Saisivatpa kaikki downit ensi vuonna syntyä

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa ap käymään vammaisille lapsille tarkoitetussa laitoksessa. Kun vietät päivän täällä, niin maailmasi tulee avartumaan. En toivo tällaisia kohtaloita kenellekään.

Olen töissä sellaisessa. Olen ollut jo yli kaksikymmentä vuotta. ap

Vierailija kirjoitti:

E tarvita kehitysvammaisia tähän maailmaan. Eivät edes pärjää omillaan.

Tuo on aivan yhtä kammottava asenne kuin ap:llakin. Jokaisella on samanlaiset ihmisoikeudet, etkä sinä ole sen arvokkaampi tai oikeutetumpi mihinkään kuin vammainenkaan.

Mutta se ei tarkoita, että kenenkään olisi pakko synnyttää lasta, tervettä tai vammaista.

13

Ei yhtään downia tai muitakaan vammaisia viemään verorahojani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa ap käymään vammaisille lapsille tarkoitetussa laitoksessa. Kun vietät päivän täällä, niin maailmasi tulee avartumaan. En toivo tällaisia kohtaloita kenellekään.

Olen töissä sellaisessa. Olen ollut jo yli kaksikymmentä vuotta. ap

No juu et ole. Ihan jokainen tässä ketjussa tietää sinun trollaavan aiheella, josta sinulla ei ole mitään omakohtaisia kokemuksia. Jokainen vammaisen lapsen vanhempi tietää, ettei asia ole mustavalkoinen ja siksi he eivät ikinä syyllistäisi niitä vanhempia, jotka ovat päätyneet aborttiin.

13

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin: yksikään sikiö kohdussa ei "odota syntymäänsä". Sellainen aivotoiminta ei ole vielä kehittynyt siinä vaiheessa, kun puhutaan siitä, että vammaisuus huomataan niin aikaisessa vaiheessa, että abortti on vielä mahdollinen. Toisekseen, jokainen abortti on aina kipeä asia, kun lapsi on toivottu. Miksi vielä pitää ehdoin tahdoin syyllistää vanhemmiksi haluavia, jotka joutuvat tarkkaan punnitsemaan oman moraalin, resurssin ja voimavarat, ja päätös on lopulta kuitenkin aina surullinen, koska vaikka down-sikiöiden abortointi kiellettäisiin lailla, niin kaikilla vanhemmilla ei vain riitä kapasiteetti heidän hoitamiseensa, ja nykyisistä apuvälineistä ja suvaitsevaisesta ilmapiiristä huolimatta se elämä tulee olemaan vaikeampaa kuin terveellä lapsella. Ei kukaan abortoi down-sikiötä siksi, että vihaisi down-syndroomaisia, vaan asia on oikeasti todella vaikea ja mietitään monelta kannalta.

Aloituksesi on tekopyhä ja syyllistävä.

Ei se ole tekopyhä eikä syyllistävä. Joku kyllä hoitaisi nämä abortoitavatkin.  Mitä tekee vanhempi, joka saa yllättyksenä vammaisen lapsen? Löytyykö se kapasiteetti kuitenkin?  Downeilla kuiten useimmilla muillakaan vammaisilla ei itsellään se elämä ole erityisen vaikeaa.  Etiikkaa ja moraalia todellakin sopisi jokaisen miettiä hyvin vakavasti.

"joku kyllä hoitaisi nämä abortoitavatkin"- Voi kiesus miten naiivi olet. Kun fakta on, ettei kaikkia terveitä lapsiakaan hoideta niinkuin pitäisi, eikä sitä kapasiteettia vaan maagisesti löydy erityislapsen hoitamiseen jos sitä ei ole. Useimmat, jotka saavat yllätyksenä vammaisen lapsen tekevät heidän kanssaan parhaansa, mutta kun sekään ei aina riitä, vaan lasta päädyttään kohtelemaan kaltoin tai laiminlyömään tai hän ei saa niitä tarvittavia hoitoja tai apuvälineitä, kun sitä resurssia ei vain ole, eikä sitä maagisesti lisää tule vaikka tarvitsisikin. Jos elämä olisi noin ruusunpunaista kuin uskot, niin kaikki kotia odottavat, syntyneet lapset adoptoitaisiin ja lastensuojelulla ei olisi mitään virkaa. Se nyt vain on surullinen fakta, että kaikista ei ole vanhemmiksi, ja niistäkin, jotka vanhempina pärjäävät, eivät kaikki pärjäisi erityislapsen kanssa.

Ja kyllä, viesti on tekopyhä ja syyllistävä, koska tuomitset ihmisten päätökset suoralta kädeltä tietämättä heidän henkilökohtaisia tilanteitaan ja voimavarojaan. Lisäksi yrität vedota tunteisiin lauseilla kuten "kohdussa odottaa maailmaan tuloa" ja "etiikkaa ja moraalia pitäisi jokaisen miettiä hyvin vakavasti". Se on syyllistämistä, jos et sattunut tietämään.

Sivusta vastaan, että kuka tässä tunteileekaan? Erilaisia tilanteita, voimavaroja, lässyn lässyn.

Hoidan kaikki lapseni, sillä selvä, vaikeuksia, olkoon, ratkaisen ne, teen parhaani, jos väsyn, sitten väsyn, mitä sitten, jos kuolen sitten kuolen. Mitä sitten?

