelu ei onnistu työttömyysetuudella.

Maisteriohjelmissa voi opiskella insinööristä di-ksi alle kahden vuoden. Ja kyllä siihen voi omaehtoisen opiskelun tukea käyttää, omassakin ryhmässäni oli useampi insinööritaustainen.

Eikö insseilläkin oo aika huono työtilanne tällä hetkellä?