En kuvittele, että maailma on minua varten. En kuvittele, että minä päätän muiden elämästä. Minullakin on jo vuosikymmenet ollut ihan kokonaan oma elämä ja sitäkin ennen mulla oli oma pää ja omat ajatukset, oma elämänhalu, vaikka joku sanoikin, että synnyinolosuhteisiini ei saisi lapsia synnyttää. No eipä äiti kysynyt muilta. Ei ollut ruusunpunaista tarjolla minulle.

Mutta ehkä sinä ylijumalana olisit saanut minutkin syntymään jonnekin muualle. Ja varmaan saat kaikki lapset terveiksikin, en epäile, vai tarkoitatko, että et tarjoa heille mitään? Sanot tämä ei sovi ja otat sen pois ja tilalle annat et mitään.

Täydelliset kuninkaat voivat kärsiä ja tulla toivottomiksi. Maailma on heille tyhjä ja merkityksetön itsemurha ainoa ratkaisu. Sallit heidän valita itse.

Jos sinulla on ongelmia ja vaikeuksia, niin ne on sinulla. Ei sinun kai pitäisi mikään uhri olla, vaan itse teet niinkuin parhaaksi näet. Jos sinusta on paras ratkaisu esim. downin abortointi, niin itse kannat sen vastuun siitä. Luulitko ettei se tuntuisi pahalta, ettei kukaan arvostelisi.

Tekopyhyyttä on se, että tekee toisin kuin opettaa. Syyllistämistä ei ole olemassakaan. Joku syyttää, itse päätät onko hän oikeassa. Jos ei ole, mitä sitten. ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

E tarvita kehitysvammaisia tähän maailmaan. Eivät edes pärjää omillaan.

Tuo on aivan yhtä kammottava asenne kuin ap:llakin. Jokaisella on samanlaiset ihmisoikeudet, etkä sinä ole sen arvokkaampi tai oikeutetumpi mihinkään kuin vammainenkaan.

Mutta se ei tarkoita, että kenenkään olisi pakko synnyttää lasta, tervettä tai vammaista.

13

Ehkäisy tai housut jalassa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa ap käymään vammaisille lapsille tarkoitetussa laitoksessa. Kun vietät päivän täällä, niin maailmasi tulee avartumaan. En toivo tällaisia kohtaloita kenellekään.

Olen töissä sellaisessa. Olen ollut jo yli kaksikymmentä vuotta. ap

No juu et ole. Ihan jokainen tässä ketjussa tietää sinun trollaavan aiheella, josta sinulla ei ole mitään omakohtaisia kokemuksia. Jokainen vammaisen lapsen vanhempi tietää, ettei asia ole mustavalkoinen ja siksi he eivät ikinä syyllistäisi niitä vanhempia, jotka ovat päätyneet aborttiin.

13

Elämä ei ole mustavalkoista.

Elämä vastaan kuolema, on varsin mustavalkoista.

Minun tuleva lapseni vasta huhuilee korvissani päästessään syntymään tiukan fitness-baben kohdusta. 

Huhuu vaan kaikille abortin vastustajille!

No Empä tiedä. Serkkuni on down nyt jo aikuinen yli 35v. Kyllä se on raskasta vanhemmille. Asuu edelleen vanhemmillaan, ei tule toimeen yksin .lisäksi on paljon lisä sairauksia. Tätini on usein sanonut kun alkavat jo vanheta että miten lapsen käy kun he eivät enään jaksa. Kaksi muuta lasta oli terveitä. Toki down lapsesta on myös ollut iloa, hän on oikein valoisa ja iloinen mutta vanhempien ikuinen huoli. Voi ei. Siis ymmärrän oikein hyvin vanhempia jotka saavat ajoissa tietää down lapsesta ja päättyvät aborttiin. Asiassa on aina kaksi puolta. Kumpikin ratkaisu on vaikea.

Vierailija kirjoitti:

No Empä tiedä. Serkkuni on down nyt jo aikuinen yli 35v. Kyllä se on raskasta vanhemmille. Asuu edelleen vanhemmillaan, ei tule toimeen yksin .lisäksi on paljon lisä sairauksia. Tätini on usein sanonut kun alkavat jo vanheta että miten lapsen käy kun he eivät enään jaksa. Kaksi muuta lasta oli terveitä. Toki down lapsesta on myös ollut iloa, hän on oikein valoisa ja iloinen mutta vanhempien ikuinen huoli. Voi ei. Siis ymmärrän oikein hyvin vanhempia jotka saavat ajoissa tietää down lapsesta ja päättyvät aborttiin. Asiassa on aina kaksi puolta. Kumpikin ratkaisu on vaikea.

Sekin on oma valinta, että hoitaa aikuista lastaan kotona. Näitä tapauksia olen nähnyt työssäni paljon. Vanhemmat eivät pysty luopumaan lapsestaan. Eivät usko, että viimeistään aikuisena pitää päästä omaan kotiin. Sitten jos ja kun viimein aikuinen lapsi saadaan laitokseen/ryhmäkotiin/asuntolaan, vanhemmat käyvät joka päivä lastaan hoitamassa ja miettivät, että pitäsikö sittenkin ottaa kotiin. Nythän laitoksia ei juurikaan enää ole. Näissä viimeisissä laitososastoissa hoidetaan kaikkein vaikeimmin vammaisia ja/tai erittäin haastavia asiakkaita. Suunta on nyt pieniin kodinomaisiin yksiköihin ja hyvä niinkin. Vaikka laitosasumisessa on kyllä ollut hyvätkin puolensa. ap

Ylös